Tapaus Himanen ja innovatiivinen, avoin Suomi, päivitys 25.12.2016

Pekka Himanen (HS-kuva)

Filosofi Pekka Himanen oli kaikkien huulilla muutama vuosi sitten. Pääministeri Katainen oli valjastanut Himasen yhteiskunnalliseen pelastusoperaatioon ja järjestänyt hänelle sievän summan rahaa etsiä ratkaisuja Suomen ongelmiin. Välittömästi saatiin mediassa aikaan jako kahtia. Valtaenemmistö piti Himaselle myönnettyjä rahoja kohtuuttomana käden ojennuksena. Samainen valtaenemmistö tuomitsi aluksi Himasen tieteelliset meriitit ja sen päälle hankkeen loppuraportin. HS:n melkoisen pitkässä jutussa kuvaillaan Himasen tunteita nyt ja tuona aikana. Kovin paljoa ei avata hänen ajattelutapaansa ja raportin tuloksia. Tukea Himanen sai tietysti pääministeriltä ja joiltakin tutkijoilta. Merkittävin suomalainen puolesta puhuja oli emeritusprofessori (filosofi, yhteiskuntatieteilijä) Antti Hautamäki. Tutkimushankkeessa keskeisin yhteistyökumppani oli espanjalainen maailmankuulu sosiologi Manuel Castels. Tiukka tiedemaailman kriitikko on puolestaan ollut emeritusprofessori Jukka Kemppinen, jonka mielestä Himasen tieteellinen tuotanto on varsin ohutta ja kuuluisimmat teokset ovat luonteeltaan pamfletteja. (HS:n jutussa on haastateltu Kemppistä). 


Himanen: Suuri visio puuttuu Suomelta. HS:n pitkästä jutusta poimin olennaisen Himasen ajattelusta. Suomelta puuttuu hänen mielestään suuri visio:
”Perusjännite ajassamme on se, jota olemme Castellsin kanssa luonnehtineet globaalin verkostotalouden pääjännitteeksi. Kyse on verkostoyhteiskunnan ja identiteettien välisestä jännitteestä, jonka yksi muoto on pako äärinationalistiseen identiteettiin, kehitys, josta me varoitimme Suomea jo vuonna 2002”, Himanen sanoo....Hän sanoo ”lukeneensa, ajatelleensa ja kirjoittaneensa” ja rakentaneensa kahta kokonaisuutta: Global Dignity -verkostoa sekä dignity-filosofiaansa....Himanen sanoo tehneensä vuodet 2014–2016 filosofista synteesiään. Hän on nimennyt sen dignityksi. Suomeksi hän tiivistää sen näin: Arvokkaan elämän yhteiskunta, joka yhdistää luovuuden ja välittämisen. Siihen pohjautui myös se visio, jota hän tarjosi Kataisen hallitukselle syksyllä 2013. Himanen sanoo, että juuri nyt Suomelta puuttuu suurempi visio kokonaan: ”Yhteiskunnallinen keskustelu käydään vain talouden tasolla, mutta pelkkä talouspuhe ei ole mikään suunta.” Viimeisin kansallinen visio Suomella oli Himasen mukaan sotien jälkeen. Jälleenrakennuskaudella. Työnantajien, työläisten ja valtion konsensusmalli jyskytti talouskasvua ja loi hyvinvointivaltion. Himanen kysyy, mihin olemme nyt matkalla: Onko maan johdolla yhtään kokoavaa ajatusta, periaatetta tai päämäärää, joka hitsaisi kansan yhteen? Jos se puuttuu, osa kansasta vahvistaa identiteettiään kuppikunnissa, kuten äärinationalismissa. ”Olen kutsunut vuotta 2008 suureksi taantumaksi ja verrannut sitä vuosien 1929–30 tilanteeseen. Saman mittaluokan voimia on nyt liikenteessä.”  http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005010168.html

Lisää kuvateksti

Ollin pohdinnat Himasen raportista 2013. Tiivistin Himasen ajattelua seuraavasti: "Hyvinvoinnin yhteiskunta ja arvokas elämä.  Himanen kumppaneineen rakentaa hyvinvointivaltion mallia 2.0 positiivisen kierteen perusteella (oheinen kuvio). "Tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa kutsumme nimellä hyvinvointivaltio 2.0, tai täydessä laajuudessaan siitä voi puhua hyvinvoinnin yhteiskuntana. Siinä nämä kaksi kehitysmallia – inhimillinen ja informationaalinen kehitys – vahvistavat toisiaan positiivisessa kehässä perinteisen hyvinvointivaltion purkamisen aiheuttaman syvenevän noidankehän sijaan." (s.139). Himanen päätyy käyttämään ydinterminä käsitettä "arvokas elämä". Se muodostaa positiivisen kierteen kestävän hyvinvoinnin, kestävän ympäristön ja kestävän talouden kanssa. Himanen kuvaa myös arvokkaan elämän indeksin, joka koostuu useista osaindekseistä. Suomi sijoittuu tämän indeksin maavertailussa kärkimaihin.  (s.279-317, ks. viite 6) Himanen ryhmineen ei ole yksin tämän positiivisen kierteen ajatustavan kanssa. Kajanoja kumppaneineen on lanseerannut saman ajatuksen vuonna 2012. Hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka on pikemminkin investointi kuin kuluerä. Syntyy positiivinen kierre. Hyvinvointipanostusta lisättäessä siitä seuraa eriarvoisuuden väheneminen ja edelleen sosiaalisen pääoman vahvistuminen ja edelleen hyvinvoinnin lisääntyminen jne. (4). Erona on erityinen painotus sosiaaliseen pääomaan, kun Himasen ja kumppanien mallissa ei erikseen viitata sosiaaliseen pääomaan" http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/11/himasen-raporttia-kannattaa-lukea.html

Murskaava kritiikki. Olin oletettavasti tästä kritiikkimerestä niitä harvoja, jotka lukivat koko Himasen raportin läpi. Kuitenkin edelleen suren tuota keskusteluilmapiiriä. Jopa moni ystäväni totesi lukematta Himasen juttua, että täyttä potaskaa koko homma ja rahastusta kaiken lisäksi. Harmittelen näin jälkikäteen, että raporttia ei luettu oikein kunnolla ja haettu siitä vinkkejä, ehdotuksia jopa visioita tulevaisuuteen - myös ajankohtaiseen politiikkaan. Satojen sivujen raportti sisälsi ja sisältää edelleen runsaasti ajateltavaa. Mm. yritystukiin otettiin raportissa tiukasti kantaa. Vastikään Valtion talouden tarkastusvirastokin puuttui tähän kysymykseen. Josko eri puolueiden ja intressiryhmien takana olevat ajatushautomot ottaisivat tuon raportin oikein kunnon sisäiseen tarkasteluun ja jatkojalostukseen. Ei menisi kaikki rahat hukkaan.

Päivitys 19.12.2016: FB:n puolella kommentoidaan seuraavasti:

Pekka Myrskylä: "Asuimme samassa talossa, jossa Pekka Hesarin toimittajan kanssa vieraili ja hän oli veljensä kanssa meidän poikien paras kaveri. Olen häntä seurannut ja tavannutkin silloin tällöin, hänen äitinsä on vaimoni hyvä ystävä vieläkin. Oli se surullista aikaa se Pekan teilaaminen - ja siihen osallistuivat monia minunkin ihan viisaina pitämiä, korkeasti oppineita. Ja niin kuin sanot, lukematta mitään Pekan ajatuksista. Kovilla on Pekka ollut ja kovilla myös hänen vanhempansa - kaikkia perisuomalaisia tervehdyksiä ovat he kaikki saaneet. Kyllä se tässäkin taantumassa niin kovin hyvää tekisi, jos osaisimme vähän puhaltaa yhtyeiseen hiileen. Pekan sanoin - yhdessä olisimme enemmän."
  
Tuomas Tenkanen: "Matti Virtanen kirjoitti YP:ssä hienosti 15 vuotta sitten teoksesta Suomen tietoyhteiskuntamalli: " Castellsin ja Himasen kirjaa (kuten aikanaan jo Pekka Kuusen ja nyt Raija Julkusen tuoretta kirjaa [Suunnanmuutos, Vastapaino 2001]) monet tutkijat ovat luonnehtineet sanomalla, ettei kirja on ”varsinainen” tutkimus, vaan lähinnä olemassa olevan tiedon pohjalta tehty synteettinen kuvaus ja arvio. Ei ole syytä asettaa näitä tiedon lajeja vastakkain: synteesejä ei voi olla ilman erillistutkimuksia; erillistutkimukset hukkuvat paljouteensa ilman synteesejä. Luova synteesi antaa tehdyille erillistutkimuksille uudella tavalla paikan ja merkityksen suhteessa siihen, miksi tutkimusta tehdään: jotta maailmaa tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin paremmin."
Ollin kommentti: Kaivoin esille tuon Matti Virtasen pääkirjoituksen "Mallivaltio Suomi": https://www.julkari.fi/handle/10024/101044

Timo Sinervo:  "Niin, se minkä toimittaja unohti, oli Itse pihvi. Eli se, että rahoitus ohitti kaikki normaalit kanavat ja oli vielä melko suuri."
Ollin kommentti: Niin tämä oli se rahoituspihvi. Pääministeri ohjasi ohi normaalien hakumenettelyjen Tekes-rahaa 700000 euroa Himaselle. Siitä todella muodostui kritiikin ja teilaamisen pihvi, ei raportista sinänsä.  

Esko Lukkari:  "Olli on kai löytänyt Hima-raportista jotain mitä minä en sen luettuani löytänyt.Ihmetyttää,että jos raportissa oli jotain,niin miksi siitä ei ole syntynyt mitään keskustelua vuosiin.Tuo rahakulma synnytti toki keskustelun."
Ollin kommentti: "Löysin." Tuossa kirjoituksessani ja aikaisemmassa blogikirjoituksessa olen avannut asiaa. 

Ari Antikainen: "Meitä tutkijoita jotka viittaamme Himasen ja Castellsin ajatuksiin on ollut edelleen mediahälystä piittaamatta."

Paula Miinalainen:  "Olin tuon kohun aikana todella pahoillani siitä, että Himasen raportin sisällöstä ei keskusteltu juuri lainkaan. Jos sisällöstä jotakin mainittiin, niin painotukset olivat sen luonteisia, että jäin ihmettelemään, että onko kyse ollenkaan samasta raportista. Itse luin tuon raportin tarkoin, osittain useampaan kertaan, koska käytin sitä esityksissäni lähteenä. Sitä paitsi sisältö ei ole vielä vanhentunut."


Pentti-Nikolai Petroff: "Himasen raportti sisästää sen, minkä jokainen sosiologian peruskurssilainen tietää. Himasen raportti pohjautuu sosiologi Castellsin näemyksiin, mitä seuraa hyvinvointivaltion ja sen taloudellisten resurssien romahduksesta. Castellsin ja hänen oppilaansa Himasen mukaan yksyiset yritykset ja 3. sektori ottavat pääosan valtion tehtävistä. Näin on jo käynyt.. 3-sektori perustuu vapaaehtoisiin auttajiin ja heidä työhönsä. HYO.n teoil. tdk:n kirkkososiologian osasto tutkii vapaaehtoisuutta ja siihen osallisuvien motivaatiota. SPR ja HelsinkiMissio ovat erinomaisia esimerkkejä hyvästä 3. sektorin toiminnasta, mutta huonojakin esimerkkejä riittää."

Päivitys 21.12.2016: Keskustelu FB:n puolella jatkuu. Kummeksun edelleen blogin katsojalukuja. Ensimmäiset kaksi päivää 800 katsojaa. Tämän jälkeen joka päivä toista sataa katsojaa, jopa 300.

Irma Kiikkala: "Himanen on koko ajan muistuttanut ihmisen arvosta, joka on perusta luovuuteen, yrittämiseen ja yhteistyöhön. Sillä Suomi lähtee nousuun. Mikä siinä on vaikeaa !"

Jouko Tuomisto (FB/tiedevinkit): "Luin Himasen raportin tuoreeltaan, eikä se ole huono. Median ongelma tässä oli selvästi takertuminen rahoituksen poikkeuksellisuuteen. Kritiikki oli sen mukainen ja ilmeisesti aika harva luki raporttia. Pelkkä yhteenveto ei pystynyt sen sisältöä tarpeeksi hyvin avaamaan."

Päivitys 25.12.2016: Matti H. Virtanen kommentoi FB/tiedevinkit puolella seuraavasti:

"Osa kritiikistä johtui varmasti Kataisesta, jonka hallitus ei muistaakseni ollut kovin suosittu (understatement). Muistan lukeneeni raportin yhteenvedon ja Himasen oman osuuden ja pidin niitä köykäisinä: mikä oli mielenkiintoista ei ollut uutta ja mikä oli uutta ei ollut kovin mielenkiintoista. Yritimme muistaakseni saada Himasta tuolloin A-studion vieraaksi, mutta se ei onnistunut."