Zappa innosti vielä pohtimaan tietojohtamisen olemusta, päivitys 28.5.2019

Istumme Mikon kanssa Kosmoksessa. Jälleen on mielessä tämä tietojohtaminen - kuinka ollakaan. Pohdimme Frank Zapan hengessä, mitä tästä mallista oikein puuttuu ja mitä se tuo uusia ajatuksia. Meitä askarruttaa tämä Zappan malli ja meidän muualta lainaama malli tietojohtamisesta.

"Informaatio ei ole tietoa. Tieto ei ole viisautta. Viisaus ei ole totuus. Totuus ei ole kauneus. Kauneus ei ole rakkautta. Rakkaus ei ole musiikkia. Musiikki on parasta." (Frank Zappa from Joes Garage, Act III 1979). (1)

Zappa vie tietojohtamisessa tunnetun mallin eteenpäin aina musiikkiin saakka. Toisaalta hän unohtaa tärkeän lähtökohdan - datan. Tosin emme ole riittävästi pohtineet tuota viisauden merkitystä tietojohtamisessa.

Itse asiassa tietojohtamisessa on eri tasoja kuten tiedonkäsityksessäkin. Datapohjainen tietojohtaminen luottaa olemassa olevaan dataan niin kuin se olisi sinänsä totta. Dataa on maailmassa vaikka ja kuinka ja sen määrä kasvaa jatkuvasti eksponentiaalisesti. Miten tästä datamassasta voi rakentaa aineksia johtamiselle? Se vaatii kriittistä data-analyysiä, viisautta rakentaa tarvenäkökulmia, hypoteeseja siitä, mihin ihmeessä me tuota raakamassaa tarvitsemme. Informaatiolla johtamisen luulisi olevan jo astetta helpompaa. No ei. Samat haasteet vaanivat tällaisenkin lähtökohdan takana. Ja vielä armottomammin. Informaatio on jo käsiteltyä dataa. Se on yhteen-, vähennys- ja jakolaskua. Viisaimmillaan se on pitkälle kehitettyjä indikaattoreita, indeksejä, joiden syntytapa on avoimimmillaan vain indeksien luojien viisaudessa. Vähintä on, että pyritään avaamaan taustatiedoilla, metatiedoilla noiden indeksien lähtökohdat, ainekset, menetelmät ja ratkaisut. Silti ne on tehty tarkoitukseen ja hypoteeseihin, jotka eivät välttämättä ole relevantteja omien lähtökohtiemme kannalta. Tiedolla johtaminen on jo ristiriitainen kokonaisuus. Se sisältää julkilausuttuja ennakkokäsityksiä informaatiosta ja sen käytettävyydestä. Hyvä niin. Mutta tässäkin tapauksessa julkilausutut ennakkokäsitykset ovat epämääräisiä, jopa vieraita omista lähtökohdistamme. Viisaus on tietohierarkian ylin taso. Se on samalla myös kaikkein vaarallisin johtamisen muoto ellei viisauden lähteitä avata ja luoda organisaatiossa yhteistä viisautta. Viisauden pitää olla joukkuepeliä, jossa hyödynnetään dataa - informaatiota- tietoa yhteystoimin, yhdessä analysoiden viisaasti. Tässä vaiheessa nousevat esille viisauden erilaiset komponentit. Viisautta on arvostaa kauneutta, mutta se on monesti katsojan silmissä. Siksi kauneus ei ole automaattisesti rakkautta. Voi olla kovinkin ristiriitaista. Rakkaus ei ole myöskään musiikkia. Mutta sekä rakkaus että musiikki ovat tunnetila. Jonkun mielestä (Zappa) musiikki on parasta, mutta mikä musiikki. 

Koko tietohierarkiassa pitäisi tuulettaa ajatuskehikkoa. Dataa pitäisi arvioida, kuvaako, ilmentääkö se esillä olevaa ongelmaa, hypoteesia. Data voi olla vinoutunutta, puutteellista tai suorastaan kelpaamatonta hypoteesin avaamiseen.  Tarjolla on monenlaisia menetelmiä hakea, yhdistää ja pöyhiä dataa. Informaatiota jaetaan myös monessa muodossa lähtien tiivistetyistä informaatioraporteista edeten erilaisiin rakenteista dataa hyödyntäviin mittareihin. Jokaiseen valmiiseen informaatiotuotteeseen tai -palveluun pitää suhtautua kriittisesti niin laadun kuin informaation tarjoaman näkökulmankin osalta.  Tieto on jo pitkälle jalostettua informaatiota. Tarjolla on monenlaisia menetelmiä informaation jalostukseen - ennusteet, simulaatiot, vertailut (BM), yhteisölliset menetelmät jne. Itseasiassa pitäisi hyödyntää palvelumuotoilua ja rakentaa asiakkaan, tarvitsijan näkökulmasta informaatiotuotteet ja -palvelut. Tietoperusteisia menettelytapoja voi hakea myös eri tieteenalojen ajatusmalleista: psykologiasta, sosiaalipsykologiasta, sosiologiasta, teologiasta, filosofiasta, käyttäytymistaloustieteestä. Ahtaan näkökulman sijasta on tietysti haastettava eri näkökulmia. Se on sitä viisautta. Kosmoksessa päädyimme seuraaviin pohdintoihin: Itse asiassa nimittäin videopelitkin ovat varsin tehokasta tietojohtamista, joilla saadaan jopa muutettua ihmisen käyttäytymistä tavalla, josta tavallisessa johtamisessa ja myös data- tai informaatiojohtamisessa voidaan vain haaveilla. Luostarilaitos on myös eräänlaista tietojohtamista, jossa tavoitellaan käyttäytymiseen asti ulottuvaa viisautta jatkuvilla harjoituksilla. 

Ongelmanratkaisumalli / Olli

Mitä voitaisiin tehdä? Kannattaisi varmaan hyödyntää pitkin johtamisprosessia erilaisia ennakkokäsityksiä avaavia menettelytapoja. Kirjoitin näistä blogissani taannoin. (2) Tietojohtamista tulee siis kehittää osana "kokonaisjohtamista eli managementin ja leadershipin kokonaisuutta". Oleellista on kytkeä tieto osaksi johtamisen vaikutusketjua: tarve - tavoite - ratkaisu - teot - muutos - vaikutus. Ketjua ei ole systemaattisesti käytetty tietojohtamisessa. Mittaaminen seuraa tarpeiden ja tavoitteiden asettamista. Oleellista on tarvetta määriteltäessä asettaa kolme kysymystä: mikä tarve?, kenen tarve?, miksi tarve?.

Tarve voi olla myös kompleksinen ongelma. Siinä voidaan myös soveltuvin osin hyödyntää vaikutusketjua, mutta myös muotitermejä - tilannehuone ja ilmiö. Olen kehittänyt tätä ongelmanratkaisumallia ja testannut sitä myös eri yhteyksissä. Malli on yhdistelmä kompeksisuusajattelua, vaikuttavuusarviointia ja Nonakan tilannehuonetta. Paljon uhrataan aikaa erilaisten raportointijärjestelmien rakentamiseen, indikaattorien ja mittarien tekemiseen. Kannattaisi lähteä liikkeelle ensin peruskysymyksistä ja sitten vasta edetä mittareihin, indikaattoreihin ja mittaamiseen. Keskeistä on, minkälainen kokoonpano (esim. johtoryhmä) on tilannehuoneessa ja kuka, mikä taho on vastuussa päätöksistä. Edelleen pitäisi rakentaa vaikuttavuuden ohjelma, jossa päätösten ja toimenpiteiden toteutusta voidaan arvioida mittareiden avulla. Malli on itseasiassa jatkuvasti uusiutuva. Tilannehuone ja sen kokoonpano sekä keskinäinen synergia ovat viisauden lähteitä.

Markus Kanerva esitelmöimässä 2018 (4)

Tähän kannattaisi "sotkea" vielä mukaan käyttäytymistaloustieteen ajattelutapaa vaikkapa kuvaamalla tuuppausta (3).  Käytöstämme ohjaa yleensä 1) helppous (vaikeasti hoidettava asia jätetään mieluummin tekemättä), 2) sosiaalisuus (muiden toiminnan matkiminen), 3) houkuttelevuus (helpot, palkitsevat, värikkäät asiat), 4) ajoitus (asialla pitää olla silloin kun ihminen on altis muutoksille). Tuuppauksessa on ensin määriteltävä haluttu lopputulos, toiseksi ymmärrettävä asiayhteys, kolmanneksi on määriteltävä käyttäytymisen sisältö ja neljänneksi on toimintatapa testattava, opeteltava ja muokattava käyttökelpoiseksi tuuppaukseksi. Valintamuotoilua ja tuuppausta on kehitelty myös Suomen julkisessa hallinnossa teeman "Kokeileva Suomi" alla. Markus Kanerva on ollut aiheen kimpussa. (4). Markus avaa ajatustapaa Youtubessa seuraavasti: Tuuppaaminen ei vähennä vaihtoehtoja tai rajoita valintoja, ei muuta vaihtoehtojen kustannuksia, hyödyntää päätöksenteossa oikopolkuja ja vinoumia, pyrkii vaikuttamaan ennakoivalla tavalla. Tuuppauksella vaikutetaan ihmisten tunnetiloihin ja syvälle piirtyneisiin ennakkokäsityksiin.

Kaikkiaan tietojohtaminen on jatkuvaa kamppailua inhimillisessä epävarmuudessa ja samalla kiintopisteiden hakua kohden varmoja päätöksiä ja odotettuja päätösten vaikutuksia. Siksi mm.soteuudistus ja siihen liittyvät ratkaisut ovat jatkuvasti alttiita kritiikille ja vaihtoehtoisille ratkaisumalleille. Kun on kyse kompleksisesta ongelmakokonaisuudesta, epävarmuus sen kuin lisääntyy. Viisautta on kyetä toimimaan ennakoivasti tässä epävarmuuden maailmassa.

Päivitys 26.5.2019: Mika Honkanen kommentoi FB:n puolella:

Tiedon hierarkia on yksi suosittu tapa jäsentää tietoa (muitakin on ja hierarkiasta on esitetty myös paljon rakentavaa kritiikkiä). Johtaminen on moniuloitteinen asia, koska tieto sen alla on 'kompeksinen eläin'. Dataa en poistaisi kuin analysointivaiheessa. Kukaan ei tiedä, miten maailma kehittyy ja mitä historiallista dataa tarvitaan vaikkapa 5 vuoden päästä. Voisiko tietojohtaminen olla sitten helppoa. Tottakai voisi. Ehkä siitä tekee juuri vaikeaa se, että sen halutaan kattavan niin valtavan kokoinen alue ajattelua. Ajattele koulua, jossa yritettäisiin hoitaa koko paketti yhdellä oppiaineella laittamalla kaikki sen alle.

Päivitys 28.5.2019: Mikko Nenonen kommentoi blogijuttua seuraavasti:

Hyvin on Olli kiteyttänyt pohdintamme. Pitkä matka on kuljettu tuosta vuosituhannen vaihteen iltahetkestä Luxembourgin lentoaseman baarissa, jossa aloimme päivällä kuulemamme ja pohtimamme pohjalta piirrellä yllä olevaa kuvaa servetin kääntöpuolelle. Ei ole siitä tarvinnut muutella ja on jo kelvannut yli 7500 lukijalle ja moneen julkaisuun viitteeksi.

Aluksi ajattelimme, että tämä on vain tieto- ja metadatakäsitteeseen liittyvä ilmiö, mutta vuosien mittaan se on laajentunut ensin selittäjäksi johtamisen eri tasoille ja siitä jalkapallon kautta ”KAIKEN TEORIAKSI”, joka lopulta selittää ihmiskunnan henkiset pyrkimykset. Erilaiset opettajat, johtajat ja elämänohjeet ovat kiteyttäneet datan ja informaation tiedoksi, jonka ihminen kilvoittelun ja harjoituksen kautta liittää osaksi itseään ja pystyy lopulta toimimaan viisaasti eteen tulevissa tilanteissa.

Sain aikanaan tarjouksen lähteä Tanskaan tilastotieteen proffaksi erikoisalana jalkapalloanalytiikka, eli tuo oli nyt ilmeisesti se Ollin mainitsema Midjylland-ilmiö, johon ovat löytäneet todella hyvän analyytikon ja opettajan. Ei huonosti pärjännyt Jalonenkaan saati Pasi Mustonen omassa tietojohtamishaasteessaan. Pasin kanssa tähän palataan Kihveli Soikoon 2019 tapahtumassa.

Nyt odotamme kärsimättöminä Olli Nylanderin väitöskirjan valmistumista ja dissertaation ajankohdan määräämistä.

Viitteet

(1) Frank Zappa Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Frank_Zappa
Löysin vinyylihyllystäni Zappan LP-levyn, jonka muistan hankkineeni levydivarista 70-luvun alussa 12 markalla. (hintalappu oli kotelon kannessa.) 
Fillmore East - June 1971 on Frank Zappan ja The Mothers of Invention -yhtyeen vuonna 1971 julkaistu konserttitaltiointi. Konsertti on näytelmänomainen vilkaisu rockyhtyeen esiripuntakaiseen kiertue-elämään, jota laajemmin luonnehditaan elokuvassa 200 Motels. 

(2)  Vaikuttavuuden arviointi ja Ollin ongelmanratkaisumalli:
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/04/tietojohtaminen-on-osa-johtamista-eika.html

• Saila Tykkyläinen: Vaikuttavuuden arviointi; https://setlementti-fi-bin.directo.fi/@Bin/f9323d9e0afbd628490f817fd7ebd1b6/1556460695/application/pdf/1616131/Tykkyl%C3%A4inen_vaikutusten%20arviointi%2014062017.pdf
• Ongelmanratkaisumalli: Sotetietojohtamisen kurssin aineisto, Professio 24.-25.4.2019

(3) Nudging = tuuppaaminen
https://ollintuumailut.blogspot.com/2014/11/tuupataan-sote-asioita-eteenpain.html
Valintamuotoilu ja tuuppaus:https://kokeilevasuomi.fi/valintamuotoilu-ja-tuuppaus
https://blogs.uta.fi/hankonen/2016/03/07/nudgettaako-10-vaarinkasitysta-terveystonaisyista/

(4) Kokeileva Suomi, Markus Kanerva: "Valintamuotoilu ja nudging vaikuttamisen keinoina"(julkaistu syksyllä 2018):
Tänä syksynä tuli täyteen 10 vuotta siitä, kun taloustieteen nobelisti Richard Thaler ja oikeustieteen professori Cass Sunstein julkaisivat kirjan ”Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth and Happiness”. Teos innoitti lukuisat virkamiehet ja poliitikot ympäri maailmaa miettimään, miten he voisivat ohjata käyttäytymistaloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuen kansalaisia kohtia heille tärkeitä päämääriä ilman pakkoa, rajoituksia tai taloudellisia kannustimia.
https://kokeilevasuomi.fi/valintamuotoilu-ja-tuuppaus
https://kokeilevasuomi.fi/blogi/-/blogs/kayttaytymistieteet-ja-kenttakokeet-nosteessa-valtionhallinnossa