sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Pelkkä BI-tuotteen valinta ei riitä raportoinnin onnistumiselle, päivitys 8.3.2018


BI-tuotteiden vertailu Gartnerin mukaan. Kävin Gartnerin analyysin läpi vuosi sitten helimikuun 2017 aineistolla. Kirjoitin aiheesta kirjaani "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE" (s.92-93). Päivitin tätä tekstiä ottamalla huomioon yllä esitetyn kuvan mukainen helmikuun 2018 Gartnerin analyysi asiasta.
Business Intelligence – tuotteita ovat maailmalla eri IT-talot kehittäneet vuosikausia. Gartner on tehnyt helmikuussa 2017 ja 2018 vertailututkimuksen markkinoilla olevista BI-välineistä. Gartner on arvioinut tuotteita suorituskyvyn sekä tuotteen tarjoaman visuaalisen näkymän perusteella. Keskeiset käsitteet raportista ovat seuraavat: ”Ability to Execute” = suosituskyky; “Completeness of Vision” = näkymän valmius; vasen ylänurkka: “Challengers” = haastajat; oikea ylänurkka: ”Leaders” = johtajat; vasen alanurkka: ”Niche players” = aivan hyvät pelaajat; ”Visionaries” = visionäärit. Kartoituksen perusteella kaikki tarjolla olevat tuotteet ovat tavallaan kelvollisia datan ja informaation visualisointiin.  Tuotteista erottuu neljä tasoa:
  1.  johtavat tuotteet: Tableau, Microsoft, Qlik
  2.  visionäärit: 2017 ja 2018: SAP, TIBCO Software, SAS, IBM, Salesforce,  Sisence,  uusi 2018: ThoughtSpot, 2017: Microstrategy,Zoomdata, ClearStoryData
  3.  käypäset pelurit: 2018: Birst, Looker, Domo, Information Builders, Oracle, Board International, Yellowfin, Pyramid Analytics, Logi Aanalytics, 2017: Alteyx, ThoughtSpot, Pentaho, Datamee
  4. haastajat: MicroStrategy 

Osa tuotteista on tuttuja, mutta osasta en ole kuullut aikaisemmin mitään. On muistettava, että tuotteilla on ainakin neljä oleellista eroa: 1. kokonaiskustannukset (hankinta, varsinaisten oman työpöydän rakentamiskustannukset, palvelinkustannukset, lisenssikustannukset), 2. lisenssipolitiikka, 3. omatoiminen raporttien ja työpöydän rakentaminen poikkeaa tuotteissa toisistaan ja vaatii monesti erityisosaamista, 4. minkälaisen tiedon jalostusprosessin BI-väline vaatii.


 



Raportit voivat olla kuvailevia tilastoraportteja tai analyysiin perustuvia ennakoinnin, riskien arvioinnin, toiminnan optimoinnin tai toiminnan suunnittelun dynaamisia raportteja. Raportoinnissa yhdistyvät tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen. Tiedon johtamisen prosessi raportoinnin kannalta on seuraava:

  1. johtamiseen ja ydintoimintoihin perustuvan raportointitarpeen inventointi,
  2. tietojärjestelmien, perustietojen inventointi,
  3. tietomallinnus[i],
  4. masterdatan määrittely ja hallinta [ii] (masterdata management), tietoarkkitehtuuri, 
  5. tietolähteet
  6. tietovirtojen mallintaminen,
  7. tietovarastoratkaisu: joko erillinen tai osana BI-tuotetta,[iii]
  8. raportointivälineiden kuten BI-tuotteen ominaisuuksien pohjalta raporttien määrittely, työpöydän (Dashboard) tai useamman sellaisen määrittely,
  9. tietojen lataus, testaus ja ajastus, tiedon laadun testaus
  10. raportoinnin käyttöönotto ja vastuista päättäminen (omistajuus) ja jatkuva raporttien kehittäminen ja tiedon laadun arviointi sekä parantaminen.  

Raporteille ominainen piirre on dynaamisuus ja helppokäyttöisyys. Loppukäyttäjä voi itse rakentaa omien tarpeidensa mukaan raportteja ja porautua raporttien avulla syvälle informaatioon ja dataan. Kymmenen kohdan ohjelmani perustuu projektiin, jossa olin mukana viimeisinä työvuosinani 2010-luvulla. Teimme yhteistyötä myös BI-tuotteista riippumattoman kokeneen konsultin, Ari Hovin kanssa projektin eri vaiheissa. Siksi käytän myös hänen määrittelyjään viittauksissa. [iv]




Raportoinnin kehittäminen on jatkuva oppimisprosessi. Se pitää kytkeä osaksi tietojohtamisen haltuunottoa organisaatiossa. Onnistumisen edellytykset ovat olemassa, jos raportointi otetaan osaksi tiedon tarvitsijoiden (erityisesti organisaation johto), analytiikasta vastaavien (siis mm. näiden BI-tuotteiden hyödyntäjien) sekä tietohallinnon kesken (tietovarantojen ja tietojärjestelmien vastuutahot).

Kehittäminen ja oppiminen jatkuu. Minut pyydettiin kehittämään (tuotteistamaan) palveluna tätä tietojohtamisen ilosanomaa kirjani pohjalta Citrus Solutions oy:hyn. Vuorovaikutusmallia on jonkin aikaa kehitetty. Mallin vieminen käytäntöön on seuraava vaihe ja samalla sen edelleen kehittäminen. Olemme myös yhdessä koulutusyritys Profession kanssa tehneet kaksipäiväisen tietojohtamisen koulutustapahtuman, jonka markkinointi alkoi juuri äsken. Ensimmäinen koulutustapahtuma on Espoon Keilaniemessä 5.-6.6.2018: Tietojohtaminen sote-uudistuksessa - mutu-johtamisesta kohti tietoperustaista johtamista. https://www.professio.fi/tietojohtaminen-sote-uudistuksessa/.

Päivitys 6.3.2018: Karri Niemelä kommentoi FB:n puolella Gartnerin listaa, jolla ei ole yhtäkään avoimen koodin tuotetta. Tässä on Karrin ja toisenkin keskustelijan kommenteista poimittuja tuollaisia tuotteita:
Muista ko. keskustelun kommenteista tuli myös esille se, että Gartnerin listalle pääsee maksamalla. Tämä väite pitäisi selvittää Gartnerilta. 

Päivitys 6.3.2018: Ari Hovi kommentoi suoraan sähköpostiini blogiani seuraavasti: Ari viittaa kommentissaan kehittyviin ja jalostuviin Ari Hovi oy:n tuotteisiin. Hovin tuotteet ovat BI-riippumattomia. 
"Kaiken keskiössä on dataymmärrys. Se perustuu liiketoiminnan näkemyksiin, jotka Ellien avulla saadaan kommunikoitua ja kuvattua. Näin vihdoinkin pienennetään vuosikymmeniä vaivannutta harmaata aluetta liiketoiminnan ja IT:n välillä. Aletaan päästä eroon sovelluskeskeisestä, siiloutuneesta ajattelusta ja edetään kohti datakeskeistä yhteistyömallia – joka on edellytys vuosisadan suurimman murroksen kohtaamiseen, joka siis on tekoäly. Alueita, mihin olemme satsanneet ovat:
  • laajempi data platform -ajattelu
  • data science ja tekoäly – näille tarvitaan hyvin ymmärrettyä ja kuvattua dataa
  • mallinnuksen helpottaminen ja nopeuttaminen:
    • Hovi Data Framework- menetelmä
    • Uusi SaaS-palveluna toimiva helppokäyttöinen mallinnustuotteemme eli Ellie, on nyt asiakkaalla koekäytössä."
Päivitys 7.3.3018: Jukka Kalliosaari kommentoi Linkedinin puolella seuraavasti:

"ERI tietojyvästen vuorovaikutuksen havaitseminen ja synteesin tuottaminen on TÄLLÄ hetkellä järjestelmien yhteensopimattomuuden vuoksi liiaksi ihmisten vastuulla. Tietojen aito integraatio on YKSI soten onnistumisen ehdoista. Tassa olen samaa mieltä kuin pääministeri Sipilä."

Päivitys 8.3.2018: Gartner on analysoinut muutosta vuodesta 2017 vuoteen 2018. https://www.linkedin.com/pulse/gainers-losers-gartner-2018-magic-quadrant-data-piatetsky-shapiro/?trk=eml-email_feed_ecosystem_digest_01-recommended_articles-12-Unknown&midToken=AQEAFwdzZlXTEg&fromEmail=fromEmail&ut=3DYp0ioOTuHo81
 
Viitteet

(1) Gartnerin vertailututkimukset BI-tuotteista 2017 ja 2018: 
 https://www.gartner.com/doc/reprints?id=1-4RUIGZP&ct=180226&st=sb
 Garterin vertailu 2/2017: Magic Quadrant for Business Intelligence and Analytics Platforms; Published: 16 February 2017 ID: G00301340 ; Analyst(s):Rita L. Sallam, Cindi Howson, Carlie J. Idoine, Thomas W. Oestreich, James Laurence Richardson, Joao Tapadinhas 
Garterin vertailu 2/2017: Magic Quadrant for Business Intelligence and Analytics Platforms; Published: 16 February 2017 ID: G00301340 ; Analyst(s):Rita L. Sallam, Cindi Howson, Carlie J. Idoine, Thomas W. Oestreich, James Laurence Richardson, Joao Tapadinhas

(2) Ollin kymmenen kohdan ohjelma ja sen kytkeytyminen kokonaisarkkitehtuurimalliin kirjasta "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE (2017, s. 92-93): 


[i] Ari Hovi määrittelee tietomallinnuksen seuraavasti: Tietojen mallintaminen (Data Modeling). Mallintamisessa laaditaan käsitemalleja, jotka kuvaavat tietojen rakenteet. Lisäksi muodostetaan käsitteiden ja tietojen kuvaukset eli metadataa. Syntyy siis graafisia malleja ja sanallisia kuvauksia, joiden avulla päästään ratkaisemaan hajanaisen tiedon ongelmia, mm. tietovarastoinnilla, MDM-ratkaisuila ja sovellusintegroinnilla. Big Data ei ole poikkeus, nekin tiedot kannattaa kuvata. Valmisohjemiston arvioinnissa pitäisi olla mukana käsitemallien vertailu. Oikein tehtynä tietomallinnuksen avulla saadaan kokonaiskuva eri tietojärjestelmien tiedoista ja saadaan kokonaisnäkemys koko organisaatioiden tiedoista nyt ja tavoitetilassa.  Käsitteiden ja tietojen määrittelyt ovat itse asiassa liiketoiminnan kehittämistä. Tämä on keskeinen osa Tietoarkkitehtuurin laatimista. Oleellista on tehdä mallinnus nopeasti ja oikealla tasolla – muuten aika ei riitä ja usko loppuu.http://www.arihovi.com/tiedon-mallintaminen-supermenetelma/
[ii]  Ari Hovi määrittelee masterdatan seuraavasti: ”Master datalla tarkoitetaan dataa, joka on pitkäikäistä ja hitaasti muuttuvaa. Esimerkiksi asiakkaan tietoja talletetaan usein vuosia ja niihin tulee silloin tällöin muutoksia, mutta ei jatkuvasti. Tyypillisiä muita Master Data tietoja ovat tuotetiedot, organisaatiotiedot, oman työntekijät sekä erilaiset koodistot. Master Data –tietoja on joskus kutsuttu termillä ”rekisteri”, esim. asiakasrekisteri tai tuoterekisteri.”  http://www.arihovi.com/mita-master-data/
[iii]  Ari Hovi määrittelee ja arvioi tietovaraston roolia seuraavasti: ”Idea on, että tietovarastoa käytetään paljon laajemminkin kuin vain talon sisäiseen raportointiin ja analysointiin. Tietoja tuodaan omista ja ulkoisista tietolähteistä. Tietovarastoa käyttävät sekä omat henkilöt että ulkoiset osapuolet. Sen päälle rakennetaan nopeita kevytsovelluksia. Tietovarastoympäristö voi toimia myös sovellusten välisessä integraatiossa. Uusia tutkimustyyppisiä tarpeita, kuten em. henkilöstötehokkuus, saadaan nopeasti hoidettua.  Tämä kaikki edellyttää hyvää mallinnusta ja laajaa tietovaraston sisältöä. Tähtimallitoteutus ei ole tarpeeksi kattava.”

[iv]  Ari Hovin tietomallinnuksista on referenssilista ohessa. Mukana on myös maininta viimeisimmän työnantajani, Valviran mallinnustyöstä. http://www.arihovi.com/referensseja/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti