Moni kysyy, miksi tätä maakunta-soteuudistusta tehdään, päivitys 9.2.2018

HS-kuva 3.2.2018: Päivi Nerg

Sisäasiain ministeriön entinen kansliapäällikkö Paivi Nerg aloitti vuoden alussa Tuomas Pöystin jälkeen maakunta-soteuudistuksen alivaltiosihteerinä VM:ssä. HS:n lauantainumerossa 3.2.2018 Nerg on lauantaivieraani juttuotsikolla: "Maakunnat syntyvät kovaa vauhtia. "Tai sähköisellä puolella otsikolla: Huuto voi olla joissain kysymyksissä kovaa.  
”Positiivinen yllätys jo ensimmäisen kuukauden aikana on se, että kaikki 18 maakuntaa ovat jo tosi pitkällä, kaikki vähän eri tavalla ja erilaisilla organisaatioilla. Kaikilta tulee sama viesti, että viedäänhän tämä nyt maaliin”, Nerg sanoo. ”Kukaan ei enää kysy, miksi tätä tehdään.” https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005551363.html

NykySOTE vs. SOTE-uudistus. Viikko sitten olin istumassa "Vapaus valita toisin" - yhdistyksen järjestämässä seminaarissa. Tein siitä jutun ja huomasin kaksi asiaa: 1) maakunta-soteuudistuksen kritiikki ymmärretään ns.vastapuolella usein kaiken muutoksen kritiikkinä, 2) kritiikki sisältää paljon ehdotuksia toisenlaisiin uudistuksiin ja kriitikot ovat närkästyneitä, kun ääntä ei kuulla kunnolla. Seminaarissa todettiin yhteenvetona mm. seuraavaa: "Huono laki näyttää tulevan voimaan. Se vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöön negatiivisesti." https://ollintuumailut.blogspot.fi/2018/01/nykysote-ja-soteuudistus-onko-sittenkin.html

Moni kysyy... Maakunnissa valmistellaan uudistusta kovaa vauhtia. Näin totesi myös Päivi Nerg. Täytyy muistaa se, että lait on valmisteltu hallituksen toimesta. Muutoksia lakeihin on tehty pakon edessä mm. poistamalla perustuslain vastaisia ratkaisumalleja.  Mutta kovaa on ollut monen asiantuntijan kritiikki pitkin matkaa ja vielä viimeisimmän valinnanvapauslain muutoksenkin jälkeen. Tässä mielessä Nergin toteamus: "Kukaan ei enää kysy, miksi tätä tehdään:" - kuulostaa oudolta analyysiltä uudistuksesta. MM. tällaisia asioita moni kysyy:

• Moni on sitä mieltä, että uudistus olisi mahdollista tehdä nykylainsäädännön puitteissa. Mm. EKSOTE ja SiunSote perustuvat nykylainsäädäntöön. Kainuun maakuntauudistuskin oli kokeilujen kautta mahdollista tehdä olemassa olevan lainsäädännön avulla. 
• Moni on sitä mieltä, että 18 maakuntaa on aivan liian paljon. On maakuntia, jotka jo syntyessään ovat uhan alaisia pienen väestöpohjansa vuoksi. Vai tarvitaanko ylipäätänsä maakuntia uutena väliportaana.
• Moni on sitä mieltä, että maakunnille ei valtio suo riittävästi valtaa. Ja ristiriitoja nähdään jo aloitusvaiheessa maakuntien sisälläkin - Meri-Lappi.  Moni haikailee maakuntauudistuksessa edelleen maakuntaveron perään.
• Moni on myös sitä mieltä, että maakunnille annettava "könttä-rahasumma" on ongelmallinen, koska rahanjaossa uhkaa tulla suurten ja helposti mitattavien toimintojen valta. Pelätään, että palveluita ei kyetä tarjoamaan tasavertaisesti eri asiakasryhmille. (1)
• Moni on sitä mieltä, että valinnanvapaus johtaa kustannusten kasvuun eikä sinällään lisää terveyttä ja hyvinvointia. (1)
• Moni kysyy, miksi rahoitusuudistusta ei viedä loppuua asti läpi. Eriarvoistava monikanavarahoitus jää edelleen voimaan. 
• Moni kysyy, missä SO on uudistuksessa tai heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien tarpeet uudistuksessa. Viimeisimmät huolestuneet kysymykset liittyvät lastensuojeluun ja sen rooliin nykysotessa sekä mahdolliseen rooliin soteuudistuksessa: lastensuojelu yhteiskunnan kuumemittari. (2) 

"Kuplista" on muotia puhua. Löydän maakunta-soteuudistukseen joitakin kuplia, jotka pitäisi puhkaista.  Kaksi toisistaan varsin etäällä olevaa kuplaa ovat soteuudistuksen puolustajat ja kritiikot. Puolustajien mielestä nyt on tehtävä täysin uusi järjestelmä, kun vanhalla ei ole saatu aikaan oleellisia korjauksia nykyongelmiin. Kriitikot esittävät myös uudistuksia. Osa kriitikoista on jopa sitä mieltä, että pahimmat ongelmat on korjattavissa nykyjärjestelmän puitteissa. Toinen parivaljakko on valinnanvapauden ympärille syntynyt kuplapari: valinnanvapaus ja vahva kytkös yksityiseen yrittäjyyteen - kupla versus tämän argumentin kriitikot. Mielenkiintoinen "kupla"-tapaaminen oli tuo viikko sitten järjestettykin seminaari.  Ei näkynyt paikalla muita kuin kriitikoita.

Kritiikistäkin kannattaa ottaa oppia. Päivi Nergin kannattaisi seuraavaksi kahlata läpi kritiikkiäkin ja selvittää, olisiko "kovassa huudossa" jotain järkeäkin. Vielä olisi mahdollista tulla eri kuplista ulos tai jopa puhkoa niitä ja saada aikaan yhteisen kehittämisen tie. Vuosituhannen uudistus on investointi tulevaisuuteen, jossa pitää päästä eri osapuolten kesken yhteiselle tielle. Kuplat nurin ja edettävä tuottoisaan vuoropuheluun.

Viitteet

1. THL:n Markku Pekurinen todisti Terveystaloustieteen päivällä kustannuksista ja niiden hillinnästä seuraavaa:
"Säästötavoite karkaa sote-uudistajilta Pekurisen mukaan myös hieman yllättävästä syystä. Soten ideana on, että kilpailu palveluntuottajien kesken lisääntyy, jolloin terveydenhuollon toiminta tehostuu.
– On huomattava, että kysymys on laatukilpailusta, ei hintakilpailusta. Palveluntuottajille maksetaan kiinteä korvaus tuotetuista palveluista. Jos palveluntuottajat pystyvät tehostamaan toimintaansa – ja uskon, että ne pystyvät niin tekemään huomattavasti – on selvää, että ne pitävät taloudellisen hyödyn itsellään, Pekurinen sanoo.
Pekurinen sanoo, että tuleva maakuntaindeksi ei sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla kuvaa niiden menokehitystä, vaan se rakentuu kolmesta komponentista. Niistä yksi on kuluttajahintaindeksi.
– Kuluttajahintaindeksi tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen vaikuttaa banaanien hinta enemmän kuin terveydenhuollossa käytettyjen laitteiden tai lääkkeiden hinta.
Tämä asia varmistaa Pekurisen mukaan sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusperiaate irtoaa sen käytännön toiminnasta."
Siis valinnanvapaus nostaa kustannuksia, mutta maakuntaindeksiin perustuva rahanjako hillitsee kustannuksia. Vaikea yhtälö maakunnille.

https://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/thl-n-pekurinen-sote-uudistuksen-jalkeen-terveydenhuollon-rahoitukseen-vaikuttaa-enemman-banaanien-kuin-laakkeiden-hinta-6699856 


2. Kuntaliiton kysely lastensuojelusta:https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/lastensuojelu-yhteiskunnan-kuumemittari-lasten-mielenterveyspalvelujen-saatavuus-odotettua-huonompi/
Ote kuntaliiton tiedotteesta:
Puustinen-Korhonen kuvaa lastensuojelua yhteiskunnan kuumemittariksi. Kun mittari menee punaiselle ja lastensuojeluun virtaa lisää palvelujen tarvitsijoita, yhteiskunnassa muiden palvelujen tilanne on huonontunut.
– Lastensuojelun rooliksi näyttää muotoutuvan paikata muun järjestelmän riittämättömyyttä, Puustinen-Korhonen kuvaa.