Bloggaajan vuoden rasitukset ja tulokset - kriittinen ja lähdekrittinen olla pitää

Olli rasituksen jälkeen

Bloggaajan alkuvuosi rasitti pakaralihasta.  Innostuin tekemään kirjan soteuudistuksesta. Se oli kiintoisa urakka. Pohjaksi keräsin 2012 alusta saakka uudistuksen seurantaan liittyneet blogikirjoitukset. Taisi olla liki tuhat sivua. Typistin sen sitten puoleen ja edelleen sitä oli aivan liikaa. Lopputuloksena syntyi noin 300 sivun eepos ja siinäkin oli liikaa tavaraa. Mitkä olivat tulokset oman hyvinvointini kannalta? Kotisohvalla istumisesta töiden päälle iltaisin ja viikonloppuisin aiheutti pakaralihaksen tulehduksen. Terveydenhuollon ATK-päivillä messualueella näin vanhan lääkäritutun.  Lääkäriystäväni teki diagnoosin siitä heti yksinkertaisella metodilla. Iski kädellään pakaralihakseeni ja kysyi, ottiko kipeää. Kyllä. Selvä tapaus - ei kun hoitoon. Pakaralihaksen limapussi oli tulehtunut liiasta istumisesta ja vinoutuneesta lihaksen rasittamisesta. On kuulemma yleistä vanhemmilla ihmisillä! Ystäväni näytti myös heti kännykkäkuvasta tuon pakaralihaksen ja kipukohdan - ei nyt sentään Ollin pakaraa. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00907

Eduskunta III

Omakustannekirjan teko oli muutenkin homma sinänsä. (1) Kaikki ei mennyt niin kuin "Strömsössä". Kuvittelin vielä myös, että saisin aikaan kattavan soteteoksen valinnanvapausjuttuineen päivineen. Onhan sitä valinnanvapautta kerrottu kirjassani kymmenen sivua, mutta huipennus jäi puuttumaan. Jospa se huipennus on nyt käsillä, kun hallitus julkaisi lakipaketin joulun alla. Sitkaana kirjoittajana palaan tähän vielä, kunhan tuo oma terveys vain riittää. Periaatteessa aikaakin on, kun eläkeläisen arki koittaa viikon kuluttua.  Jatkoin tuota soten seuraamista kirjoittamalla mm. järjestämislaista, joka tuli kirjan julkistamisen jälkeen lausunnoille. (2) Ja ehdotin Eduskunta III:lle jatko-osaksi soteuudistusta. Ei ehdotus kuitenkaan innostanut oikein ketään. (ks. oheinen kuva ja viite 3). Olihan siinä kuitenkin aineksia lähihistorian näytelmäksi. Milloin oltiin aivan lähellä ratkaisua ja milloin homma meni kiville viimeistään perustuslakivaliokunnassa. Juonen käänteiden ennakointi oli "lähes tiedettä".

Kirjojakin arvioin - lähinnä aiheisiin liittyen (tiedonhallinta, soteasiat).  Riskitietoisuus-kirja avasi minulle mm. ajatusmaailmaa ns. INE-syndroomaan: "Nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä tikittää kolme aikapommia, jotka uhkaavat heikentää luottamusta siihen. Lääkärit eivät tee parastaan potilailleen, koska he: 1. harjoittavat defensiivistä lääketiedettä (Itsepuolustus), 2. eivät ymmärrä terveystilastoja (numerotaidottomuus) ja 3. tavoittelevat voittoa hyvyyden asemesta (eturistiriita)." (s. 189). (4) Niin tämä INE-syndrooma on akuutti erityisesti USAssa. Mitenhän tämä hallituksen valinnanvapausaate liittyy INE-syndroomaan vai liittyykö? Anu Partasen kirja kaikkine vertailuineen ja esimerkkeineen toi esille amarikkalaisen terveydenhuoltojärjestelmän todellisuuden INE- syndroomineen. (5) Obama Care paransi hiukan heikoimpien asemaa, mutta palauttaako Trump tässäkin vanhan järjestelmän. En ottaisi oppia USAsta - eikä onneksi taida hallituskaan ottaa oppia. Thomas Pikettyn teos 2000-luvun pääoma asettaa puolestaan laajoihin historiallisiin yhteyksiin hyvinvointiyhteiskunnan muutoksen. Esimerkiksi paljon puhuttu kestävyysvajeemmekin saa historiallista perspektiiviä. Jos uskomme Pikettyä, ei ole lupa odottaa BKT:ssä  1,5 %:n kasvua enempää. (6) Toisaalta tämä kirjojen lukeminen vahvistaa myös käsitystäni siitä, että tiede ja sen popularisointikin ovat jatkuvassa muutoksessa. Olemassa oleva "tieteen totuus" on vain eräs aproksimaatio todellisuudesta. Sen osoittaa myös monin tavoin keskustelu filosofi Pekka Himasen ympärillä. Onko Pekan ja kumppanien tutkimus "Kestävän kasvun mallin" tiedettä vai pelkkä pamfletti.(7)

HS: Vaasan päivystys,8

Tieteen popularisointi on myös bloggarin haaste. Luin Tiina Raevaaran teoksen läpi aiheeseen liittyen. (8) Tiivistin asiaa seuraavasti:
Uhkana on liika yksinkertaistaminen, koska yleensä ongelmat ovat mitä moninaisempia. Uhkana on myös kaivaa pieniä yksityiskohtia esille, joilla on julkisuusarvoa. Raevaara jakaakin tieteen popularisoijalle kymmenen viilentävää ja kirjoittamisen laatua varmistavaa ohjetta (kuten tarkista tiedot, vältä sisäpiiriajattelua, älä provosoidu arvioinnin kohteellesi). (s.144-145). Tärkeintä on niin tieteessä kuin sen popularisoinnissakin lähdekriittisyys. Haaste on mitä ilmeisin myös näissä blogikirjoituksissa. Mutta haaste kasvaa, kun näistä kirjoituksista aletaan debatoida somessa. Pahimmillaan esimerkiksi heitetään rankkaa kritiikkiä alkuperäislähteelle, vaikka on vain luettu blogistin tulkinta asiasta. Niin voidaan tuloksia tietysti liioitella, vääristellä tai tulkita tieteellistä tekstiä virheellisesti. Raevaara ei kuitenkaan käsittele tarkemmin erilaisten tutkimusten ja selvitysten sisältämiä tulkintaongelmia. Osa tutkimuksista (vaikka yhteiskuntatieteissä) on hyvin pitkälle paikkaan ja aikaan sidottuja, jolloin irrottaminen erilleen tuosta yhteydestä voi johtaa juuri vääriin päätelmiin toisessa yhteydessä. Niin Himanen tuomittiin aikanaan ennen muuta sen vuoksi, että pääministeri Katainen oli hänelle järjestänyt merkittävän (700te) rahoituksen ohi kaikkien perinteisten hakujen. Raevaaran kirjan lukemisen jälkeen eteeni tuli myös Helsingin Sanomien etusivun mainos. (9) Siinä vedottiin THL:n tilastoihin, joiden mukaan Vaasan keskussairaala on eräillä mittareilla 1-3 parhaimman sairaalan joukossa. Puutuin asiaan ja selvitin, että tuottavuuden osalta Vaasa oli hännänhuippu, mutta eräiden yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuuden osalta kyllä 1-3 joukossa. Jatkossa selvisi, että mainos oli suunnattu valtiovallalle erityisesti päivystyssairaalakysymyksessä. Mielestäni onnahdellen perusteltiin myös Vaasan asema 1-päivystyssairaalana. Häviö tuli eduskunnassa. Voiton vei Seinäjoki. Huhujen mukaan ministeri Risikolla oli vaikutusta tähän. Onhan hän Seinäjoelta kotoisin.

Lokakuussa ylittyi 100000 katselijaa.  Kommentointia kirjoituksista käydään ennen muuta FB:n puolella eri ryhmissä ja jonkin verran Linkedinin puolella. Suorat kommentit blogiini ovat olleen vähemmistössä. Tein pienen analyysin kirjoituksistani.  
Eniten luettuja juttujani ovat olleet (otsikkoja lyhentäen): 1. Apotin kandidaatit, 2. terveydenhuollon menetelmien arviointi, 3. äitiyspakkaus, 4. Lean sairaanhoitopiireissä, 5. Moolokin kita (kirja-arvio), 6. terveyserot -pirullinen ongelma, 7. valtion ict-johtajan virka haussa, 8. ICT-säästöt - populismia, 9. Julk-ICT johtamisen haaste. Käytettävissä oleva tilastoni ei kerro sitä, kuinka paljon on luettu juttua "hoitovirheitä sattuu aina". Sitä luetaan kuitenkin jatkuvasti eli melkein viikoittain joku ajautuu sen pariin. Päivitän myös juttujani jatkuvasti - esim. tuota hoitovirhejuttua on päivitetty viimeksi 21.11.2015, vaikka se on kirjoitettu 25.3.2012. Luokittelin kirjoitukseni 23 kategoriaan. Suurin osa jutuista kuuluu kahteen tai useampaan kategoriaan. Kärjessä ovat soteuudistus (163 juttua), ICT-järjestelmät (128), asiakas (91), ammattilainen (86), johtaminen (86). http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/10/ollin-tuumailuilla-100000-katselijan.html

Ja loppuvuoden rasitus on vielä vailla lopullista diagnoosia. Lokakuun yhteenvedon jälkeen katselijoita tähän päivään mennessä tullut lisää lähes 10000.  Eniten vuoden lopulla on katseltu Himasjuttuani (noin 1500 katselua). Suuri osa Himasjutun kommentoijista olivat "unohtaneet" tuon pääministerin anteliaan apurahan, mutta pitivät Himasen ajattelua ja analyysiä edelleen relevanttina. Mielenkiintoista. Vuonna 2013 Himanen tuomittiin kaikella tapaa mediassa ja myös monien tutkijoiden toimesta. Nyt virittämässäni keskustelussa eräs kommentoija totesi: "mikä oli mielenkiintoista ei ollut uutta ja mikä oli uutta ei ollut kovin mielenkiintoista". Valinnanvapaus näyttää olevan kuuma peruna ennen ja jälkeen hallituksen lakipaketin ulostulon. Tästäkin kirjoitin joulukuussa ennen lakipaketin ulostuloa. Ehdottelin kattavaa hymynaama-pohjaista vaikuttavuuden arviointia - oli sitten kyse julkisesta tai yksityisestä toimijasta. Kerroin omat kokemukseni yksityisen työterveydenhuollon osalta. Annoin tuolloin lievän hymynaaman. Ehkä on nyt nostettava arviointia. Oletettavasti ongelmani selvisi. Hoitoketju/palveluketju/integraatioprosessi jatkuu julkisella puolella. Katsotaan, onko tiedon integraatio yksityisen ja julkisen puolen välillä kunnossa. Siitä ja julkisen puolen kokemuksista raportoin lukijoilleni tammikuussa 2017.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/12/potilaan-kokemukset-soteuuudistus.html

Kuva HS:n artikkelista 27.12.2016

Päivitys 27.12.2016: HS:n artikkelit tieteen polularisoinnista liittyvät hyvin tähän bloggajan teemaan. Tiedetoimittaja MikkoPuttonen pohtii artikkelissaan "Valetiede voi huonosti – Perusteltu tieto pystyy yhä haastamaan huuhaan ja mielipiteen" mm. seuraavaa: "Ristiriitaisuuksiin tieteen seuraajan onkin varauduttava. Tieteelliset tulokset ovat aina epävarmoja ja totta vain niin kauan kuin toisin todistetaan. Tiede onkin siitä hyvä hanke, että se korjaa itse itseään. Hiljattain käänne nähtiin alkoholissa. Lukuisiin aiempiin tutkimuksiin nojautuen totuimme ajattelemaan, että alkoholin kohtuukäyttö pitää terveempänä kuin täysraittius. Uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että juominen ei millään annoksilla edistä terveyttä. Vaikka ristiriidat kuuluvat tieteeseen, ne voivat hämmentää lehden lukijaa. Ristiriitaisen uutisoinnin vaikutusta on tutkittukin: se horjuttaa luottamusta. Siksi jutuissa tulisikin suosia taustoitusta ja suhteuttamista aiempaan tietoon.Tiedeuutiset eivät ole vapaita klikkijournalismista. Lukijoiden houkuttelu kärjistyksillä ja liioittelulla ei ole kuitenkaan vain median juoni."
http://www.hs.fi/tiede/art-2000005021633.html

Viitteet

(1)Olli Nylander: Soteuudistus -pirullinen ongelma, 2016:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/05/soteuudistus-pirullinen-ongelma-nyt.html.
(2) Soten järjestämislaki arvionnissani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/07/sote-jarjestamislaki-paluu-keskitettyyn.html
(3) Soteuudistus ja Eduskunta III (2016):  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/08/eduskunta-iii-ja-soteuudistus-uuden.html
(4) Gerd Gigerenzer: Riskitietoisuus, 2015:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/01/onko-suomessa-ine-syndrooma.html
(5) Anu Partanen: The Nordic Theory of Everything. In Search of a Better Life, 2016: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/09/amerikkalainen-unelma-pohjoismaisessa.html
(6) Thomas Piketty: Pääoma 2000-luvulla, Into 2016;  Kirja on juuri suomennettu. Sivuja on liki 600. Palaan oletettavasti tähän teokseen vielä. Pitkät aikasarjat ovat Pikettyn analyysin ydintä. Pohjoismaat ja muut kehittyneet valtiot eivät hänen ennusteensa mukaan pysty jatkossa BKT:n kasvussa kuin korkeintaan 1-1,5%:iin. Tämähän oli myös VM:n viimeisin ennuste. Jos taas halutaan katkaista kestävyysvajetta, VM-ennustajien mukaan tarvittaisiin usean prosentin kasvua. Kehittyvissä maissa tämä on vielä mahdollista (kuten Kiina), on Pikettyn näkemys. On tässä nyt ristiriita. Nykymenolla velkataakka senkun kasvaa tai sitten mennään kovalle leikkausten tielle - hyvinvointiyhteiskunnan perustaan.
(7) Pekka Himanen, Manuel Castels: Kestävän kasvun malli, 2013: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/12/tapaus-himanen-ja-innovatiivinen-avoin.html
(8) Tiina Raevaara:  Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle, 2016: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/11/tieteen-polarisointi-voi-johtaa.html
(9) HS:n etusivun mainoksessa 28.11.2016 viitattiin THL:n tilastoihin: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/11/heratys-vaasalaiset-pitaako-mainos.html
HS/politiikka/29.12.2016: Vaasan päivystys sai liikkeelle myös presidentin, joka lakia hyväksyessään liitti mukaan harvinaisen lausuman: ”Erityinen merkitys sillä on sairaalle. Kielellisen oikeuden takaaminen on laillisuus – ei tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Eduskunnan säätämä laki, joka toistaa perustuslain vaatimuksen, sisältää siis ehdottoman velvollisuuden turvata kielelliset oikeudet”, Niinistö korostaa lausumassa.Niinistön mukaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on lisännyt lakiin sen, että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eli käytännössä Seinäjoen keskussairaalan on järjestettävä päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä siten, että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä. Valiokunta ei kuitenkaan ole tarkoin kuvannut, miten tämä tapahtuu. Niinistön mukaan on selvää, että tämän täytyy vastata perustuslain vaatimuksia. ”Lain soveltamisesta on tarkoitus säätää asetuksilla, jolloin sekä asetusten antaja että niiden täytäntöönpanijat ovat virkavastuussa siitä, että kielelliset oikeudet käytännössä myös toteutuvat. Tässä tapauksessa se käsitykseni mukaan merkitsee, että päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä”, Niinistö kirjoittaa lausumassa." http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005025384.html