sunnuntai 28. tammikuuta 2018

NykySOTE ja SOTEuudistus - onko sittenkin vanhassa vara parempi?, päivitys 29.1.2018


23.1.2018_Sote_seminaari_ohjelma_2.jpg
Juhani Lehdon alustuksen vertailukalvo 21,1,2018
Onko sittenkin nykySOTE toimivampi ratkaisu kuin pitkään ja suurella rahalla valmisteltu uudistus? Tällainen "vallankumouksellinen" vaihtoehto tuli mieleen, kun yleisössä kuuntelin ja katselin oheisen seminaarin alustajia ja paneelia. Vapaus valita toisin - yhdistys oli 23.1.2018 järjestänyt oivan tilaisuuden.  Vetäjänä toimi YLEn sotetoimittaja Tiina Merikanto. Oheisesta kuvasta selviää alustajat ja panelistit. Tarja Mylläristä en löytänyt panelisteista. Jotenkin surullisissa merkeissä tilaisuus päättyi. Elina Hemminki veti yhteen surun ja pessimismin läpitunkemana."Huono laki näyttää tulevan voimaan. Se vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöön negatiivisesti". (1) SirkkaRousun avauspuheenvuoro jäi minulta kuulematta, mutta kannattaa lukea tämän kirjoitukseni lopussa oleva Sirkan kommentti.(Päivitys 29.1.2018 FB:ssä).

Alustajista Juhani Lehto, Jukka Lindberg ja Lasse Lehtonen tekivät kukin samantyyppisen loppupäätelmän kuin Elina. Alustajana lisäksi esiintyi THL:n lääkäri Tiina Hetemaa, joka kertoi mm. viimeisimmät tilastotiedot palvelujen saatavuudesta. Tiina oli innostunut uudistuksesta - ilmeet hänellä olivat toiveikkaat. Jotenkin tuntui Tiinakin toiveikkuudessaan hiipuvan illan mittaan. Panelisti Olavi Kaukonen oli huolissaan  syrjäytyneistä tai sen uhan alla olevista ryhmistä, joita riivaa mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat. Ennakko-odotusten mukaan panelisti Lasse Männistö oli posiviivisemmalla otteella liikkeellä. (2) Valinnanvapaus ja kilpailun lisääminen tuovat Lassen mielestä lisää palveluja - myös 5000-15000 asukkaan kuntiinkin. Toiset alustajat ja panelistit olivat tästä päinvastaista mieltä.Varsinaisia uudistuksen valmistelijoita (poliitikkoja ja virkamiehiä) ei alustajien ja panelistien joukossa ollut. Yleisökin taisi olla samoilla linjoilla alustajien enemmistön kanssa.

Tilaisuudessa haastettiin vertailuun nykyjärjestelmä ja uudistus. Tiivistetysti tilaisuussa esitetyistä kannanotoista voidaan tehdä vaikkapa kaksi listaa eli hyvät ja huonot puolet:

Mitä huonoa nykyjärjestelmässä?
  • hoitoon pääsy perusterveydenhuoltoon ontuu - jonot ylipitkiä
  • lääkäreitä on sinänsä paljon, mutta "väärissä" paikoissa
  • monikanavarahoitus eriarvoistaa asiakaskuntaa: opiskelijoilla ja työssä olevilla monipuoliset valinnanmahdollisuudet
  • hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuus
  • väestövastuu pirstoutunut 
Mitä hyvää nykyjärjestelmässä?
  • ohjaus ja hallittavuus versus uudistus
  • integraatio ainakin osittain versus uudistus
  • kustannusten hallinta yksityisten palveluiden osalta
  • erikoissairaanhoidon tehokkuus ja vaikuttavuus
  • erityislaeilla turvattu ainakin osittain päihde- ja mielenterveysongelmaisille palveluja
  • nykyjärjestelmä joustava uudistuksille 
  • ei hallinnon muutoksista johtuvia suuria ylimääräisiä transaktiokustannuksia
  • asiakas/potilasturvallisuus taattu ainakin osittain
  • lähipalvelut kuntapohjaisia
Mitä hyvää uudessa järjestelmässä?
  • valinnanvapaus laajenee
  • palvelujen tarjonta laajenee
  • perusterveydenhuoltoon lisää voimavaroja
  • kilpailutilanne haastaa kaikki kilpailussa mukana olevat tehokkuuden lisäämiseen 
  • väestövastuu nykyistä järjestelmää laajemmille harteille
Mitä huonoa uudessa järjestelmässä?
  • ohjaus ja hallittavuus heikkenee
  • väestävastuu edelleen osittain liian pienien väestöpohjien varassa - liikaa maakuntia
  • monikanavainen rahoitusjärjestelmä säilyy 
  • eriarvoisuuden vähenemiselle ei edellytyksiä - pikemminkin lisää juopaa menestyjien ja syrjäytyneiden välillä
  • integraatiolle lisää vastavoimia pirstoutuvasta palvelutarjonnasta
  • kustannukset kasvavat kahta tietä: 1) transaktiokustannukset (uusi hallintokerros, valinnanvapauden toteutukseen vaadittavat IT-investoinnit), 2) kysynnän lisääntyminen
  • palvelutarpeiden kasvun ja budjettikurin välinen ristiriita: terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen kannusteet puuttuvat
  • heikossa asemassa olevien palvelutarpeiden tyydyttämiseen ei parannuksia.
Näyttää siltä, että nykyisen järjestelmän ongelmat voidaan ratkaista nykyjärjestelmän puitteissa. Ohjataan resursseja peruspalveluihin. Tehdään hallinnollisia yhdistämisiä nykyisten jo toiminnassa olevien mallien pohjalta - ainakin yhdistämällä erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito. Rahoitusuudistus tehtävissä nykyjärjestelmän puitteissa. Vallinnanvapautta lisättävissä nykyjärjestelmällä. ICT-järjestelmät uusittava joka tapauksessa ja uudistus kestää ainakin 10 vuotta.

Uudistukseen on nyt satsattu rahaa ja poliittista arvovaltaa niin paljon, että uudistus saatetaan nyt viedä vaikka väkisin läpi. Toimeenpanolle toivotaan vielä porrastusta ja mahdollisuuksia kokeilla uusia toimintamalleja ennen kattavaa käyttöön ottoa. Maakunnilla toivotaan riittäviä toiminnan järjestämisen vapauksia. Digitalisaatio ei paikkaa kustannusaukkoja, pikemminkin lisää kustannuksia.

Päivitys 29.1.2018:
Lasse Lehtonen kommentoi FB:n puolella sitä, että paikalla ei juuri ollut soteuudistuksen puolustajia.
"Eikö niitä ehdotettua sote-mallia kannattavia asiantuntijoita ole kovin helppo löytää..."

Ollin kommentti:  Heti löytyi aktiivinen eläkkeelle siirtynyt entinen työkaverini Tarja Tamminen. Hän toteaa FB:n puolella seuraavaa:
"Nykyjärjestelmää olisi voitu kehittää vuosikymmeniä. Ei ole kehitetty kuin siirtämällä rahat ja työntekijät etikoissairaanhoitoon ja rapauttamalla perusterveydenhuolto. Ihmiset jonottavat, diagnoosit ja hoito myöhästyvät, ehkä kohtalokkaasti. Jokaikinen järjestelmä, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1972 tarvitsee perusteellista uudistamista. Pelkkä kevytpäivitys ei riitä. Miten meillä Suomessa ei uskalleta uudistaa mitään, vaan roikutaan vanhassa."
Ollin kommentti: Ehkä tuo ajatusten erilaisuus ei ole kaikilta osin kaksinapainen eli puolustetaan nykyistä ja puolustetaan uutta. Uuden kritiikissäkin on ollut vaihtoehtoisia ehdotuksia runsaasti. Esimerkiksi viimeisen lakiesityksen lausunnoissa oli suuri määrä ehdotuksia, joista vain osa eteni uudistuksen pöydälle. Se ylimielinen suhtautuminen kaikkeen kritiikkiin on tainnut ärsyttää osaa ihmisistä. Toivottavasti maakunnat saavat lisää valtaa tehdä omia sovelluksia, kun tilanne maakunnissa poikkeaa toisistaan todella paljon. Ja vielä yksi juttu. Sotessa velloo keskustelu vain terveydenhuollon ympärillä. Mikähän siinä on?

Juha Nurmela kommentoi: Pelottavaa on se, että SO ei ollut tälläkään kertaa esillä, vaikka se käyttää leijonan osan rahasta. Olisiko niin, että yksityisille tuottajille sopii hyvin, etät kisataan sairaan hoidosta, jotta voivat rauhassa jatkaa SO-puolen valtausta.

Sirkka Rousu avasti tilaisuuden ja halusi FB:n puolella kommentoida juttuani seuraavasti:
"Seminaari oli 23.1. ja avaussanoissani otin kyllä esille sosiaalihuollonkin (oma koulutustausta ja työkokemus sieltä) Keskustelijoista valtio- ja yhteiskunta/valtiotieteilijöitä Lehto, Lindberg ja Kaukonen. ...jostain syystä halutaan aina vaan keskustella siitä, ettei terkkariin pääse.... tämä kun ei ole koko kuva, monissa kunnissa pääsee aivan hyvin lääkäriin, olisiko hyvästä johtamisesta apua. Kerroin avaussanoissani, että Tarja Mylläriselle tuli pakottava henkilökohtainen este. Molli keskustelussa johtui mm. siitä, että esimer. ministeri Saarikko lupasi kuunnella lausuntopalautteita, asiantuntijoita ja kehittämisehdotuksia, mutta juuri mikään ei muuttunut. ... on surullista ja äärimmäisen turhauttavaa. Muutaman kansanedustajan enemmistöllä tehdään nykyistä huonompaa ja kalliimpaa sotea, ja meidän veronmaksajien rahoilla. Raivostuttavaa. ...palaute näin järjestäjien puolesta."

Päivitys 28.1.2018: Kommentteja Linkedinistä ja FB:sta

Jukka Kalliosaari kommentoi FB:n puolella seuraavasti:  "Joskus kaiken vanhan purkaminen uuden tieltä on hyvä ratkaisu. Nyt se ei taida olla viisain ratkaisu."

Juha Muinonen kommentoi Linedinin puolella seuraavasti:

"Mielenkiintoisia ajatuksia. Läheltä maakunta- ja SOTE-uudistusta seuraavana olen tullut hyvin vakuuttuneeksi, että parhaaseen lopputulokseen päästään tekemällä korjauksia nykyiseen järjestelmään - esimerkiksi tärkeitä omalääkärimallin jalkauttaminen kattavasti ja Siunsote/EKSOTE kehitystä muualle SOTE kokonaisuuden rakentamiseksi. Tueksi vahvistettava kokonaisarkkitehtuuria, tietoarkkitehtuuria, käsitteistön / terminologian yhtenäistämistä valtakunnan tasolla (STM, THL..) ja monikanavaisen rahoitusmallin yksinkertaistaminen sekä tiedolla johtaminen niin että potilaat / asiakkaat saavat oikea-aikaisiin palveluihin tarvittavat resurssit. Samoin tulee jatkaa yo-sairaalastaan erva-piirien kehittämistä. Tässä jää pois aikaa ja huomiota vievä maakuntien hallinnon kerroksen aikaa vievä rakennustyö ja panokset saadaan suoraan olemassaolevaan kehittämiseen ihan hyvästä erinomaiseen ilman radikaalin rakennemuutosten tuomia massiivisia hikkoja."
Mirje Långholm kommentoi FB:n puolella seuraavasti:
"Miksi mollivoittoinen (kun en ollut paikalla niin vaikea kommentoida tunnelmaa)? Minä olen lueskellut Lasse Lehtosen kirjoituksia ja minulle ei ole tullut sitä käsitystä, että hän vastustaisi kaikkia mahdollisia uudistuksia vain vastustamisen riemusta (muutosvastarinta-argumentti) tai edes ajattelisi että mitään ei koskaan tarvitse millään tavalla muuttaa. Minulle on tullut sellainen käsitys, että hän esittää ihan terveellistä ja aiheellista kritiikkiä ja ehkä joskus näkee joissakin asioissa sellaisia mahdollisuuksia mitä aivan kaikki eivät huomaa tai ole huomaavinaan. Mielestäni optimismi ja kriittisyys eivät ole toisensa poissulkevia. Eivätkä se, että esittää kritiikkiä uudistuksista ja se etteikö mitään koskaan tarvitsisi uudistaa. Luin Lasse Lehtosen viimeisimmän blogin. Tästä tulee kyllä mieleen enemmän teatteriesitys kuin aito kuuleminen: "Olin itse kutsuttuna STM:n asiantuntijakokoukseen, jossa soten EU-oikeudellisia kysymyksiä oli tarkoitus käsitellä. Sipilän hallituksen puheenjohtajatripla oli kuitenkin linjannut jo ennen asiantuntijakokousta, että lakipaketti on hallituksen käsityksen mukaan EU-oikeuden mukainen ja että komission kantaa asialle ei tarvita. Niinpä joimme kokouksessa kahvit ja söimme voileivät. Virkamiesten hallitukselle asiasta valmistelemaa taustamateriaalia ei sote-asiantuntijoille annettu."
Olli kommentoi Mirjelle: Hyvä pointti tarttua tuohon mollivoittoisuuteen. Se nyt oli minun muunnelma siitä, että uudistuksessa nähtiin tuolla salissa olleella porukalla runsaasti ongelmia ja heikkouksia verrattuna nykytilaan. Kuitenkin harva uskoi, että lakipakettia voitaisiin enää kovasti muuttaa. Elina Hemmingin tiivistys oli juuri tätä. Ja vielä tuosta viimeisestä lausuntokierroksesta. Eräs alustajista oli laskenut hyvinkin tarkkaan, mitä kaikkea kritiikkiä ja muutosehdotuksia olikaan esitettu, mutta vain murto-osa niistä oli realisoitu lakimuutosehdotukseen.
Viitteet

(1) Vapaus valita toisin - yhdistyksen järjestämä seminaariSote - uudelta perustalta ratkaisuja: 23.1.2018 seminaari: alustusten aineistot sivustossa sekä Youtubessa koko seminaari livenä
https://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?114065

(2)  Lasse Männistö on Mehiläisen palveluksessa. Hän totesi avauspuheenvuorossaan paneelissa, että on nyt vastuussa Meri-Lapin ulkoistuksesta. Seminaarissa ei tätä yksityiskohtaa käsitelty, mutta viimeisten tietojen mukaan hankinta olisi tehty hankintalain vastaisesti. Sen olisi pitänyt olla EU-tason kilpailutus eikä kansallinen kilpailutus. Tein aiheesta jutun ennen joulua ja arvelin, että tämä on vasta alku Meri-Lappi-tapauksessa. Juttua tehdessäni en löytänyt mitään julkista materiaalia kilpailutuksesta Meri-Lapin omilta sivuilta. ks. https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/12/meri-lapin-ja-meri-mehilaisen-tarina.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti