Uuskasvua digitalisaatiolla - soten sähköistäminen

"Uuskasvun polut - digitalisaation lupaus"on hieno kirja. Voin suositella sitä kaikille, jotka ovat vähänkin kiinnostuneita hypetystermistä digitalisaatio tai vaikkapa hallituksen digitalisaatio-ohjelmasta - niin tai tästä sähköisestä sotesta. Suosittelen kirjaa, vaikka se on Soneran julkaisema.  Kirja on hyvin moniaineksinen. Siksi en ryhdy erittelemään kaikkea. https://www.sonera.fi/yrityksille/yritysratkaisut/avaimet+menestykseen/uuskasvun+polut

Digitaalisaatio akateemisesti. Otan esille kirjan viimeisen luvun annin - Leo Bergmanin artikkelin "Digitaalinen liiketoiminta - akateeminen kirjallisuuskatsaus. (s.266-279). Jutussa on kaksi pointtia: 1. menetelmä eli miten akateemisesta kansainvälisestä aineistosta tehdään analyysi digitaalisuudesta ja 2. mitkä ovat löydökset. Löydökset ovat seuraavat: 1) vaikutukset yritysten käyttämään teknologiaan ja työkaluihin, 2) vaikutukset työntekotapoihin, 3) liiketoimintamalleihin liittyvät muutokset, 4) digitalisoitumisen vaikutukset yhteiskuntaan.

Teknologia ja työkalut. Bergman nostaa esille Big Datan, jota on kolmea sukupolvea: 1.0 - yritysten sisäinen tietovarastointi, tiedon analyysi ja mittareiden laadinta, 2.0  sukupolvessa otetaan mukaan myös strukturoimaton data (kuten somedata), 3.0 sukupolven Big Datassa hyödynnetään myös mobiilitietoa (käytäytymismalleja, kulutustottumuksia) sekä sijaintitietoa.  Pilvipalvelujen avulla ulkoistetaan yritysten IT- toiminnot, IT- infra (IaaS, PaaS, SaaS). Ja vielä digitalisaatio teknologialla otetaan hallintaan toimitusketjut.
Vaikutukset työntekotapoihin. Digitalisaation avulla voidaan rikkoa perinteisiä työtapoja ja organisaatiorajoja. Myös työnteon ympäristö voidaan irrottaa perinteisistä työpaikoista työhuoneineen. Syntyy uudenlainen verkottunut työteon tapa ja myös johtaminen.
Liiketoimintamallit muuttuvat. Vanhan mallin mukaan IT on liiketoiminnan apuri ja organisaatiossa omassa nurkassaan. Uudessa mallissa IT on strategisesti toiminnan keskiössä. Toinen asia on se, että digitalisaatio on yrityksessä arvon luonnin väline ja se on ydin asiakaslähtöiseen toimintaan.
Digitalisoitumisen vaikutukset yhteiskuntaan ovat talouspoliittisia ja lainsäädännöllisiä. Talouspoliittisesti tarkasteltuna vaikutukset ovat työvoimaan vähentäviä ja työn sisällön muuttavia (automaatio, robotiikka). Lainsäädäntöön vaikuttaminen liittyy tiedon käytön etiikkaan, mutta myös vanhan paperisen maailman muutokseen (tätä ei Bergman käsittele artikkelissaan).                


Esimerkkisovellus sähköiseen soteen - etäpalvelu. "Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että etänä annetut terveydenhuollon palvelut ovat pääsääntöisesti verrannollisia perinteisiin vastaanottokäynteihin. Etäpalveluissa potilasta tutkitaan ja hoidetaan tyypillisesti videovälitteisesti internetyhteyden kautta.
Etäpalvelua tarjoavan terveydenhuollon ammattihenkilön pitää arvioida huolellisesti, sopiiko annettava palvelu etäpalveluna toteutettavaksi. Hänen pitää myös arvioida etäpalvelun soveltuvuutta kunkin potilaan kohdalla. Tarvittaessa potilas on ohjattava tavalliselle vastaanotolle. Potilasturvallisuus ja tietosuoja tulee ottaa huomioon kuten muussakin palvelutoiminnassa." http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/ministerio+linjasi+terveydenhuollon+etapalvelut+rinnastetaan+perinteiseen+vastaanottoon/a1071993
STM:n linjaus etäpalveluista on esimerkki digitalisaation vaikutuksesta toimintaan. Teknisesti on kyse digitalisoidun kuvan ja puheen hyödyntämisestä ammattiauttaja- asiakas-vuorovaikutuksessa. Eettisesti ei ole jäännöksettä selvää, miten ja mihin tilanteisiin tätä teknologiaa voidaan ja kannattaa käyttää. Työnteon tapa muuttuu oleellisesti. Myös (liike)toimintamalli muuttuu. Mitä ilmeisimmin molempien osapuolten kannalta toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus paranee. Yhteiskunnalliset vaikutukset ovat myös ilmeisiä. Tulee erilaisia toiminnallisia säästöjä. Ehkä lainsäädäntökin kaipaa uudistamista, vaikka STM nyt linjaakin asiaa ilman lakimuutoksia.

Sähköiseen soteen uuskasvua. Pohdin vielä, miten tämä akateeminen malli voisi sopia sähköiseen soteen.

1. Teknologia ja työkalut: Sote on erittäin tietointensiivinen toiminto. Toisaalta suomalainen IT- sote on pysähtynyt 1.0- tasolle. Tämä 1.0- tasokin ontuu yhteentoimivuuden ja käytettävyyden osalta. Yleisesti on tiedossa, että tarvitsemme suuren investointihyppäyksen, jotta pääsemme tasolle 2.0 tai 3.0. 18 maakunnan ja 15 sotealueen malli vaatii IT:ssä vahvaa valtion ohjausta. Hyviä suunnitelmia on olemassa, mutta miten kaikki saadaan toimimaan yhteen osana suurta soteuudistusta. Pilvipalvelut ovat haaste sinänsä. Tarvitaan korotetun tason tietoturvan mahdollistava infrastruktuuri. Tätä on nyt "harjoiteltu" valtionhallinnossa (Valtori). Monitoimijaympäristö on erittäin haastava tekninen ponnistus. Miten saadaan bitti kulkemaan luotettavasti 24x7-periaatteella, on vielä "harjoittelun" jälkeen realisoitava pysyväksi toimintatavaksi.
2. Vaikutukset työtapoihin: Sotessa työtapohin vaikuttaminen on erittäin suuri haaste, koska työkultturi on monin tavoin erittäin siiloutunutta: organisaatioiden ja toimintojen välinen siiloutuneisuus ja ammattikuntien välinen siiloutuneisuus. Monet työtavat on sementoitu lainsäädäntöön. 
3. Liiketoimintamallit muuttuvat: Rakennuskeskeinen liiketoimintamalli on ollut ikiaikainen soten avainmalli. Tätä korostaa myös buumi uudistaa montakymmentä vuotta vanhoja sote-rakennuksia. Uudistamisessa liian helposti lähdetään vanhan ajatustavan monistamiseen. Tarvitaan nyt tuuletusta sote-maailman ulkopuolelta. Jos korostetaan kotiin annettavia palveluita tai vaikkapa nostetaan esille etäpalvelua, tarvitaanko entisen kaltaisia rakennuskomplekseja. Niin kuinka paljon voidaan kansalaisina (asiakkaina/potilaina) itsediagnosoida, itsehoitaa, itse-seurata sen sijaan, että kaikessa tarvitaan toinen osapuoli. Toisaalta täytyy kaikessa uudistamisessa tehdä myös uusarviot potilas/asiakasturvallisuudesta.
4. Digitalisoitumisen vaikutukset yhteiskuntaan: 3 miljardia pitäisi säästää tai estää 3 miljardin edestä sotekustannusten kasvua, kun hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Nythän jo puhutaan, että soten tasoa pitää tai joudutaan laskea. Näin varmasti on, jos edetään nykyisillä toimintaperiaatteilla ja toimintakulttuurilla tulevaisuuteen. Puhutaan yleisesti, että sote on työvoimavaltainen ala. Niin 70% kustannuksista on henkilöstökustannuksia. Tähän kustannuserään on siis tartuttava digitalisaation keinoin. Toimitusketjuja pitää tehostaa, rutiinitöitä automatisoida, robotisoida. Lainsäädäntöä on muutettava korvaamalla "paperilähtöiset" lait digilähtöisillä laieilla - niin tai poistamalla paperilähtöisiä lakeja. Ja jälleen tämä toinen puoli on otettava huomioon potilas/asiakasturvallisuus sekä tiedon joutuminen osattomien käsiin - vääriin käsiin.

Digitalisaation lupauksen lunastaminen. Uusikasvun polut -kirjassa esitetään kymmenen teesiä digilupauksen lunastamiseen:

1. valitse polku ja etene sitä pitkin
2. etsi suurta ja tee sitä mikä on tänään mahdollista
3. tee muutokselle tilaa
4. älä pelkää virheitä
5. valitse arvopositiosi ja usko siihen
6. verkostoidu parhaiden kanssa
7. keskustele haasteista
8. johda muutosta
9. varmista turvallisuus
10. pidä digitalisaatio toiminnan ytimessä.

Digisalonki. Olin 13.11.2015 työpäivän päätteeksi "Digisalongissa", joka on uusi verkostoitumisen muoto. LinkedInissä on oma avoin ryhmänsä - digitaalinen transformaatio, jonka puitteissa tapaaminen järjestettiin. Oli rohkeita alustuksia aiheesta. Uudet toimintatavat ja muutokseen uskominen olivat digitalisaation ytimessä. Tuomo Luoma teki oman listansa - 10 haastetta:


1. digitaalinen transformaatio ei ole mikään teknologiahanke
2. strategiamuutos edellä
3. yhteistyöhanke
4. vahva visio
5. johdon sitoutuminen
6. oltava selvillä, kuka johtaa transformaatiota
7. tavoitteet selviksi liiketoiminnassa
8. asiakasymmärrys
9. hyvin suunniteltu on puoliksi tekemättä - päätöksiä tarvitaan
10. ole muutoksen mahdollisuus, älä este
11. -bonus: mieti, mitä ei ainakaan kannata muuttaa. 

Päivitys 15.11.2015: FB:ssä Jouni Laurila kommentoi seuraavasti: DrJouni Laurila Monta asiaa jota voisi kommentoida, aika hyvin esillä kaikki muodissa olevat asiat. Yhdestä varoittaisin. Organisaatioita ei kannata muuttaa jos ei ensin tiedä miksi toimii nykyisellä tavalla ja ei tiedä näyttöpohjaisesti mitä muutoksia kannattaa tehdä. Tulos on muuten se mitä nyt on, laatu ja tuottavuus laskee. Veronmaksajan ja potilaana ei minusta sovi nörttien leikkikentäksi.