Soten tietojohtamisessa eletään toivossa, päivitys 23.6.2019

Kuva: STM:n Mikko Huovilan alustuksesta 6.6.2019 seminaarissa

Soten viidennen kauden jälkeen on ajettu alas suuri osa valmistelutyöstä. Näin kävi osittain myös tietojohtamiseen liittyvien hankkeiden. Minulla oli mahdollisuus osallistua Skypen kautta kahteen seminaariin, joissa käytiin läpi viidennen kauden aikaansaannoksia ja kurotettiin soten kuudennelle kaudelle.Toivetta oli ilmassa. Uusimaa -seminaarissa hahmoteltiin verkostoa tietojohtamisen ympärille ja Uudenmaan liitto aikoo hakea rahoitusta jatkotöille. Paikallisessa seminaarissa vastuutahona oli STM Toivo-hankkeen siivittämänä. Aamupäivän alustukset olivat lupaavia. Iltapäivällä olisi työpajojen vuoro, joista tulokset saataneen näkyviin jatkossa. (Skypettely ei yltänyt työpajoihin.)

Seminaareista jäi mieleen seuraavia asioita:

• tietojohtaminen oli kaikkien osallistujien mielessä positiivisena ja välttämättömänä osana soten tulevaisuuden johtamista
• tietojohtaminen on tiedon johtamista ja tiedolla johtamista (sehän oli minunkin kirjani yksikertainen lähtökohta)
• Uusimaa ja SoteDigi tekevät pilottia hyvin pitkälle saman mallin mukaan: lähtökohtana strategiset tavoitteet ja niihin perustuvat tietotarpeet sekä ennustamisen kytkeminen osaksi tietojohtamisen ydinta. 
• Molemmat tahot rakentavat uudistuksen kokonaisputkea samoin menetelmin ja samoilla välineillä (taustana HUS:ssa tehty työ)
• Molemmat lähtevät liikkeelle tarkalla ongelman / hypoteesin määrittelyllä: Uusimaa päihde- ja mielenterveysongelmista, SoteDigi yli 75 vuotiaiden kotihoidon haasteista.
• Oleellista on liiketoimintanäkökulman (tai toimintanäkökulman) sitominen määritystyöhön - käsitemallinnukseen ja laajemmin tietomallinnukseen.
• Tietomallinnuksesta edetään tietovaraston rakentamiseen ja sitä kautta raportointiin. Kaikissa vaiheissa kytketään mukaan loppukäyttäjät, tietohallinto raportoinnin mahdollistajina sekä analytiikka. (On muuten hyvin lähellä aikaisemmin lanseeraamaani jäävuorimallia). 
• Kaikki osapuolet korostavat, että yksin ei pidä toimia vaan yhdessä verkostomaisesti. Tekemisestä syntyvät tulokset pitää hyödyntää alueellisesti ja valtakunnallisesti.
• Alueelliset tahot korostavat sitä, että valtakunnallisesti pitää koordinoida toimintoja yhteen ja standardoida koko tietojohtamista mukaan lukien käytettäviä käsitteitä.
• Tärkeänä myös pidetään sitä, mitä tarkoitusta varten tietojohtaminen on. Oma näkökulmansa on palvelujen järjestäjällä, palvelun tuottajalla ja ammattihenkilöllä palvelun realisoijana yhdessä asiakkaan / potilaan kanssa. 
• Tietojohtamisen tilaa on arvioitu maakunnittain. Jos pisteytetään arviointi välille 1-5, niin kaikilla maakunnilla on vielä pitkä matka tasolle 5. Monelta osin ollaan lähtötasolla (1-2). Tein myös muutaman tapausesimerkin kautta kirjaa tehdessäni arviot ja samantapainen oli tulos. 

Kuva: STM:n Mikko Huovilan alustus 5.6. ja 6.6.2019 seminaareissa

Miten tästä nyt sitten mennään eteenpäin? Uusi hallitus ohjelmineen linjaa, että maakunnat tulevat järjestäjän rooliin. Vielä on auki, miten laaja tulee olemaan maakunnan tehtäväkenttä. Mukana aluksi on soten lisäksi ainakin ensihoito. Auki on edelleen rahoitusratkaisu. Auki on edelleen kuntien rooli eli voivatko kunnat toimia palveluntuottajina. Ja auki on pääkaupunkiseudun ratkaisut. Valmistelussa jäi reserviin 250 me:n summa, jolla voitaisiin jatkaa tätä tietojohtamisen valmistelua, mutta erityisesti myös nykyisten tietojärjestelmien modernisointia. STM:n edustajilla ei kummassakaan seminaarissa (5.6. ja 6.6.) ollut tietoa, miten homma faktisesti jatkuu. Sen tiesivät (niin kuin me muutkin), että hallitusohjelmassa on monissa kohdissa tavoitteellisia mainintoja aiheesta digitalisaatio ja tieto.  Jos ymmärsin Mikko Huovilan  alustuksen sisällön oikein, niin Toivo-ohjelmaa tullaan jatkamaan. Siinähän on kaksi rinnakkaista etenemispolkua: valtakunnallinen (Valtava-hanke, joka nyt hiljaisilla tulilla) sekä alueellinen (Virta-hanke, jossa toissijaisen tiedon hyödyntämisen pilotti meneillään). Valtakunnallisesti THL tekee työtä aiheen kimpussa monin tavoin: esim. arviointityö sekä tietoikkuna. Mikko heitti pohdintaan molemmissa seminaareissa "järjestäjän tietojohtamisen jatkokehittämisen skenaariot" - kalvon. (Ohessa yllä). Eli kuinka tasapainotetaan keskitettyä ja hajautettua

Kuva: NHG:n edustajan Ira Haaviston alustus 6.6. seminaarissa

kehittämistä tiedon ja teknologian osalta. NHG:n alustaja puolestaan korosti seuraavia aiheita, jotka perustuivat maakuntiin tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin: tiedon käyttö johtamisessa ja suunnittelussa, tiedon keruu ja varastointi, tiedon jalostaminen. Ja lopuksi vielä Eija Peltonen Pohjois-Savosta totesi, että tarvitaan tietojohtamisen kokonaissuunnitelma. "Tässä kuvattaisiin tietojohtaminen (strateginen tausta), tiedolla johtaminen, raportoinnin rakenteet ja sisältö sekä tekninen alusta."


Ja vielä näistä seminaareista. Hyvät ja tiiviit olivat alustukset. Aikataulut pitivät myös. Sen sijaan tavan mukaan Skype-yhteyksissä oli ongelmia. Milloin ei salin puolen kysymyksestä tai kommentista saanut selvää. Milloin koko lähetyksen saatavuus on ongelma. Niin ja myös se fyysinen verkostoituminen jää Skypettelyssä pois. Se on monesti toinen puoli seminaarin antia.

Yhä enemmän on tullut mieleeni, että tietojohtamisen vaikuttavuus on oleellinen, yksinkertainen asia. Voidaan tehdä loistavia raportteja, analyysejä, ennusteita, simulointeja jne. Jos päätöksentekijät eivät näitä hyödynnä, niin tietojohtamisen työ on vailla kunnollista vaikuttavuutta. Toiverikkaasti ajattelen, että tällaisen vaikuttavuuden suuntaan ovat menossa sekä Uusimaa-pilotti (mielenterveys ja päihteet) että SoteDigi-pilotti (Kainuu: yli 75 vuotiaat kotihoidon asiakkaat). Tie on kuitenkin melkoisen pitkä.

Päivitys 23.6.2019: Matti Rimpelä kommentoi Linkedinin puolella seuraavasti:
Tietojohtamisen näkymissä sote/koulutusaloilla on unohdettu tärkein: Arjen työstä nouseva merkityksellinen tieto niin, että sama tieto toimii ajantasaisesti lähijohtamisessa ja konsernijohtamisessa. Savi puuttuu saappaista kun tietojohtamisen tulevaisuutta kuvataan power pointeissa. Perustasolla lähiesimiesten työkaluina ovat edelleen usein ruutuvihko ja edistyneemmissä yhteisöissä omat excell -sovellutukset. Tulee mieleen, että 'kauaksi ovat tietojohtamisen pilvet karanneet' arjen aherruksesta.
 
Viitteet
- 5.6.2019: Uusimaa: tietojohtamisen seminaari
- 6.6.2019: STM: paikallisen tietojohtamisen seminaari (Toivo-seminaari)