 |
| Kuva THL:n valinnanvapausseminaarista 15.3.2016, viite 3 |
Hallituksen sotevalmisteluun liittyen prof. Mats Brommelsin työryhmä on jättänyt väliraportin 15.3.2016. (1) Selvityshenkilöryhmään kuluu pj:n lisäksi Timo Aronkytö (vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja), Aulikki Kannanoja (ylisosiaalineuvos, sosiaalihuolto), Paul Lillrank (professori, terveysmarkkinatutkimukset), Kari Reijula (professori).
Selvityshenkilöt tarkoittavat valinnanvapaudella seuraavaa: 1) Suomessa asuvan henkilön oikeutta itse valita palveluiden tuottaja, joka on joko julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija; 2) Se ei ulotu hoitavan henkilön tai annettavan hoidon valitsemiseen; 3) hallituksen linjauksen mukaisesti valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa; 4) erikoistason palvelun valinta perustuu perustasolla toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön toteamaan tarpeeseen tai lainsäädäntöön perustuvaan oikeuteen tai etuuteen; 5) säilyttää nykyisen terveydenhuoltolain mukaisen valinnanavapauden julkisen sektorin piirissä; 6) viranomaisen hyväksymä toimija voi tarjota valinnannavapauden piiriin kuuluvia palveluja (auktorisointimenettely); 7) viranomainen vahvistaa palvelujen tuottajille kohdennettavan rahoituksen ja asiakasmaksut – ne ovat samat samasta palvelusta tuottajasta riippumatta ja ”raha seuraa asiakasta”. Selvitysmiesten mielestä tästä syntyy julkisrahoitteinen sosiaali- ja terveydenhuolto, jossa ohjauksen merkitys kasvaa merkittävästi. Valtiolle tulee rahoittajana sääntelytehtävä, joka sisältää rahoituksen kohdistamisperiaatteet, asiakasmaksusta päättämisen, toimiluvat ja laillisuus (auktorisointi), seurannan, arvioinnin ja valvonnan.
Neljä vaihtoehtoista mallia: ”Omatiimi” muistuttaa Tanskan ja Keski-Euroopan maiden perhelääkärijärjestelmää, johon on lisätty sosiaalihuollon peruspalvelut. Asukas valitsee omatiimin asiointipaikakseen. Tuottajan vaihtaminen on mahdollista tietyin välein. Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä. ”Väestövastuullinen sosiaali- ja terveyskeskus” on omatiimiratkaisu laajempi palveluiltaan: perhetyö, kasvatus- ja perheneuvola, päihde- ja mielenterveystyö, terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy. Kolmas malli on nimeltään ”monitoiminen sosiaali- ja terveyskeskus”. Edellisten mallien lisäksi tähän malliin kuuluu äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä työterveydenhuolto. ”Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus” tuottaa kaikki perustason palvelut eli se on kattavin malleista palvelujen osalta. ”Omatiimin” etuna selvityshenkilöt pitävät erittäin laajaa valinnanvapautta, välittömiä hoitosuhteita. Toisaalta tiimi on pieni ja haavoittuva. Väestövastuullisen mallin etuna on mahdollista hyödyntää monia palvelujen tuottajia. Myös pienten yritysten kynnys aloittaa tällaista toimintaa on etu. Haittana ovat järjestelmän monimutkaisuus ja korkeat transaktiokustannukset. Myös keskittyminen asutuskeskuksiin saattaa vaikeuttaa palvelujen saatavuutta harvaan asutuilla alueilla. Monitoimisen mallin etuna on rakenteellisen integraation toteutuminen sekä selkeä ”kansanterveydellinen” profiili. Integroidussa mallissa valinnanvapaus on suppeaa ja siitä saatavat hyödyt ovat vähäisemmät kuin muissa vaihtoehdoissa. Se luo kuitenkin parhaat edellytykset integraatioon, koska valtaosa palveluista tuotetaan samassa organisaatiossa.
THL:n periaatteita valinnanvapaudelle. THL:n julkaisussa valinnanvapaus
sosiaali- ja terveydenhuollossa (2) määritellään
kriittisiä periaatteita valinannavapauden laajentamiselle: 1. tavoitteiden
tulee olla selkeitä ja valittujen keinojen tukea niitä, 2. palvelukokonaisuudet
on määriteltävä, 3. kaikille tuottajille yhtäläiset vaatimukset ja
toimintaedellytykset, 4. asiakas tarvitsee ymmärrettävää ja vertailun
mahdollistavaa tietoa, 5. keskeistä asiakkaan ja ammattilaisen välinen
keskustelu, 6. valinnanvapaus ei saa estää palvelujen kehittämistä tai innovaatioita,
7. muista maista voi ottaa mallia ilman suoraa kopiointia, valinnanavapautta
pitää laajentaa asteittain eri palveluihin. Asiakkaan kannalta valinnanvapaus
on yksilön oikeus, ei velvollisuus. Raportissa esitetään periaatteet asiakkaan
kannalta: 1. asiakas tuntee oikeutensa, 2. asiakkaalla on halu valita, 3.
asiakkaalla on valinnanvaraa, 4. asiakkaalla on tietoa, 5. asiakas on kykenevä
päätöksentekoon tai saa siihen tukea.
Uudistus vaatii vielä paljon sopimista ja tekoja. Työterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto on nyt järjestetty oman rahoitusjärjestelmänsä kautta. Tarvitaan rahoituksen uudistus eli yksikanavainen rahoitus. Hammashuoltokin vatii jatkopohdinnat. Palvelujen saattaminen vertailukelpoisiksi vaatii tuotteistustyötä runsaasti. Lisäksi tuotteistuksen varaan pitää rakentaa ajantasainen tietojärjestelmä, joka palvelee kaikkia osapuolia: valtion ohjaus ja valvonta, järjestäjä, tuottaja, asiakas. Raha seuraa asiakasta-periaate on rakennettava turvaamaan riittävä valinnanvapaus ja toisaalta riittävä ennustettavuus. Palvelujen tuottajien kilpailutus on rakennettava tasapuoliseksi julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin tarjoajia varten. Alueellinen kattavuus on ratkaistava ja samalla ratkaistava riittävät valinnanmahdollisuudet eri tuottajien välillä. Varmistettava, että markkinoille voi tulla uusia palvelujen tuottajia. On turvattava mahdollisimman tasapuolinen markkinatilanne. Monopolisoituminen on realiteetti ja uhka myös jatkossa. Varmistettava, että kokonaiskustannukset eivät kasva. Varmistettava, että palveluiden integroituminen toisiinsa turvataan.
Brommelsin ryhmän vaihtoehtojen arviointia. Seuraavia haasteita ryhmän itsensä esittämien etujen ja ongelmien lisäksi tulee mieleen. Kaikista ratkaisuista näkyy palvelujen ”päälle liimattu” integraatio. Useimmista ratkaisuista puuttuvat koetellut käytössä olevat esimerkit. Yksityisellä sektorilla ei ole tällaisia so-te-ratkaisuja tarjolla.
· Omatiimi: Valmiita suomalaisia esimerkkejä omatiimistä ei ole. Pieneen tiimiin kytketään terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluja, joiden välinen synergia ei täysin selviä. Satunnaiset asiakkaat tarvitsevat pääsääntöisesti vain perusterveydenhuollon palveluita. Pitkäaikaissairaat ja moniongelmaiset asiakkaat saattavat hyötyä omatiimiratkaisusta. Alueellinen kattavuus on haaste, kun henkilömäärä on pieni.
· Sosiaali- ja terveyskeskus väestävastuullisesta integroituun malliin. Kaikki kolme ratkaisua ovat laajennuksia nykyiseen terveyskeskusmalliin. Mitä täydellisempi on palveluratkaisu, sitä keskitetympi palvelun pitää olla toimiakseen kattavasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti.
Kaikki neljä mallia poikkeavat merkittävästi nykyisistä niin yksityisistä kuin julkisistakin ratkaisuista. Jotta tällaiset ratkaisut saataisiin aidosti edes koemielessä toimimaan, tulisi sallia ratkaisun toteuttaminen yksityisen ja julkisen kombinaationa. Keskeinen ongelma on kuitenkin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toisistaan poikkeava toimintalogiikka. Moniammatillinen tiimi on yhdistävä tekijä, josta on olemassa toimivia malleja mielenterveystyössä, kasvatus- ja perheneuvolatoiminnassa sekä osittain vanhuspalveluissa. Palvelukonsepteja pitäisikin kehittää luonnollisen integraation pohjalta.
Päivitys 23.3.2016: STM:n valinnanvapauskysely osoitteessa Otakantaa.fi-palvelussa
Tällä kyselyllä haluaisimme kuulla näkemyksiäsi
asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Halutessasi voit ottaa kantaa myös selvityshenkilöryhmän ehdotuksiin
valinnanvapauden toteuttamistavoista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä lisätään asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nykyisin potilas voi valita julkisen terveysaseman ja sairaalan sekä hakeutua hoitoon ulkomaille (lisätietoja).
Uusi laajempi lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 1.1.2019. Se tarkoittaa, että ihmiset saisivat itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Laissa määritellään, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat laajemman valinnanvapauden piiriin.
Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Uusien maakuntien tehtävänä on järjestää palvelut ja tarjota asiakkaille riittävästi tietoa palveluista ja niiden tuottajista, jotta asiakas voi vertailla ja valita.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilöryhmä arvioi asiakkaan valinnanvapautta osana sote-uudistusta. Ryhmän väliraportti valmistui 15.3. Siinä esitetään neljä vaihtoehtoa valinnanvapauden toteuttamistavasta. Lisätietoa väliraportista. Halutessasi voit ottaa kantaa myös väliraportin ehdotuksiin valinnanvapaudesta.
Voit myös vastata kyselyyn ottamatta kantaa väliraportin ehdotuksiin.
Vastausaikaa on 21.4.2016 saakka. Sosiaali- ja terveysministeriö käsittelee vastaukset nimettöminä. Kooste kaikista vastauksista julkaistaan alueuudistus.fi-sivustolla huhtikuussa 2016 ja sitä hyödynnetään sote-uudistuksen valmistelussa. Kerro mielipiteesi ja ehdotuksesi!
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä lisätään asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nykyisin potilas voi valita julkisen terveysaseman ja sairaalan sekä hakeutua hoitoon ulkomaille (lisätietoja).
Uusi laajempi lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 1.1.2019. Se tarkoittaa, että ihmiset saisivat itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Laissa määritellään, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat laajemman valinnanvapauden piiriin.
Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Uusien maakuntien tehtävänä on järjestää palvelut ja tarjota asiakkaille riittävästi tietoa palveluista ja niiden tuottajista, jotta asiakas voi vertailla ja valita.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilöryhmä arvioi asiakkaan valinnanvapautta osana sote-uudistusta. Ryhmän väliraportti valmistui 15.3. Siinä esitetään neljä vaihtoehtoa valinnanvapauden toteuttamistavasta. Lisätietoa väliraportista. Halutessasi voit ottaa kantaa myös väliraportin ehdotuksiin valinnanvapaudesta.
Voit myös vastata kyselyyn ottamatta kantaa väliraportin ehdotuksiin.
Vastausaikaa on 21.4.2016 saakka. Sosiaali- ja terveysministeriö käsittelee vastaukset nimettöminä. Kooste kaikista vastauksista julkaistaan alueuudistus.fi-sivustolla huhtikuussa 2016 ja sitä hyödynnetään sote-uudistuksen valmistelussa. Kerro mielipiteesi ja ehdotuksesi!
valitse yksi tai useampi vaihtoehto
valitse yksi tai useampi vaihtoehto
Selvityshenkilöiden väliraportti ja esittelydiat ovat kyselyn yläpuolella liitteenä.
valitse yksi tai useampi vaihtoehto
valitse yksi tai useampi vaihtoehto
Viitteet
(1) Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksikertaistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. selvitysryhmän väliraportti 15.3.2016: Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, selvitysryhmän väliraportti 15.3.2016; Väliraportin esittelydiat, professori Mats Brommels 15.3.2016
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitysryhma-asiakkaan-valinnanvapauden-toteuttamiseksi-eri-vaihtoehtoja?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=1271139&utm_content=buffer5072d&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
(2) Junnila, Sinervo, Aalto, Jonsson, Hietapakka, Keskimäki, Pekurinen, Seppälä, Tynkkynen, Whellams. Valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa – kriittiset askeleet toteuttamisessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Päätösten tueksi 2/2016. 16 sivua. Helsinki 2016. ISBN 978-952-302-636-0 (painettu), ISBN 978-952-302-637-7 (verkkojulkaisu). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-637-7
(3) THL:n valinnanvapausseminaarin 15.3.2016 alustukset on julkaistu osoitteessa: http://www.slideshare.net/THLfi/tag/valinnanvapaus150316
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti