| Kuva HS:n artikkelista 17.11.2015 |
Perusterveydenhuollon valinnanvapaus näyttäytyy keskustelussakin monenlaisena. Ääripäässä on pienen kunnan perusterveydenhuollon kilpailutus, jonka voittaa joku yksityinen yritys (vaikkapa Pihlajalinna). Siitä seuraa potilaan kannalta yhden mahdollisuuden valinta. Mennään siis julkisesta yksityiseen monopoliin. Toisessa ääripäässä on ajatus potilaan täydellisestä valinnanvapaudesta vaikkapa palvelusetelin avulla tms. Tässä välissä on sitten suurten kaupunkien mahdollisuus järjestää vaihtoehtoisia valinnanmahdollisuuksia - ikäänkuin sisäisesti kilpailuttaa perusterveydenhuoltoa yksityisen ja julkisen tuottajan kesken (esim. Espoossa, Tampereella). Kaikkeen tarvitaan valtion tiukkaa ohjausta ja yhteisiä laatukriteerejä. Ihanteellisimmillaan saattaisi löytyä uusia palvelujen järjestämisen tapoja. Pahimmillaan palvelutuotanto tulee nykyistä kalliimmaksi ja osittain tehottomammaksi päällekkäisyyksien ja löysien hoitokriteerien vuoksi. Niin ja tietysti tuo monikanavainen rahoitusmalli on korvattava yksikanavaisella ratkaisulla. Pitäisi suosia uusia pientoimijoita markkinoilla, mutta vaarana on myös palvelujen monopolisoituminen. Tällainen kehityskulku on ollut meneillään jo vuosia. HS:n artikkelissa 17.11.2015 Pekka Lith vannoo pienten yritysten mahdollisuuksien nimeen. http://www.hs.fi/talous/a1447665091004?jako=57c0f34aa92df151257ff34237796b1e&ref=fb-share
A-Talk asialla 12.11.2015. "Terveys myytävänä"
Terveys myytävänä? Vieraina ylilääkäri Kati Myllymäki, terveysyrittäjä Mikko Wirén sekä kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta (sd) ja Paula Risikko (kok). Keskustelua vetää Jan Andersson. #yleastudio
http://areena.yle.fi/1-2449690
Valinnanvapaus keskusteluaiheena nosti uudelleen esille ohipuhumisen ongelman. Pitäisi ensin määritellä, mitä soteuudistuksen yhteydessä itse asiassa valinnanvapaudella tarkoitetaan. Ja sitten pitäisi kytkeä valinnanvapauden toteuttaminen erilaisiin tärkeisiin oheiskysymyksiin. Tein nämä kysymykset alkuillasta 12.11.15. A-Talk paneutui aiheeseen. Keskustelijoina olivat Paula Risikko (kansanedustaja, Kokoomus), Maarit Feldt-Ranta (kansanedustaja, SDP), Kati Myllymäki (Mikkelin keskussairaalan johtava lääkäri) ja Mikko Viren (Pihlajalinna).
Tässäpä nämä Ollin kysymykset.
1. Ketä valinnanvapaus koskee?
- Niin pitäisi koskea kansalaista - mitä kansalainen voi valita ja millä ehdoilla?
- Koskee toisaalta myös itsehallintoaluetta - Mikä on itsehallintoalueen rooli valintatapahtumassa? - Antaako alue kansalaiselle täyden valinnanvapauden vain rajoitetun sellaisen? - Oletettavasti se tulee olemaan rajoitettu. Se tulee mitä ilmeisimmin rajoittumaan tiettyihin palveluihin ja tiettyihin palvelujen tuottajiin.
- Koskee valtion ohjausmekanismia: Miten valtion ohjauksella taataan kansalaisille tasavertainen valinnanvapaus?, Miten estetään se, että valinnanvapaus tuottaa uutta eriarvoisuutta kansalaisten keskuuteen - toisille kansalaisille todellisuudessa koituu enemmän vapautta kuin toisille? Miten taataan se, että itse asiassa palvelujen tuottajat ohjaavatkin valinnanvapautta eikä kansalainen tai itsehallintoalue? Miten ratkaistaan monopolikapitalismin laki? Miten tehdään kriteerit palvelujen laadulle?
2. Miten tehdään mahdolliseksi aito valinnanmahdollisuus?
- Kansalaisen on tiedettävä, mikä häntä vaivaa ja mitkä eri vaihtoehdot ovat tarjolla palvelujen tarjonnassa: Miten kansalainen voi ratkaista vaihtoehtoja valitessaan, mikä on laadultaan paras palvelu? Kykenevätkö kaikki kansalaiset tekemään rationaalisia valintoja? Vai onko tällaisia valintoja olemassakaan? Vai onko joku kansanryhmä (lapset, vammaiset, muistisairaat vanhukset, mielenterveysongelmaiset jne), jotka eivät pysty itsenäisesti tekemään valintoja?- kuka tekee valinnat heidän puolestaan ja millä kriteereillä?
3. Mitä rajoittavia tai mahdollistavia toimenpiteitä on tehtävä, jotta valinnanvapaus saadaan aikaan ainakin perusterveydenhuollon palveluissa?
- Mitä ilmeisimmin on luovuttava monikanavaisesta rahoituksesta. Muuten kansalaisten eriarvoisuus jatkuu ja osalle taataan edelleen valinnanvapaus (kuten työssä oleville) ja osalle ei (kuten lapset, työttämät ja eläkeläiset).
- Mitä ilmeisimmin on rakennettava vertailukelpoinen perusterveydenhuollon palvelupaketti. Miten ratkaistaan kansalaisten yksilölliset lähtökohtaerot, diagnostiikan tarpeet (mm. laboratoriotutkimukset jne) eli ammattihenkilön työn teon standardointi, miten ratkaistaan hoidon jatkuvuus tai jatkumattomuus eli onko löydettävissä yleispätevät kriteerit hoitoepisodin jatkuvuudelle/päättymiselle.
- Mitä ilmeisimmin on rakennettava jokin vertailua, ohjausta ja valvontaa tukeva palvelujen tuottajien rekisteri, joka siis kattaa kaikki mukaan haluavat ja mukana olevat palvelujen tuottajat (niin yksityiset, kolmannen sektorin kuin julkisetkin).
4. Miten ratkaistaan valinnanvapaus ja sotemenojen säästötavoitteet?
- Tiedetään, että työterveydenhuollossa vapaa kansalaiselle maksuton palvelu, tuottaa helpon ja nopean pääsyn palvelujen piiriin, maksimaaliset tutkimuspalvelut (lab, kuvantaminen jne). Tämä mallihan johtaa tietysti siirrettynä koko kansaan vapaan kustannusten kasvun.
- Sallitaanko perusterveydenhuollossa vapaa kustannuskasvu ja vastaavastiko leikataan muualta?
- Miten sitten tehdään sen kanssa, että kansalaiset tarvitsevat muitakin palveluita kuin perusterveydenhuollon palveluita - sosiaalipalveluita, erikoissairaanhoidon palveluita?
- Hoitoketjut pitää saada saumattomiksi? Miten hallitaan asiakasvirrat perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon - mitä ilmeisimmin kasvavat sellaiset?
5. Pitääkö valinnanvapautta ohjata, valvoa, oikaista vääryyksiä?
- Jos "isoveljeä" tarvitaan vapaaseen maailmaan, onko se valtio vai itsehallintoalue vaiko kombinaatio?
A-Talkin keskustelussa sain vastauksia ja lisäkysymyksiä seuraavasti:
1. Ketä valinnanvapaus koskee
- kaikki olivat sitä mieltä, että valinnanvapaus koskee kansalaisia ja ennen muuta tässä vaiheessa terveyskeskuksen asiakkaita.
- terveyskeskus nähtiin laajemmin sosiaali- ja terveyskeskuksena - lähipalvelukeskuksena (ei taida vielä olla mikään kattava standardiratkaisu)
- valinnanvapaus koskee erityisesti suuria kaupunkikeskuksia - pikkukunnissa se ei ole mahdollista
2. Miten tehdään mahdolliseksi aito valinnanvapaus?
- yksittäisiä palvelusetelityyppisiä palvelujen ostoja ei kukaan pitänyt relevanttina - ei myöskään Pihlajalinnan toimitusjohtajakaan
- kyse on kokonaispaketista, johon pitäisi mahduttaa kaikki eli saatavuus, laatu, tasa-arvo ja myös ennaltaehkäisy - Pihlajalinnan Mikko Viren totesi, että Mänttä-Vilppulan yhteisyritys toteuttaa tätä kokonaisvaltaista ratkaisua
- kyse on myös moniammatillisuuden tuomisesta koko perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon ytimeen
- aito valinnanvapaus muistuttaa Ruotsin mallia kriteereineen ja kilpailutuksineen, jonka seurauksena kansalainen voi valita kilpailutettujen palvelujen välillä
3. Mitä rajoittavia tai mahdollistavia toimenpiteitä on tehtävä, jotta valinnanvapaus saadaan aikaan ainakin perusterveydenhuollon palveluissa?
- ei puhuttu monikanavarahoituksesta ja siihen liittyvistä haasteista
- Myllymäki ja Feldt-Ranta viittasivat siihen, että yksityiset yritykset poimivat marjat ja teettävät tutkimuksia yllin kyllin sekä itse asiassa ylihoitavat potilaita; yksityiset ohjaavat herkästi erikoislääkärille ja sitä kautta erikoissairaanhoitoon
- Viren oli toista mieltä viitaten Mänttä-Vilppula yhteisyritykseen, jossa sopimus on 10-vuotinen ja velvoitteet kattavia, jatkohoitoon ohjauskin on Virenin mukaan mallillaan (niin tämä taitaa olla uusi ratkaisumalli, mutta kv-yritykset ja mm. niiden harjoittama työterveyshuolto toimii kylä pitkälti Myllymäen kuvaamalla tavalla)
4. Miten ratkaistaan valinnanvapaus ja sotemenojen säästötavoitteet?
- Mikko Viren totesi, että heidän mallinsa tuottaa säästöjä jo ensimmäisen vuoden jälkeen 10% julkiseen ratkaisuun verrattuna; myös asiakastyytyväisyys ja hoitoon pääsy toimii; asiakkaista ovat noin 10 % vaihtaneet terveysasemaa esim. Tampereella (Hgissä julkisella puolella vaihtoa ei ole tapahtunut)
- Ruotsinmalliin viitattiin menojen kasvun esimerkkinä, mutta toisaalta viitattiin Ruotsista tehtyihin ristiriitaisiin tutkimuksiin ja asiantuntijalausuntoihin.
5. Pitääkö valinnanvapautta ohjata, valvoa, oikaista vääryyksiä?
- eettisistä periaatteista puhuttiin, mutta ei suoranaisista vääryyksistä
-kilpailun rajoittaminen on käytännössä mahdotonta, vaikka hankintalainsäädäntöä muutettettaisiinkin
- pienyrittäjyyttä suositaan, mutta mikään ei takaa, että suuret toimijat ostavat pieniä
- valtiolla on suuri ohjausvalta; hankintayksiköllä on rooli tuottajien kilpailutuksessa
Päivitys 13.11.2015: Simo Lehto kommentoi tuoreeltaan A-Talkin keskustelua:
"Jännää, että malliksi valinnanvapauskeskusteluun oli otettu Pihlajalinnan yhteisyritys Mänttä-Vilppulan kanssa. Mitä ihmeen valinnanvapautta Mänttä-Vilppulan asukkailla on. Kunta on valinnut kumppanikseen yhden yrityksen, siis monopoli julkisen monopolin tavoin. Se, että on yhteisyritys kunnan kanssa on parempi ratkaisu kuin ulkoistus ilman mahdollisuutta vaikuttaa yrityksen sisällä. Mutta se, että tämä on esimerkkinä VALINNANVAPAUTTA käsittelevässä keskustelussa, osoittaa mistä valinnanvapaudesta on kysymys: ei valinnanvapaudesta vaan yksityisten yritysten osuuden kasvattamisesta sotessa."
Päivitys 17.11.2015; Simo Lehto pohtii asiaa tuoreiden uutisten perusteella: "Erilaista näkemyksiä yksityissektorin tulevaisuudesta. Terveystalo kilpailisi erikoislääkäreillään ja koko hoidosta, Ruotsin nykymallin mukaisessa järjestelyssä pienet yritykset hoitaisivat terveysasematoimintaa ja erikoislääkäritoiminta olisi selkeästi erillään. Tanskan mallin mukaan mentäessä potilas valitsisi ammatinharjoittajana toimivan omalääkärinsä, ei yritystä niinkuin Terveystalon ja Ruotsin mallissa."
- http://yle.fi/…/terveystalo_vastaa_kovaan_kilpailuu…/8459033
- http://www.hs.fi/paivanlehti/17112015/a1447656779876
Päivitys 13.11.2015: Markus Marttinen kommentoi FB:ssä Mänttä-Vilppula-esimerkkiä:
Markus Marttunen "Tuo Mäntänvuoren Terveyden käyttäminen esimerkkinä valinnanvapaudesta ei ole mitenkään yksiselitteistä. Muun muassa Yle uutisoi 12.3.14 ( http://yle.fi/.../sairaanhoitopiiri_kimpaantui.../7133323... ) siitä kuinka Pihlajalinna ohjeisti perusterveydenhuollon lääkäreitään ohjaamaan potilaat jatkohoitoon ohi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Mäntän sairaalan, omiin toimipisteisiinsä Jämsään(esim Jokilaakson terveys) ja Tampereelle. Potilaita ohjattiin siis naapurikuntaan Mäntästä vaikka potilaan tarvitsema jatkohoito olisi löytynyt omastakin kunnasta. Jälkeenpäin kävi ilmi, että potilaille ei lähtökohtaisesti kerrottu tästä "valinnanvapaudesta" eli mahdollisuudesta valita myös Mäntän sairaala eikä Pihlajalinnan oma toimipiste. Mänttä-Vilppula ei myöskään ollut ainoa ympäryskunnista, jonka perusterveydenhuollon Pihlajalinna hoiti. Syntynyt asetelma osaltaan aiheutti sen, että Mäntän sairaalasta katosi potilaat ja sairaala lakkautettiin kannattamattomana. Tämä siis lopetti erikoissairaanhoidon palvelut Mäntän alueella ja samalla vähentyi terveydenhuollon työpaikat kunnan alueella. Kyseinen kehityskulku on täysin looginen jos ajatellaan terveydenhuoltoa bisnesmaailman logiikalla. Minusta on vähän outoa, että valinnanvapauskeskustelussa ei puhuta siitä todellisuudesta ja siitä, mitä valinnanvapaus konkreettisesti tarkoittaa kun meillä on siitä esimerkkejäkin."
Päivitys 14.11.2015: Sakun blogissa pohditaan myös A-Talkin keskustelua. http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2015/11/13/rahastamisen-vapautta/
Päivitys 16.11.2015: Arto Alanko ja Sakari Alhopuro: Sote-palvelujen kilpailutusta ei ole syytä pelätä.
"Jatkovalmistelussa olisi syytä harkita, että rahoitus ja järjestämisvastuu olisivat valtiolla, jota alueellisesti edustaa itsehallintoalue. Sen tehtävänä olisi päättää tuotantorakenteesta ja kilpailuttaa palvelut ja valita kilpailutuksen perusteella tarvittavan palveluntuottajien verkosto. Sote-palvelujen kilpailutusta ei pidä pelätä, koska siitä on kokemusta pitkältä ajalta. Kilpailutus on alentanut kustannuksia, parantanut tuottavuutta ja tuonut palveluja sinne, mistä ne ovat puuttuneet. Tuottajina voisivat olla kaikki nykyiset ja uudet palveluntuottajat. Kilpailutus muokkaisi tuotantorakennetta ja alentaisi kustannuksia. Tällöin ei tarvita monimutkaista ratkaisua siitä, miten kuntien ja kuntayhtymien omaisuuden ja henkilöstön siirrot itsehallintoalueille voidaan toteuttaa."
http://www.hs.fi/mielipide/a1447566424484
Päivitys 17.11.2015: Heikki Pälve: Palveluja järjestettäessä pitää muistaa, että kilpailu ja kilpailutus ovat eri asioita
"Jos jokin palvelu kilpailutetaan määräajaksi, ei sen voittajan juurikaan kannata tehdä investointeja, joiden kuoletusaika ulottuu kilpailutusjakson yli. Mitä lyhyempi on sovittu tuotantoaika, sitä varmemmin voittaja ei kehitä palvelutuotantoaan. Kun tuottaja sitten kilpailutuksen jälkeen vaihtuu, hoito- ja hoivasuhteita katkeaa. Meidän tulee siis mahdollistaa kilpailu, eikä se edellytä kilpailutusta. Kilpailussa tulee painottaa laatua. Tärkeää onkin, että uudessa sote-palvelussa järjestäjä (julkinen valta) määrittää palvelun tuottamisen laatuvaateet ja siitä tuottajalle maksettavan korvauksen." http://www.hs.fi/mielipide/a1447656779876
Päivitys 17.11.2015: Hanna-Kaisa Järvi/Terveyspalvelualojen liitto:
"Sote-ratkaisun myötä lisääntyvästä valinnanvapaudesta
liikkuu paljon väärinkäsityksiä ja pelkoja. Ensinnäkin valinnanvapaus ei
heikennä vaan lisää tasa-arvoa. Tulevaisuudessa varallisuus ei enää
määrittele sitä, mistä tietyt palvelut voi hakea. Toiseksi, kun langat säilyvät julkisissa käsissä, hintojen hallitsematonta nousua ei pääse tapahtumaan. Kansallisessa
päätöksenteossa tulee määritellä palvelulupaus, eli se, mitä palveluja
kansalaisille ylipäätään julkisin varoin korvataan. Sitten on
määriteltävä se, mitkä palvelut valinnanvapauden piiriin kuuluvat ja
miten palvelut hinnoitellaan. Tämä raha seuraisi asiakasta hänen
valitsemalleen julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin
palveluntuottajalle, joka on sitoutunut tuottamaan palvelun tällä
hinnalla. Kolmanneksi, asiakas valitsee vain hoitopaikan, mutta
palvelun tarkoituksenmukainen sisältö on kansallisten raamien ja niihin
sitoutuneiden palveluntuottajien vastuulla. Palvelujen
tarkoituksenmukaisuutta ja kaikkien tuottajien läpinäkyvää
tasavertaisuutta on valvottava. Kustannusten ei saa antaa nousta siis
siksi, että teetettäisiin turhia hoitoja. Neljänneksi,
valinnanvapaus on oikeus ja mahdollisuus eikä velvoite.
Valinnanvapaudesta ei saa tulla rasitetta eikä pakkoa vaihtaa, vertailla
ja kilpailuttaa hoitopaikkoja. Tukea ja tietoa valinnan tueksi on
kaikille kuitenkin oltava saatavilla. Sote on matkalla maaliin –
vieläpä ottamalla alan kaikki resurssit käyttöön. Keskiössä tulee olla
palveluja käyttävä ihminen. Valinnanvapaus mahdollistaa sen." http://www.hs.fi/paivanlehti/17112015/a1447656837702
Päivitys 17.11.2015: HS-artikkeli: Pekka Lithin haastattelu:
”Ruotsissa on hyvin suuri määrä pieniä yrityksiä. Noin 80 prosenttia terveysasemista on sellaisia, että niitä pyörittää yksi pieni terveysalan yritys”, Lith sanoo. Hänen mukaansa hyvillä perusterveydenhuollon palveluilla ja ennaltaehkäisevillä palveluilla voidaan parhaiten tasoittaa kansalaisten välisiä eroja hoitoon pääsyssä. Ja juuri pienet yritykset voivat paikallisesti tarjota näitä palveluja, hän katsoo." http://www.hs.fi/talous/a1447665091004?jako=57c0f34aa92df151257ff34237796b1e&ref=fb-share
Päivitys 18.11.2015: Tuore esimerkki kokonaisulkoistuksesta. "Mehiläinen tuottaa Siikalatvan sote-palvelut kymmenen vuotta
Sosiaali- ja terveyspalveluyritys Mehiläinen tuottaa Siikalatvan sote-palvelut 2017 lähtien.
Mehiläinen vastaa kuntalaisten julkisista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista sekä sosiaali- ja hoivapalveluista kymmenen vuotta eli vuoteen 2026. Siikalatvan kunnanvaltuusto valitsi Mehiläisen laatukilpailutuksen perusteella.."
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/mehilainen+tuottaa+siikalatvan+sotepalvelut+kymmenen+vuotta/a1072285
Päivitys 20.11.2015: Emeritusprofessori Arpo Aromaa nostaa esille mielipidekirjoituksessaan omalääkärikokeilun, mitä mallia voitaisiin hänen mielestään käyttää myös sote-uudistuksessa.http://www.hs.fi/mielipide/a1447834760116
Päivitys 20.11.2015: Emeritusprofessori Pertti Kekki nostaa esille rajoittamattoman valinnanvapauden ongelman ja sen, että oleellista on hoidon jatkuvuus. http://www.hs.fi/mielipide/a1447834816428
Päivitys 11.12.2015: Henna-Mari Mikkola ja Timo Aronkytö Mediuutisissa.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/potilaan-valinnanvapaus-vaatii-kuria-6236805
Päivitys: 16.12.2015/Talouselämän uutinen: Kilpailuvirasto varoittaa: Potilaan valinnanvapaus voi nostaa kustannuksia
"Kilpailu- ja kuluttajavirasto sanoo tiistaina julkaistussa tiedotteessaan, että Ruotsin kokemuksista kannattaa ottaa oppia potilaan valinnanvapautta edistettäessä. Virasto huomauttaa, että Ruotsin tapauksessa näyttää siltä, että kustannussäästöjen saavuttaminen ei ole helppoa vaan kulut voivat jopa nousta. KKV on selvittänyt, millaisia vaikutuksia Ruotsissa vuonna 2010 käyttöön otetulla potilaan valinnanvapausjärjestelmällä on ollut. Selvityksen perusteella valinnanvapaus on parantanut palveluiden saatavuutta sekä asiakaslähtöisyyttä. Myös palveluiden tuotantorakenne on monipuolistunut, ja potilaat ovat pääosin tyytyväisiä uuteen järjestelmään."
http://www.talouselama.fi/uutiset/kilpailuvirasto-varoittaa-potilaan-valinnanvapaus-voi-nostaa-kustannuksia-6237705?utm_content=buffer7d5eb&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
ON.n pikakommentti: Selvitys näyttää huolella tehdyltä ja sisältää runsaasti taustapohdintaa. Siinä on otettu huomioon erilaiset ruotsalaiset tutkimukset sekä mm. ajankohtaiset soteuudistuksen taustamuistiot.
Päivitys 3.1.2016: Sote-valinnanvapaudessa kyse arkijärjestä – ”tilannehan on karkaamassa käsistä”Satu Schauman Tutkija Pekka Lith tyrmää yleiset pelot asiakkaan valinnanvapaudesta.– Tilannehan on karkaamassa käsistä. Monet ihmiset, joilla on suurempi hoidon tarve, eivät pääse palvelujen piiriin, joutuvat jonottamaan tai saavat huonompaa palvelua. Samaan aikana ne, joilla on lähtökohtaisesti jo parempi terveydentila ja pienempi hoidon tarve, saavat laadukasta palvelua, Lith kuvaa nykyistä asetelmaa http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/sote_tutkija_valinnanvapaus-44986
Päivitys 14.1.2015: STM pistänyt pystyyn valinnanvapautta käsittelevän työryhmän. Prof. Mats Brommels on veturina ja tuo Ruotsista kokemuksia samalla mukanaan. "Sosiaali- ja
terveysministeriö on asettanut selvityshenkilöryhmän arvioimaan
asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista
osana sote-uudistusta. Selvityshenkilöryhmän puheenjohtaja on professori
Mats Brommels. Ryhmän muut jäsenet ovat vanhus- ja vammaispalvelujen
johtaja Timo Aronkytö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori
Paul Lillrank ja professori Kari Reijula. Selvitysryhmän väliraportti julkistetaan 15.3.2016 mennessä ja ehdotukset malleiksi 31.5.2016 mennessä." http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/asiakkaan-valinnanvapautta-ja-sosiaali-ja-terveydenhuollon-rahoitusta-selvitetaan EVA innostui luonnollisesti aiheesta järjestämässään seminaarissa EVA-Forum: suuri sotesavotta. Seminaarin tiivistelmä ei tuo uusia näkökohtia valinnanvapauteen. http://www.eva.fi/blog/2016/01/12/eva-forum-pui-sotea/ Ruotsista tulee jatkuvasti monenlaista viestiä valinnanvapaudesta, kuten 12.1.2016 uutisoidut viestit: http://www.svt.se/nyheter/vetenskap/vardutredare-infor-remisskrav-till-akuten Päivitys 12.2.2016: THL:n selvitys Englannin valinnanvapaudesta:
"Terveydenhuollossa tavoitteena tehokkuus ja laatu
Terveydenhuollossa valinnanvapauden laajenemisella tavoiteltiin aluksi sairaaloiden kapasiteetin tehokkaampaa käyttöä ja jonotusaikojen lyhentämistä kiireettömässä sairaalahoidossa. Sittemmin tavoitteena on ollut myös laadun, tehokkuuden, tasa-arvoisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tuottajien reagointikyvyn parantaminen.
Julkisessa terveydenhuollossa valinnanvapauteen liittyvät käytännöt ovat yhtenäisiä. Niiden terveydenhuollon palveluiden osalta, jotka kuuluvat valinnanvapauden piiriin, asiakas voi valita myös yksityisen tai kolmannen sektorin palvelutuottajan, mikäli tuottaja täyttää vaaditut rekisteröinti-, hinta- ja laatukriteerit. Nämä kriteerit ovat kaikille julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille samat, ja kriteerien jatkuvaa toteutumista valvotaan käytännössä.
Sosiaalihuollossa henkilökohtaiset budjetit Sosiaalihuollossa palvelut ovat tarveharkintaisia, ja maksut voivat riippua asiakkaan varallisuudesta. Valinnanvapaus toteutuu pitkälti henkilökohtaisten budjettien kautta, joilla asiakas voi ostaa tarvitsemiaan palveluita haluamaltaan palveluntuottajalta. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat alueittain.
Sosiaalihuollossa valinnanvapauden kautta on pyritty tietoisesti purkamaan paikallisviranomaisten palvelutuotannon monopoliasemaa."
Viitteet
- edellisessä blogikirjoituksessani avasin koko uudistusta vähin erin lisääntyneiden julkisten dokumenttien avulla; kirjoituksessa on myös linkki virallisiin dokumentteihin: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/11/sahkoinen-sote-ota-tai-jata-otettiin.html
- Lääkäriasemien kannalta tässä voi olla jättipotti käsillä: http://www.talouselama.fi/uutiset/laakariasemille-voi-olla-luvassa-miljardipotti-6015310
- Lisää ajankohtaisia linkkejä valinnanvapauteen: http://www.vatt.fi/policy-brief/terveydenhoitopalvelujen-kilpailu-voi-johtaa-kilpavarusteluun
- Osmo Soininvaara pohtii valinnanvapautta blogissaan 8.11.2015 viitaamalla Ruotsin malliin. Valinnanvapaus perusterveydenhuollon lääkärissä käyntiin antaa mahdollisuuden saada palvelut nopeasti. Nythän Osmon tapaan voin myös valita työterveyshuollon ja pääsen milloin haluan heti ja nopeasti lääkärille. Pohdintansa tuloksena Osmo näkee suurimpana uhkana kustannusten karkaamisen käsistä. Ruotsin mallin kokemuksia pitäisi vielä tarkkaan seurata, oli Osmon eräs päätelmä. http://www.soininvaara.fi/2015/11/08/valinnanvapaus-terveydenhuollossa-voi-tulla-erittain-kalliiksi-mutta-muuten-se-on-hyva-asia/
- Juhani Eskola ja Pia Maria Jonsson kertovat selkeästi, mitä valinnanvapaus tarkoittaa ja miten se pitäisi toteuttaa. Heidän mallinsa muistuttaa vahvasti Ruotsin mallia. Pia Maria tuntee varsin hyvin Ruotsin mallin. Vieraskynä:Valinnanvapaus voi parantaa sote-palveluita
Pääkirjoitus Juhani Eskola ja Pia Maria Jonsson http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1447135818435
- Matts Brommelsiin vedottiin keskustelussa. Hän pitää valinnanvapautta hyvänä asiana eikä yhdy kaikkeen kritiikkiin, mitä siitä ruotsalaisissa tutkimuksissa on kerrottu. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsissa-palveluiden-saatavuus-parani/At3yTCQM?ref=facebook:b5cd
- monikanavarahoituksesta on THL tehnyt 2014 hyvän selvityksen, jota kommentoin blogikirjoituksessani taannoin tuoreeltaan: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/soten-monikanavainen-rahoitus.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti