Tiedolla johtamisen seminaari Naantalissa - ei työt tällä alueella lopu, päivitys 19.2.2017

Naantalin kylpylä kesäasussa (mainoskuva)

Tunniste: ICT/tietojärjestelmät, sote-uudistus, johtaminen ks. tunnisteen ja bloggauksen taustat http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/10/ollin-tuumailuilla-100000-katselijan.html

Olin kutsuseminaarissa nimikkeellä: Tiedolla johtamisen valtakunnalliset verkostopäivät, nro III Naantalissa 9.-10.2.2017. (1) Päävastuussa olivat Lapin sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Medbit oy.  Minullakin oli esitys. Palaan siihen jossain myöhemmässä blogikirjoituksessani.  Samoin palaan joihinkin muihin aiheisiin jatkossa. Erityinen kiinnostukseni on, mitä STM:n Veli-Mikko Niemen indikaattorityöryhmä on saanut aikaan ja miten ne kontribuoivat tämän verkostopäivän mietteisiin. Siksi päätin nyt nopeasti tehdä tiiviin yhteenvedon puheenvuoroista. Materiaali tulee osallistujille jakoon vielä 13.2. alkavalla viikolla. (Julkaistiin 17.2.2017; ks. päivitykseni 19.2.2017). Tässä on omien muistiinpanojeni pohjalta esiin nousseita näkemyksiä eri alustajilta. Alustajien anti oli huomattavasti laajempi kuin nämä muutamat pointit.

Ollin ottama kuva hotellihuoneen ikkunasta 9.2.2017

• Leena Setälä: Perusjuttu on: Mitä kirjataan, sitä mitataan. Mitä mitataan, sitä voidaan johtaa. 

• Mari Siimar: Oleellista on tietohallinnon ammattilaisten ja johdon vuoropuhelu. Pitää luoda tiedolla johtamisen ekosysteemi tiedon tuotannosta tiedon hallintaan, jalostukseen ja hyödyntämiseen.

• Mikko Tihinen: Analytiikan megatrendit ovat: 1) datan räjähdysmäinen kasvu, 2) tietojenkäsittelyn nopeus ja analyysin tarve, 3) tietojen saatavuuden turvaaminen, 4) tietojen hyödyntäminen ja informaatioähkyn välttäminen. 2017 pitäisi olla tiedon lukutaidon vuosi. Visualisointi auttaa rutkasti.

• Petra Kokko: Soten tietojohtamisessa pitää hyödyntää pitkään kehitettyä analytiikkaa  potilasryhmittelyn ja DRG:n ympärillä. Avauksia aiheen tiimoilta on tulossa myös sosiaalihuoltoon. Tarvitaan yhteiset valtakunnalliset kustannuslaskennan periaatteet ja ohjeet.

• Arho Virkki: Analytiikassa visuaalisuus ja tilastollinen mallinnus ovat keskeisiä juttuja. Tietojohtamistyö on monitieteistä toimintaa. 

• Juhani Valo: Paikkatietoon perustuva ennustava analytiikka on jatkossa keskeinen väline. Ollin kommentti: tarvitaan perustiedot valtakunnallisena mastertietona. 

• Janne Okkonen: Lähdettävä liikkeelle perusteista eli mitä on tiedolla johtaminen ja mitä tietoa halutaan. Näyttää siltä, että johto ei osaa määritellä omia tietotarpeitaan. (Kova väite, pohtii Olli!). Ei riitä pelkkä budjettiseuranta. Lappilaisten periaate tietojohtamisen projektissa on "Me tehemä tämän pois." Lappilaisilla Lean-opit keskeisesti tietojohtamisen taustalla.

• Erkki Kujansuu: Johtamisessa on oleellista tavoitteiden saavuttaminen. Tieto syntyy palvelujärjestelmässä asiakkaan kohtaamisessa. Datan avoimuus ja saatavuus ovat keskeisiä lähtökohtia. Asiakaspolut ovat tiedolla johtamisen eräs keskeinen kohde. Johtaminen vaatii ajantasaiset tilannekuvamittarit.

• Sanna Salmela: Pohjois-Pohjanmaalla on selvitetty lakipaketin analyysin avulla järjestäjän tietotarpeet. Tiedon tarve on valtava. Samaa perusdataa voidaan käyttää useaan tarpeeseen. Lakien sanamuodot ovat usein epätarkkoja ja pahimmillaan passiivimuotoista. Vanhat ja uudet omistajat pitäisi yhdessä pistää aiheen kimppuun. Ollin kommentti: erinomainen pohja-aineisto myös lakipaketin yksityiskohtaiseen jatkokehittämiseen.

• Antti Karsson: Biopankkiin kerätään arjessa syntyvää dataa. Uusi biopankkilaki mahdollistaa tutkimuksen teon ja aikaisempien tutkimusten hyödyntämisen. Potilaalla on mahdollisuus kieltää tietojen käyttö, mutta kieltlot ovat marginaalisia. Monen tutkimusongelman kannalta puuttuva tieto saattaa aiheuttaa tutkimusharhaa (kuten terveyskeskuksissa syntyvän  tiedon puuttuminen).

• Olli Nylander: Tiedolla johtamisessa linkittyy menneisyyden (rakentamisen ajat), nykyisyyden (puolustamisen ajat) ja tulevaisuuden (toimialamurros) toisiinsa. Matkaa on vielä tiedolla johtamisen ihanteisiin eli kuvailevasta otteesta dynaamiseen, vuorovaikutukselliseen tiedolla johtamiseen - ennusteineen. 

• Satu Raatikainen, Jessica Fagerström: Monipalveluasiakkaat  ovat paljon palveluja käyttäviä asiakkaita. Tällaisia asiakkaita on hyvin erilaisia niin iältään kuin ongelmiltaankin. Määrällisesti asiakkaita on vähän, mutta heillä on moninaiset ja pitkät palveluketjut. Palveluketjujen kokonaisuutta ei johda kukaan ja ne ulottuvat soten lisäksi muillekin hallinnonaloille. Ongelmana on myös, että asiakkaalla voi olla monta eri prosessia yhtä aikaa käynnissä. Tiedolla johtamisessa näkökulmana on asiakkaan hyöty. 

• Kenneth Ståhls: Strategiatyön ydin on konkretia. Strategiat ovat useasti liian epämääräisiä, maailmoja syleileviä tekstejä. Ihmiset kaipaavat konkretiaa. Pitää kirjoittaa auki, mitä halutaan, jotta voidaan rakentaa pätevät mittarit. Tavoiteiden epäselvyyttä ei voida pelastaa mittareilla. Mittareita pitää olla vain muutama - max 5 per johtamistaso.

• Heikki Aatola: Elinkaarta arvioitaessa on elinajanodotteen sijasta kiinnitettävä huomiota elämänkaareen eli suoriutumiskykyyn. Maksimielinikä ei ole sinänsä noussut. (Lääkärilehteen tulossa aiheesta juttu lähiaikoina.)

• Pentti Kurki: Juuritavoitteena on maksimaalinen hyvinvointi, hyvinvointihyöty ja kustannusvaikutus. Näin toimitaan taloudellisesti. Euro Health Consumer-indeksi on hyvä esimerkki, miten suuresta määrästä yksittäisi indikaattoreita tiivistetään  muutama avainindikaattori. Maakuntajärjestäjän oleellinen "driver" on benchmarking. Ydintavoitteita pitää olla rajattu määrä samoin kuin indikaattoreita. 

• Kari Natunen: Ketterät kokeilut ovat avain tiedolla johtamisen käytäntöihin. Kokeilut pitää tehdä yhdessä johdon kanssa. 

• Veli-Mikko Niemi: Lainsäädäntöluonnosten pohjalta rakennetaan indikaattorit. Prosessi vie useita vuosia vielä 2019 jälkeen - määränpäänä kypsä tietojohtaminen vuonna 2025. Nyt edetty neljällä teemalla: hyvinvoinnin tila ja palvelutarpeen arviointi, palvelujen saatavuus ja käyttö, palvelujen kustannukset ja resurssit, palvelujen laatu ja vaikuttavuus. Prosessissa on löydetty 1000-2000 indikaattoria! Seuraavassa vaiheessa käydään aineisto läpi, karsitaan päällekkäisyydet jne. Tänä vuonna päästään käsiksi pilotointiin. Kaikessa otetaan huomioon tietoperusta. THL:llä on jatkossa keskeinen rooli. Innokylässä informoidaan jatkotyötä. 13.2. julkistetaan 1000-2000 indikaattorin lista aluehallinnon sivuilla.  (Päivitys 19.2.2017: lista on julistettu 17.2.2017: Ohessa Veli-Mikko Niemen blogi http://alueuudistus.fi/blogi/-/blogs/kuva-sote-mittareista-alkaa-hahmottua; ja tässä vielä linkki varsinaiseen raporttiin:  http://alueuudistus.fi/sote-uudistus/tietojohtaminen)

• Matti Karvonen: Tiedolla johtaminen sosiaalihuollossa on haasteellista. Lainsäädäntöä on paljon ja johtamisessa ydin on kentällä tällä hetkellä noudattaa lakeja. Periaatteessa on määritelty asiakasprosessit ja niihin kytkettävien tietojen kirjaaminen. Kentällä ei kuitenkaan toimita periaatteiden mukaan, joten tieto on laadultaan puutteellista. THL on tehnyt työtä standardoinnissa, mutta kunnilla on omat toisistaan poikkeavat määrittelyt toiminnoille. Jokaisen kunnan jokainen toiminto on ainutlaatuinen eikä sen vuoksi välttämättä standardoitavissa. Matti näkee kuitenkin asian toisin, mutta tie on kuitenkin pitkä. (2)

Huolia oli. Yleinen huoli oli selvästi, että aikataulu tietojohtamisen uudistamisessa suhteessa soteuudistukseen ei riitä. Asiat ovat kesken 2019. Sen totesi myös STM:n Niemi. Huoli oli myös siitä, että valtakunnallisia indikaattoreita tulee kohtuuttoman suuri määrä. Huoli oli myös, että ei riittävästi standardoida tietojohtamisen periaatteita, erilaisia laskentasääntöjä, luokituksia ja määrityksiä. Paljon on myös valmista ja koeteltua tietoa olemassa, kunhan ne hyödynnetään. Tietojohtaminen on oltava johtajien ja tiedon hallinnan vastuuhenkilöiden vuorovaikusprosessi. Johtajien on tiedettävä, mitä tietoa tarvitaan johtamisessa. 
Jälkikäteishuomio ja huoli (päivitys 13.2.2017). Sosiaalihuolto ei ollut verkostopäivien keskiössä - ehkä voisi jatkossa olla tiukasti mukana, toivoo Olli. Onhan sosiaalihuolto kytketty myös osaksi suuria uusi IT-hankkeita: Apotti ja Una. (2)

Päivitys 13.2.2017: Matti Rimpelä pohtii aihetta FB:n puolella blogikirjoitukseni pohjalta seuraavasti:

Olen viime kuukausina oppinut mielestäni paljon seurustellessani samanaikaisesti analytiikan star up-yrityksen, muutaman peruskoulun arjen, kaupungin talouden ja tiedonhallinnan johdon,, johtamiskorkeakoulun asiantuntijoiden ja henkilökohtaisesta budjetoinnista väitteelleen kanssa. Ydin kysymys hahmottuu yksinkertaiseksi. Aikaisemmin yhden ihmisen aivot olivat ratkaisevassa roolissa niin perustason sotepalveluissa kuin ammatinharjoittamisessa ja pienten organisaation johtamisessa. Tacit -tieto yhdistyi explicit tiedon kanssa sulassa sovussa yksissä aivoissa. TOIMINNANOHJAUS ei vaatinut erityisiäjärjestelyjä. Sitten astui kehiin erilaistumiskehitys yhdessä organisaatioiden kasvun kanssa. Em. kaksi tiedon lajia erkaantuivat toisistaan. Explicit-tieto alkoi elää omaa elämäänsä kasvavien organisaatioiden ehdoilla. Se on kararannut kuin lampun henki. Mikä vastaukseksi? Voisiko se olla ensin SOTEPALVELUJEN PERSONOITU TOIMINNANOHJAUS YKSITTÄISTEN IHMISTEN ELÄMÄNKULUSSA. Viime kädessä siitähän on kysymys. Jos olennainen explicit -tieto kertyy ja tallentuu arjen kohtaamisissa yksilötasolla niin, että se mahdollistaa oitkän ajan kuluessa tuen ja palvelun kustannusvaikuttavan järjestämisen juuri kyseiselle yksilölle, siitä on helppo agregoida myös laajemmille tasoille toiminnanohjauksen ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnin/seurannan mahdollistavaa tietoa. Mutta jos kertyvä explicit -tieto ei tue yksilätason toiminnanohjausta riittävästi, aika haastavaa on siitä millään analytiikan keinoilla tukea riittävästi koko organisaaton toiminnanohjausta. Tässä se pihvi mielestäni on. Siis keskitytään ensin yksilätasolla, lähdetään myös tiedon hallinnassa alhaalta ylöspäin. Lopulta ihmiset kannattalevat tätäsote-pyramidia, hallinto on vasta ihmisten harteilla. Jos ihmiset eivät hallintoa kannata on se Sinuhen sanoin vain 'sontakärpäsen surinaa korvissa. Tiedon hallinnan ja tedolla johtamisen puuhastelijoilla olisi hyvä, taas Sinuhen sanoin, olla 'sontaa varpaiden välissä'.

Päivitys 16.2.2017: Jan Lindblom kysyy Linkedinin puolella seuraavaa, johon sitten vastasin heti näin:

Nopea kysymys, jos tilaisuudessa puhuttiin tietojohtamisesta, niin tarkoitettiinko sillä ainoastaan tiedolla johtamista vai asiasisällöltään myös jotain muuta, vaikkapa tiedon johtamista? Kirjoituksestasi kun bongasin vain tiedolla johtamista, en sitä laajempaa käsitettä mitä liitetään tietojohtamiseen. Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen ja tiedon johtaminen ovat jokainen eri asioita.

Ollin vastaus: Sekä että. Alustuksissa oli esillä myös tiedon johtaminen - myös omassani. Itse asiassa sote-uudistuksen keskeinen haaste on tiedon johtaminen ja tietojärjestelmien saaminen laadultaan, kattavuudeltaan ja yhteensopivuudeltaan sellaiseksi, että tiedolla johtaminen tulee myös kattavasti ylhäältä alas ja alhaalta ylös mahdolliseksi. Kunhan saan käsiini koko seminaarin aineiston, aion täydentää omaa esitystäni ja tehdä aineistosta lyhyen ja pidemmän puheenvuoron.

Viitteet

(1) Seminaariohjelma:  Tiedolla johtamisen valtakunnalliset verkostopäivät, nro III

AIKA: 9.-10.2.2017

TORSTAI 9.2.2017

9:00 Verkostopäivien avaus ja tervetuloa!

- Leena Setälä, Sairaanhoitopiirin johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

9:15 Järjestäjien tervehdys ja osallistujien lyhyt esittäytyminen

- Mari Siimar, Tietopalvelupäällikkö, VSSHP

- Juhana Valo, Liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy

- Janne Okkonen, Tietopalvelupäällikkö, LSHP

9:30 Analytiikan anatomia

- Mikko Tihinen, Territory Sales Manager, Qlik

10:30 FinDRG – Sote:n ohjaamiseen tarvittava tieto

- Petra Kokko, toimialajohtaja, Hyvinvointi- ja ICT-palvelut, FCG

11:30 Tietojohtamista ja kehityskulkuja – Tiedolla johtaminen

- Mari Siimar, Tietopalvelupäällikkö, VSSHP

- Juhana Valo, Liiketoimintapäällikkö, Medbit Oy

12:15 Lounas seisovasta pöydästä

13:15 Kokonaisuus haltuun – Maakunnan ja Sote:n tiedolla johtaminen

- Janne Okkonen, Tietopalvelupäällikkö, LSHP

14:00 UNA ja tiedolla johtaminen

- Erkki Kujansuu, Ohjelmajohtaja, PSHP

14:45 Kahvitauko

15:15 Sotea kohti – Järjestäjän tietotarpeet

- Sanna Salmela, suunnittelija, PPSHP ja Sote-uudistusta valmistelevan PoPSTer-hankkeen PPSHP:n osahankkeen projektipäällikkö

15:45 Tiedosta terveyttä

- Antti Karlsson, erikoistutkija, FT, Auria Biopankki

16:15 Päivä päättyy ja valmistautuminen iltaan voi alkaa
PERJANTAI 10.2.2017

8:30 Tietojohtaminen ennen, eilen, nyt ja tulevaisuudessa

- Olli Nylander

9:00 StundUp – Mittareita - Kenelle, miksi ja millaiseen tarkoitukseen?

- Ennalta sovitut organisaatiot esittelevät omia valintojaan (5 min per organisaatio)

10:30 Population health, elinkaarimallit, analytiikka, tietojohtaminen – kuinka saada kaikki toimimaan yhteen?

- Heikki Aatola, asiantuntijalääkäri & Kari Natunen, johtaja, CGI

11:15 Sote-uudistus: Missä mennään ja mihin tullaan tiedolla johtamisen kanssa

- Veli-Mikko Niemi, Ylijohtaja, STM ja Vaikuttavuus ja kustannustieto -ryhmän puheenjohtaja

12:00 Tauko

12:15 Tietojohtaminen sosiaalihuollossa

- Matti Karvonen, aluekoordinaattori, erikoissuunnittelija, Kansa-koulu -hanke, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy

13:00 Päivien päätös

- Janne Okkonen, Tietopalvelupäällikkö, LSHP 

(2) Sosiaalihuolto ei ollut verkostopäivien keskiössä. Ei se ole ollut soteuudistuksenkaan keskiössä. Tästä on tuoreesti kirjoittaneet tutkija Jouko Karjalainen ja tutkimusprofessori Sakari Karjalainen. https://blogi.thl.fi/blogin-nayttosivu/-/blogs/sosiaalihuollon-mukaanotto-pitaisi-sote-kustannukset-kurissa
Juttu oli 13.2.2017 FB-jakelussa. Luin jutun läpi ja tein FB:n puolelle siitä seuraavan kommentin:
Ollin kommentti: Olen samaa mieltä Joukon ja Sakarin kanssa. Olen ihmetellyt kaikki nämä vuodet, missä ovat sosiaalihuollon asiantuntijat. Miksi he eivät osallistu mihinkään uudistukseen. Sosiaalihuolto on ollut liikaa yleisen sosiaalipolitiikan alla eikä nostettu esille riittävästi. Kentän sosiaalihuollon toimijat eivät ole aktivoituneet. Hyvä esimerkki on Naantalin sotetiedolla johtamisen tilaisuus. Se oli täynnä terveydenhuollon ihmisiä. Oli verkostotapaaminen ja vapaaehtoinen sellainen. Mukaan oli saatu yksi sosiaalihuollon edustaja, joka piti loistavan alustuksen sosiaalihuollon tietojohtamisen tilasta. Se oli itsekriittinen samalla. Palaan tuohon alustukseen tarkemmin, kun saan käsiini alustuksen materiaalin. Näyttää siltä, että sosiaalihuollossa on selvä kahtiajako. Toisaalta on aktiivista tutkimusta ja tiedonhallinnan kehittämistä (standardointi, määrittelyt, luokitukset, kokonaisarkkitehtuuri), mutta toisaalta kenttä taitaa elää ja uinua vanhassa totutussa kulttuurissa.
Ja tässä Jouko Karjalaisen vastaus:

"Olisi mukava Olli jos voisit osallistua keskusteluun myös THL:n sivuilla ja vaikkapa rakentaa sen Naantalin tilaisuuden pohjalta oman - lyhyen - blogikirjoituksen samalle palstalle. "Ollin tuumailuissa" voisit sitten taattuun tyylisi taustoittaa oikein urakalla."
Nina Peronius kommentoi pohdintaani Naantalista: Oli siellä Matin lisäksi muitakin. Ja meitä Matin kollegoja seurasi myös etänä. Vaikea verkottua, kun tietoa terveydenhuollon tapahtumista ei leviä useinkaan sosiaalipuolelle, eikä toisinpäin. Tämä verkosto vähitellen toivottavasti laajenee.
Matti kertoi tosiasioita nykytilanteesta (kaikissa kunnissa sosiaalihuoltoa kirjataan eri rakentein) ja tulevaisuutta, jota Kansa-hanke ja Kansa-koulu-hanke vievät eteenpäin: sosiaalisektorille valtakunnallisesti yhdenmukaiset prosessit ja asiakirjat ja niiden sähköinen hyödyntäminen lakien velvoitteet ja tietoturva huomioiden. Tie on pitkä, mutta liikkeellä ollaan.