sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Kuoppa ja sen poistaminen digillä?, päivitys 1.12.2015

Kuoppa löytyi kotikadun päästä jälleen. Vuosi sitten kaivettiin tuore katuosuus auki. Ja tätä ennen rakennettiin uusiksi koko katuosuus asvaltteineen ja istutuksineen. Ikuisuuskysymys on, miksi hommaa ei voida hoitaa kerralla. Tutkailin Espoon kaupungin sivuja ja yritin löytää vastauksen tähän asiaan - ei löytynyt. Hyviä ohjeita löytyi kuopan kaivamiselle. Näinä digitalisaation aikoina luulisi, että kaupunki ja sen yhteistyökumppanit voisivat sovittaa yhteen tekemiset ja selvitä asiassa yhdellä kertaa, mutta ei.

Naapurissa toisin. Olin taannoin Espoon Otaniemessä kuuntelemassa naapurikunnan digitalisaatioesitystä. (Viite: Digisalonki) Paikallinen tietohallintojohtaja oli lennokas esityksissään. En mene yksityiskohtiin. Kysyin alustajalta, mitä konkreettisia esimerkkejä hänellä oli esittää digitalisaatiomuutoksesta kaupungissa. Yleisöstä eräs henkilö kertoi, että kaupungissa on selätetty moninkertainen kuopan kaivuu. Eri hallintokuntien ja yhteistyökumppanien suunnitelmat on saatettu samalle viivalle ja ajoitettu toimet siten, että kertarysäyksellä johdot, putket ja kaapelit saadaan kaivettua maahan. Ei tarvitse avata teitä alvariinsa. Jos tämä on totta, on digitalisaatio tuottanut ihmeen. Kannattaa Espoon virkamiesten ja päättäjien käydä kylässä ja selvittää, miten tämä ihme on tehty.

Espoo digitalisoi. Tällaisen infopaketin löysin Espoon sivuilta.
"Espoon kaupunki ottaa merkittävän askeleen palvelujensa kehittämisessä innovatiivisella tavalla. Espoo selvittää, millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio tarjoaa kaupungin palvelutuotantoon. Tavoitteena on lisätä palvelujen tuottavuutta ja tehokkuutta ja sujuvoittaa asiakkaiden arkea. Työ aloitetaan yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. Heiltä kootaan ideoita digitalisointiin joukkoistamisen avulla. Joukkoistamista kokeillaan ensin ennalta valitun, kaupungin sidosryhmistä kootun ryhmän kanssa. Ryhmään kuuluu kaupungin omien asiantuntijoiden lisäksi noin 120 kuntapalvelujen asiakasta, mukana merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. He ideoivat, miten digitalisaation avulla olisi mahdollista luoda kuntapalveluihin täysin uudenlaisia palvelumalleja ja lisätä nykyisten kuntapalvelujen tuottavuutta. Ideoinnissa mukana olevat palvelualueet ovat opetus, vanhustenpalvelut, varhaiskasvatus sekä infrastruktuuri ja elinympäristö."
http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoo_digitalisoi_palvelujaan_yhdessa_as%2864377%29

Joukkoistamisen saavutuksia olisi kiva saada esille. Tuo kuoppa voidaan ymmärtää myös hiukan symbolisemminkin. Kuoppa katkaisee yhteydet. Digitalisoinnin avulla voidaan luoda yhteyksiä, helpottaa kansalaisten palvelujen saantia. Helposti esteenä ovat kuitenkin vanhat siilot eli kuopat eri toimijoiden välillä. Mieliaiheeni sotemaailma sisältää paljon kuoppia vaikkapa eri palvelujen tuottajien kesken. Tietoa ei ole riittävästi standardoitu, että kerran tehtyä työtä voitaisiin hyödyntää jatkossa. Tietojärjestelmät ovat avainasemassa. Nyt yhteentoimivuus on haaste. Tieto ei kulje helposti edes perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken puhumattakaan yksityisestä ja julkisesta terveydenhuollosta.

Päivitys 23.11.2015: Tuli konkreettinen osoite. Tänne kannattaa olla yhteydessä. https://www.facebook.com/tekninenkeskusespoo/?fref=ts

Päivitys 26.11.2015: Linkitin juttuni tuohon osoitteeseen ja sain ystävällisen vastauksen Espoon tekniseltä keskukselta:
Tekninen keskus Hei Olli! On kieltämättä ongelma, että samalla alueella voi puuhata tihein aikavälein monia rakentamisen toimijoita - ja tuolloin kuntalaiselle asia näyttäytyy niin, että samaa katua kaivetaan jatkuvasti auki. Sidosryhmien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua, ja asioita pyritään edistämään siihen suuntaan, että kaikki tehtäisiin kerralla. Tietoa sinänsä on tarjolla. Epäonneksemme sidosryhmät eivät kuitenkaan ole yhden ja saman määräysvallan alla, vaan kaikki ovat itsenäisiä toimijoita, jotka katsovat asioita omista intresseistään. Taloudellisuuslaskelmat tai esimerkiksi nopeasti esiin tuleviin asiakastarpeisiin reagoiminen voivat aiheuttaa sen, että kaivuutöiden ajankohdat eivät kohtaa.

Päivitys 1.12.2015/ kaksi kommenttia blogin kommenttiosiossa: Jounin kommentista: Paljastin myöhemmin, että naapurikaupunki oli Vantaa - eikä Helsinki. Timon komentista: Timo kehittää kommentissaan analogisen ratkaisun ongelmaan. Jospa Vantaan ratkaisu on tämän analogisen ratkaisun digitalisoitu variantti.
 

Jälkikirjoitus 1.12.2015: Kuoppa on täytetty ja tie on asvaltoitu. Kaikki hyvin. Sen sijaan Espoon tekninen keskus ei ensin vastannut peruskysymykseeni eli onko digiloikkaa yritetty tässä asiassa Vantaan kaupungin tapaan. Yleisemmällä tasolla olen ymmärtänyt, että Helsinki, Espoo ja Vantaa tekevät yhteistyötä tässä digiaiheessa. Olin 24.11.2015 tilaisuudessa, jossa kaupunkien edustajat hehkuttivat yhteistyötä. Eivät puhuneet mitään kuopasta!
Teknisen keskuksen vastaus: 
Hyvä vinkki, Olli. Otetaanpa selvää!

Viitteet

Digisalonki: https://www.linkedin.com/groups/8334815/8334815-6072655625362423812

Digitalisaatiosta kirjoitin edellisessä blogissani hyvän kirjan pohjalta: "Uuskasvun polut". http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/11/uuskasvua-digitalisaatiolla-soten.html

2 kommenttia:

  1. Mitäpä jos kaikki tarvittavat työkalut ovat jo olemassa.

    Palloltamme löytyy joka läppärin kautta moniaita keinoja hallita kuoppien väliset tiedonkulun ongelmat. Käyttäkäämme niitä. Tarvitaan vain vähän oma-aloitteisuutta ja rohkeutta, vähän röyhkeyttäkin, roimasti kärsivällistä jääräpäisyyttä, ja ehkä jokunen gramma kansalaistottelemattomuuttakin, muttei vältämättä.

    Pulma ei ole pelkästään julkishallinnon. Eräässä hallituksessa isännöitsijä päätyi kirjaamaan ongelman ratkaisemisen sijasta hienosti: "päätettiin odottaa tietojärjestelmän kehittymistä".

    Väärä vastaus.

    Kotitieni varrella hulevesikaivojen kannet olivat vintallaan mikä mihinkin suuntaan vuosikausia. Kun selvittelin, kävi ilmi, etä peräkkäin oli HSY:n ja Espoon vastuulla olevia kansia, eivätkä herrat itsekään tienneet, mikä kenenkin on. Vastuun pallottaminen kävi helposti kuin tanssi.

    Oli suunnattoman palkitsevaa toimia tulkkina ja sillanrakentajana viskaalien välillä. Työkaluina havainnekuvia, pari GPS-koordinaattia, muutama screen capture ja linkki. Jokunen tiedosto jaetussa pilvipalvelussa. Tehtävänhallintajärjestelmä seuranta-automatiikalla.

    Erittäin mukavia herrasmiehiä kaikki kaikissa eri toimistoissa. Nyt heilläkin on uutta tietoa kokonaisuudesta, ja minulla pari uutta ystävää, muttei yhtäkään uutta vihamiestä - tällä kertaa.

    Ja mikä tärkeintä: nyt kaivonkannet ovat kunnossa. Jokainen.

    Join kupillisen kahvia kuoppien selviämisen kunniaksi. Lupasin kahvit myös tiemestareille, sekä HSY:n että Espoon.

    Ei se ole massiivisista tietojärjestelmistä kiinni. Ne auttavat kokonaisuuden ratkaisemisessa yhtä paljon kuin pölyyntyvä ostettu kuntopyörä huoneen nurkassa pudottaa painoa.

    Se on meistä itsestämme kiinni. Päättäväisyydestä. Jääräpäisyydestä. Naama edellä ratkaisuun, veljet.

    VastaaPoista
  2. Jouni J Särkijärvi22. marraskuuta 2015 klo 6.27

    Pekka Sauri on ilmeisesti saanut homman toimimaan Helsingissä. Tuosta kuopasta ei vielä näe, mikä sen tarkoitus on; pitkittäin kadun alle vedettävät putket ja piuhat on mahdollista sovitella samaan aikatauluun, mutta talojen tonttiliittymät tarvitaan juuri silloin kun työmaalla on tämä vaihe menossa. Kehitys on muuten vienyt siihen, että Espoo ei enää tällä seudulla kätke maahan juuri mitään: HSY hoitaa veden ja viemärin, Caruna sähkön, operaattorit tietoliikenteen.

    VastaaPoista