Aivojen kehityskaari on pitkä. Edelleen meitä ohjaa metsästäjä-keräilijän tehtäviin mukautuneet aivot. Aivoihin on sisäänleivottu ennakoivuus. Pystytään reagoimaan vaaroihin ja ongelmiin nopeasti. Muisti on sidottu paikkaan, jolla on puolensa (hyvät ja huonot). Ns. peilijärjestelmä aivoissa varmistaa ennakoinnin ja sosiaalisen oppimisen muilta. Vielä ei olla kuitenkaan saatu aikaan aivoissa muutosta, joka mahdollistaisi ns. moniajon eli monien asioiden yhtäaikaisen työstämisen.
Aivojen kunto. Tutkijat antavat ohjeita aivojen kunnon ylläpidolla ja kohottamiselle.Nukkuminen on ehdoton edellytys sille, että voidaan päivällä kerääntynyttä aktiivimuistin tietoa perata, järjestellä ja arkistoida. Aivojen muistilokerot voidaankin jakaa kolmeen lohkoon. Työmuistissa käsitellään tuoretta tietoa. Kognitiivinen joustavuus mahdollistaa nopean kyvyn vaihtaa toimintastrategiaa. Inhibitio puolestaan varmistaa sen, että ihminen kykenee impulssiivisen toiminnan hillintään - itsehillintään. Meidän jokaisen oma toiminnanohjausjärjestelmä säätelee näitä kolmea tekijää. Nerokasta. Aivojen kuntoa voidaan parantaa aktiivisella liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Aivojen toimintaa pitää myös jatkuvasti harjoitella.
Oppimisprosessissa pitäisi ottaa huomioon muuttuva ympäristö. Lähtökohtana on, ettei etukäteen tiedetä oikeaa vastausta. On mahdollista, että sellaista ei ole olemassa. Ei työtehtävän vaatimaa osaamistakaan voida etukäteen tietää. Perinteinen työ edellytti siihen liittyvää koulutusta ja työssä oppimista. Uudessa tietotyössä tarvitaan hyvää koulutuspohjaa ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen. Kun perinteisessä työssä työtaidot ovat ennalta määrättyjä ja työprosessit vakiintuneita, uudessa tietotyössä ei tällaista pysyvyyttä ole. Perinteisessä työssä on kyse konkreettisista tekemisestä, kun taas tietotyössä ollaan tekemisissä abstraktien asioiden kanssa. Kaikki tämä vaatii uudenlaista oppimisympäristöä ja työympäristöä.
Työkulttuurissa pitää lähteä uusille linjoille ja korostaa älykästä toimintaa. Teknologia mahdollistaa uudenlaisten työkalujen ja menetelmien käyttöä. Sosiaalisuus on edelleen voimissaan ja kognitio eli ihmisen ajattelu ja toiminta. Kone ei pysty korvaamaan inhimillistä oppimista, luovaa ajattelua, joustavaa ajattelua sekä empaattista vuorovaikutusta. Kone on toki ylivoimainen monessa asiassa: pitkäkestoinen muisti, ei tarkkaavaisuusrajoitteita, laskentateho, ei tarvitse taukoja, havaintotarkkuus.
Tunteet. Ihmisaivojen erityinen ominaisuus on tunteiden käsittely. Ilo, suru, viha, pelko, inho, yllättyneisyys ovat inhimillisen toiminnan ydintä. Tunteita voidaan kokea vahvasti kiihtyneenä tai rauhallisena. Tunteet voivat olla negatiivisia tai positiivisia. Tällaiset tietoisuuden muodot puuttuvat koneelta.
Työn organisointi. Aivot työssä - kirjassa pohditaan työn organisointia monella tasolla. Ehkä konkreettisimmillaan annetaan neuvoja työtilojen rakentamiseen, koska me työntekijät olemme keskittymiskyvyn osalta toisistamme poikkeavia. Tiimityön ohjeet perustuvat diversiteettiin ja neurodiversitettiin. Tiimissä pitää olla riittävää erilaisuutta, mutta toisaalta hyvä vuorovaikutus tiimiläisten kesken. Tuttuja asioita. Laajemmin organisoinnissa saavat huutia vahvaan työnjakoon perustuvat byrokraattiset organisaatiot. Organisaatioiden pitäisi olla litteitä ja ketteriä, koska ne ratkovat kompleksisia ongelmia.
"Robottien kukoistus"- kirja (2) tuli mieleen erityisesti lukiessani Minnan ja Katrin aika jyrkkiä päätelmiä robottien ja tekoälyn mahdollisesta kilpailevasta roolista ihmisen aivotoiminnan kanssa. Martin Fordilla on robotiikasta synkkä visio ja toisaalta pidemmälle menevä näky robottien mahdollisuuksista kilpailla ihmisaivojen kanssa kuin Minnalla ja Katrilla.Tein aikanaan tästä Martin Fordin kirjasta arvion blogiini. Lainaan siitä muutaman kohdan. Kyse on eksponentiaalisesta tiedon käsittelykapasiteetin muutoksesta. Roboteista tulee monitaitoisia. Robotiikka ja tekoäly yhdentyvät. Ääripäässä syntyy ihmisen ja robotin synerginen liitto. Ja vielä pidemmälle vietynä syntyy heikon tekoälyn tilalle itsenäisestä ajatteleva kone. Kyse on tällöin älykkyyden räjähdyksestä - yli-inhimillisen älyn syntymisestä. Tätä kutsutaan singulariteetiksi. Aiheen kimpussa on suuri määrä tiedemiehiä. Jotkut uskovat tähän tulevaisuuden näkymään jo uskonnon tavoin. Mutta ovat suuret yrityksetkin kiinnostuneita ja sijoittavat tähän tutkimusalaan resursseja.
Viitteet:
(1) Minna Huotilainen, Katri Saarikivi: Aivot työssä, Otava 2018
(2) Martin Ford: Robottien kukoistus, Sammakko 2017:
https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/05/robottien-kukoistus-positiivisia-ja.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti