lauantai 7. marraskuuta 2015

Sähköinen sote - ota tai jätä, otettiin niskalenkki, päivitys 23.11.2015


STM:n soteuudistustiedot samassa paikkaa: http://www.emaileri.fi/g/l/158008/45748710/759822/1343/611/8

9.11.2015: Hallitus julkisti sotepäätöksen oheisdokumentteineen. Hallitus julkisti vajaat sata sivua tausta-aineistoa päätöksestään. Palaan tähän aineistoon vielä. Ohessa on kuvakaappaus HS:n 9.11.15 artikkelista, jossa on haastateltu kolmea minullekin tuttua asiantuntijaa. Mats Brommels, Markku Pekurinen ja Aki Linden kaikki ovat varsin tyytyväisiä tulokseen. Mats ja Markku eivät näe uhkia valinnanvapaudessa, kun taas moni muu on varotellut perusterveydenhuollon lääkäritoiminnan keskittymisestä kv-yrityksille.http://www.hs.fi/ilta/09112015/a1446992435472 Tähän viittaa myös Juhani Lehdon kommentti päivän HS:ssä( http://www.hs.fi/mielipide).
Ote hallituksen tiedotteesta: "Uudistuksen myötä valtioneuvosto päättää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämispäätöksestä itsehallintoalueiden esitysten ja niiden kanssa käytävien neuvotteluiden pohjalta. Järjestämispäätöksessä päätetään julkisesta palvelulupauksesta ja strategisista kehittämistavoitteista. Lisäksi valtioneuvosto päättää valtakunnallisten ja alueellisten erityisyksiköiden ja yliopistollisten sairaaloiden ja muiden osaamiskeskusten tehtävistä ja työnjaosta. Valtioneuvosto myös ohjaa laajakantoisia investointeja ja tuotantorakennetta sekä varmistaa valinnanvapauden toteuttamisen.
Itsehallintoalueiden yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Lisäksi perustetaan itsehallintoalueiden omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut. Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Hallitus päättää tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille.

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-paatti-sote-uudistuksen-jatkosta-ja-itsehallintoalueista?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616
 
Embedded image permalink
Embedded image permalinkTämä kirjoitus tehty 7.11.2015: Soteuudistus - "kuha päätettiin" (1). Periaatteet sovittiin. 18 maakuntaa on kepun ja Sipilän voitto. 15 sotealuetta on kokoomuksen ja asiantuntijoiden kompromissisaavutus. Valinnanvapaus on kokoomuksen voitto. (2) Sipilä teki samalla hallitukselle luottamuksen stressitestin. Soteuudistuksesta tämän jälkeen pitäisi kaikkien hallituspuolueiden olla samaa mieltä ja käsitykset jatkotoimista ovat kaikille yhteneväiset. Nyt täytyy toivoa, että yölliset sopimukset ovat perustuslain mukaisia. (3)

18 ja 15 - kompromissi. Maakuntien Suomi vahvistettiin lähtökohdaksi soteuudistukselle. Jatkossa on haasteena saada nivottua yhteen sote ja maakunnat. Kolme pientä maakuntaa joutuu hakemaan palvelut 15 sotealueelta. Jos samalla päätetään valtion mahtikäskyllä, että päivystäviä sairaaloita on 12, joutuu kolme maakuntaa hakemaan päivystyssairaalat maakuntansa ulkopuolelta. Ehkä tämän numeroleikin vuoksi oppositio ja jotkut muut tahot (Olli myös) kritisoivat kompromissiä. Niin voidaanhan valtion käskyllä määrätä, mistä nämä maakunnat palvelut ottavat.  Rahoitusratkaisun yksityiskohtia ei ole päätetty. Valtion rahoitus on lähtökohta.  Jos rahoitus ohjataan maakunnille, miten selvitetään kolmen pienen maakunnan rahoitus suhteessa niiden käyttämiin sotealueisiin? Vai meneekö rahat sotealueille? Silloin nämä kolme maakuntaa ovat erilaisessa asemassa suhteessa 15 muuhun maakuntaan. (4) Kansalaisen/asiakkaan/potilaan kannalta maakunta-sotealueratkaisu vaatii vielä paljon jatkotoimia. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon perustehtävien osalta maakuntamalli toimii. Sen sijaan kalliin erikoissairaanhoidon osalta mallilla on haasteita palvelujen turvaamiseen, saatavuuden osalta sekä säästötoimien osalta. Hyvä karttaesitys aiheesta on Ylen sivustolla osoitteessa http://yle.fi/uutiset/hallituskriisi_ratkesi__katso_taalta_uusi_sote-kartta/8438697


Valinnanvapaus. Oletan uutistietojen perusteella, että valinnanvapaus ei koske kuin pientä osaa sote-palveluista. Jo nyt on pohdittu, koskisiko valinnanvapaus sosiaalihuoltoa. Luulen, että tätä valinnanvapauden edistäjät eivät ole juuri pohtineet. Sosiaalihuollossa kunnat ovat keskeisiä toimijoita. Lastensuojelu on kallis sosiaalihuollon alue, jossa maakuntiin ja jopa suurempiin alueisiin keskittäminen tehostaa ja parantaa palvelujen järjestämistä. Ei auta tässä valinnanvapaus. Vanhustenhuollossa valinnanvapautta on jo rajallisesti olemassa. En tiedä, mikä tässä voisi muuttua asiakkaan kannalta parempaan suuntaan. Erikoissairaanhoidossa on lainomainen asia, mitä kalliimpaa ja harvinaisempaa hoito on, sitä keskitetympää sen pitää olla. Valinnanvapaus on tässä tapauksessa haaste. Pikemminkin pitäisi tehostaa potilaiden ohjaamista. Perusterveydenhuolto on ainoa toimintasektori, jossa valinnanvapaus voisi toimia. (5) Jos mennään Ruotsin malliin tässä, pitäisi sertifioida mukana olevat palvelujen tuottajat. Niiden pitäisi olla samalla viivalla laadun ja kustannusvertailun osalta. Ruotsissahan potilaalle maksu on sama, on se sitten julkinen tai yksityinen.  Tätä valinnanvapautta pohdin taannoin - ihan relevantteja kysymyksiä nuo pohdokset ovat nytkin. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/valinnanvapaus-vai-valinnanpakko.html

Sähköisen soten riskit ja niiden hanskaaminen. Kahdessa aikaisemmassa blogikirjoituksessani pohdin riskejä. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/10/sote-uudistus-riskien-keskella.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/10/riskit-hallintaan-sotessa_4.html
  1. Tehdään soteuudistuksessa mitä vain, niin esiin nousee kolmentyyppisiä riskejä: a. asiaan liittyvät riskit - tässä tapauksessa kansalaisten/asiakkaiden/potilaiden riskit, b. organisaatioon liittyvät riskit - organisointi, johtaminen, valvonta, rahoitus ja kannusteet tuovat riskejä mukanaan, c. henkilöstöön liittyvät riskit - riittävyys, osaaminen, asiakas/potilasturvallisuuden riskit. 
  2. Soteuudistus on projekti, johon liittyvät perinteiset projektin riskit: a. aikatauluriskit, b. resurssiriskit, c. lopputulosriskit. 
1. Nyt hanskattiin hallituksessa kahta riskiä: organisointiriskiä ja kansalais/asiakasnäkökulmaan liittyvää valinnanvapausriskiä. Organisaatioriski on edelleen akuutti, mutta nyt tiedetään organisaatioratkaisu ja voidaan täsmentää riskit. Valinnanvapaus ja yhdenvertaiset palvelut ovat riski asiakkaan kannalta. Kustannusten keventäminen ei ole vielä riskinä hanskattu näiden päätösten myötä.
2. Soteprojektiin liittyviä riskejä vähennettiin tällä ratkaisulla merkittävästi. Aikataulussa ollaan, mutta lainsäädännön tekemisen huolet ovat suuri riski. Myös lopputuloksen kannalta suuren riskin muodostavat maakuntien, sotealueiden ja päivystysalueiden eriparisuus.  Tietojärjestelmäratkaisut ovat aivan oma lukunsa, joihin joudutaan uhraamaan rutkasti resursseja. Nykyjärjestelmät ovat vanhentuneita eivätkä ole kaikilta osin yhteen toimivia. (6)
12 päivystyssairaalaaKuva

Päivitys 7.11.2015: Uusi soterakenne, viite 7 (Uusi Suomi 7.11.2015) - on hallituksen aineistossa nyt.
Päivitys 9.11.2015: Ylen tieto päivystyssairaaloista:
"Yle on saanut haltuunsa ennen julkaisemattoman kartan, josta näkyvät ne paikkakunnat, joilla tulevaisuudessa on laaja päivystävä sairaala. Sairaaloiden määrää karsittaisiin nykyisestä yhdeksästätoista kahteentoista." /a1446991863516?jako=5be71321cffdd61bf49e9201c4208cf7&ref=fb-share
Päivitys 18.11.2015:  YLEn uutinen Päivystyssairaalat vähenevät (sisältää kartta-animaation).
"Laaja päivystys säilyy viiden yliopistollisen keskussairaalan lisäksi todennäköisesti Lahden, Porin, Lappeenrannan, Jyväskylän, Seinäjoen, Joensuun ja Rovaniemen keskussairaalassa. Oheinen kartta perustuu tähän olettamukseen, vaikkei hallitus olekaan vielä vahvistanut tietoja. Ahvenanmaa jää uudistuksen ulkopuolelle. Välimatkat lähimpään täyden palvelun päivystyssairaalaan muodostuvat pitkiksi etenkin Lapissa ja Itä-Suomessa. Kartalla näkyy punaista myös Länsi-Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaan alueella."
http://yle.fi/uutiset/paivystyssairaalat_vahenevat__katso_millainen_sairaalamatkasi_on_tulevaisuudessa/8460959

Päivitys 22.11.2015: Jouni Särkijärvi analysoi Uudessa Suomessa terävästi soteuudistuksen perustuslakiongelmia otsikolla "Soten mausteet perustuslaista" mm. seuraavasti: "Valtion intressinä on saada uudistuksella aikaan säästöjä. Tämä on ajateltu toteuttaa sekä ohjaamalla sote-alueita että pitämällä niiden rahoitus tiukilla. Sote-alueista tulee kuitenkin perustuslain tarkoittamia itsehallintoyksikköjä. Siten niillä tulee olla tosiasiallinen itsenäinen päätösvalta omasta toiminnastaan...Jos kunta ei nykyisin täytä jotain valtion asettamaa normia (esim. jonojen pituuden suhteen), perusteluksi ei riitä määrärahojen puute, koska kunta voi aina nostaa veroprosenttiaan. Sote-alueella ei tällaista mahdollisuutta ole. Siksi on ratkaistava, mitä tehdään, jos sote-alueelta rahat loppuvat kesken. Tähän tuskin on muita vaihtoehtoja kuin itsenäinen verotusoikeus...Työterveyshuollon asemaa uudistuksessa ei ole selostettu. Työnantajan intressi on, että työntekijä on terveenä työpaikalla eikä sairaana hoidossa. Ongelmalliselle polulle joudutaan, jos yritetään estää työterveyshuollon järjestäminen jatkossa....Keskustelussa on puhuttu omaisuudensiirroista. Perustuslain kanta on yksikertainen: jos sote-palvelujen tarvitsema kuntien ja kuntainliittojen omaisuus haluttaisiin siirtää sote-alueille, tämä tapahtuisi täydestä arvosta. Toiminnan tarvitsemien tilojen siirtäminen ei edes olisi tarkoituksenmukaista, koska palvelujen rationalisointi tulee vähentämään myös tilantarvetta. Sote-alueet lunastavat tarvittavan käyttöomaisuuden (mikä nostaa niiden alkupääoman tarvetta).
http://sarkijarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207023-soten-mausteet-perustuslaista


Viitteet

(1) Kuhakevennykset ovat peräisin somesta. Niitä kokosi MTV sivustolleen 7.11.2015. Kopioin niitä tähän yhteyteen keventääkseni hiukan tätä raskasta prosessia. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ihan-sama-mita-paattaa-kuha-paattaa-nain-somessa-vinoiltiin-hallituskriisille/5546402

(2) Kepun voitto: Maakuntaratkaisulla on pitkät historialliset juuret. Niitä ei nyt katkaistu, vaan ne vahvistettiin vuosikausiksi samalla eteenpäin. Kysyn vain, miten maakuntaratkaisu ja digiloikka kohtaavat toisensa. Maakuntaratkaisun taustoja pohtii Talouselämän toimittaja: http://www.talouselama.fi/uutiset/kommentti-nyt-tehtiin-historiaa-6063421#.Vj25qmLvPLc.facebook
Kokoomuksen voittohttp://www.hs.fi/kotimaa/a1446865096457?jako=59cfc31661a39aac9ba4740d17820c64&ref=og-url
Tämä on nähty myös yksityisten palvelujen tuottajien voittona.

(3) Soteuudistuksen uhka törmätä perustuslakiin. ks. myös Jouni Särkijärven kirjoitus 22.11.2015 (päivityksessäni).  Tämän asian nostin esille 7.11. tehdessäni blogikirjoitusta. Tuomas Pöysti (sote-projektijohtaja) nostaa saman asian esille Savon Sanomille antamassaan haastattelussa 8.11.2015:
"Yhtenä ongelmana on se, että alueille tulee muodollisesti itsehallinto, mutta samaan aikaan ne ovat kuitenkin valtion vahvan ohjauksen kohteena.
- Kyse on ennen kaikkea siitä, kuinka haetaan tasapaino alueiden itsehallinnon, kansalaisten perusoikeuksien tehokkaan turvaamisen ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi tarvittavan ohjauksen välillä. Näiden asioiden tarpeetonta asettamista vastakkain tulisi välttää, Pöysti painottaa.
Hän korostaa, että itsehallintoalueille tulee jäädä aitoa päätösvaltaa.
- Maanantaina julkaistavassa lopullisessa sote-linjauksessa on myös kirjauksia perustuslain asettamista vaatimuksista. Toisessa vaakakupissa ovat itsehallinto ja kansanvalta ja toisessa palveluiden yhdenvertainen saatavuus.
Nyt hyväksytyssä mallissa itsehallintoalueet tekevät sote-palveluista järjestämispäätöksen, joka alistetaan valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Näettekö tässä perustuslaillista ongelmaa?
- Se voi olla ongelma, jos järjestämispäätöksissä määrätään myös pienistä asioista kovin yksityiskohtaisesti. Päätöksissä tulisikin keskittyä enemmän strategisiin kysymyksiin, niin silloin ei pitäisi tulla törmäystä perustuslain kanssa.
Hallituksen ratkaisun mukaan Suomeen perustetaan 18 itsehallintoalueita. Sosiaali- ja terveyspalveluita saa järjestää kuitenkin vain 15 aluetta. Näin ollen kolme itsehallintoaluetta järjestää omat sote-palvelunsa yhteistyössä.
- Tämä on herkkä kohta. Periaatteessa perustuslaillisia ongelmia voi syntyä siitä, että osa itsehallintoalueista on sote-alueita ja osa ei. Tärkeää on, että kaikille alueen asukkaille turvataan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, Tuomas Pöysti toteaa.
Hän muistuttaa, että kunnat tekevät jo nykyisin paljon yhteistyötä kuntayhtymien kautta. Sote-mallissa on periaatteessa kyse samasta asiasta."
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/sote-voi-tormata-perustuslakiin/2167684#cxrecs_s 

(4) Kolme maakuntaa ovat Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Etelä-Savo - vai ovatko. Näin kertoo Kaleva uutisessaan. Tosin sen kielsi heti tuoreeltaan pääministeri ja totesi, että tätä päätöstä ei ole vielä tehty.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kainuu-keski-pohjanmaa-ja-etela-savo-joutuvat-jarjestamaan-sote-palvelut-yhdessa-jonkun-muun-kanssa/711630/
Pienten itsehallintoalueiden ratkaisu tuottaa vaikeuksia saada tehoa ja säästöjä aikaan. Tämän takiahan kannatettiin viittä aluetta, korkeintaan 9-12 aluetta. Itä-Suomen yliopiston professori Ryynänen kommentoi tätä Sipilän hallituksen ratkaisua. Samoin Olli-Pekalla on myös duubioita valinnanvapauden toteutumisesta. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/professori-ryynanen-tuomitsee-sipilan-ratkaisun-hinta-on-miljardi-vuodessa/2167770?pwbi=2296b31c72f32176f573eaa801d4379a
Niin kritiikkiäkin on tullut jo paljon eri puolilta - sana hallintohimmeli on nostettu taas esille: http://yle.fi/uutiset/ylen_sosiaali-_ja_terveystoimittaja_sote-ratkaisu_nayttaa_himmelilta/8438890

(5) Valinnanvapaus:
- Lääkäriasemien kannalta tässä voi olla jättipotti käsillä: http://www.talouselama.fi/uutiset/laakariasemille-voi-olla-luvassa-miljardipotti-6015310
- Lisää ajankohtaisia linkkejä valinnanvapauteen: http://www.vatt.fi/policy-brief/terveydenhoitopalvelujen-kilpailu-voi-johtaa-kilpavarusteluun 
- Osmo Soininvaara pohtii valinnanvapautta blogissaan 8.11.2015 viitaamalla Ruotsin malliin. Valinnanvapaus perusterveydenhuollon lääkärissä käyntiin antaa mahdollisuuden saada palvelut nopeasti. Nythän Osmon tapaan voin myös valita työterveyshuollon ja pääsen milloin haluan heti ja nopeasti lääkärille. Pohdintansa tuloksena Osmo näkee suurimpana uhkana kustannusten karkaamisen käsistä. Ruotsin mallin kokemuksia pitäisi vielä tarkkaan seurata, oli Osmon eräs päätelmä. http://www.soininvaara.fi/2015/11/08/valinnanvapaus-terveydenhuollossa-voi-tulla-erittain-kalliiksi-mutta-muuten-se-on-hyva-asia/


(6) Soteprojekti: Projektina hanke ei ole edennyt kaikkien projekti-ihanteiden mukaan. Kun ei ole kyse ns. laivanrakennusprojektista (piirustukset olemassa etukäteen ja lopputulos etukäteen tarkkaan määritelty), vaan on kyse toisenlaisesta projektista. Siinä pitäisi olla tavoitteet määritelty etukäteen, mutta keinot ja etenemispolku tulisi olla osa projektityötä. Voitaisiin jollain tapaa verrata IT-projektien vesiputousmallia ja ketterän kehityksen mallia keskenään. Ketterä kehitys olisi tarkoittanut tässä tapauksessa vaihtoehtojen analyysiä ja sitten vuorovaikutuksellista pohdintaa, mikä vaihtoehto tai niiden kombinaatio olisi se paras mahdollinen. Nyt taisi tämä 18 alueen malli perustua aivan toiselle agendalle kuin 5-12/15  alueen malli. Ei edes puhuttu samasta asiasta.  HS:n mielipidesivulla aihetta on sivuttu sekä Mikael Jungnerin kirjoituksessa että Petri Jussilan kirjoituksessa. Jungnerin pointti on, että nyt tehdään valtapolitiikkaan perustuvaa päätöksentekoa (esitys - vastaesitys - kompromissi). Vaihtoehtona olisi vuorovaikutukseen perustuva avoin valmistelukulttuuri. Jussila korostaa tietoon perustuvien vaihtoehtoisten enemismalleihin perustuvaa projektipäätöksentekoa. Hänen mielestään mitään tutkittua tietoa ei ole 18 alueen mallissa. No ei tietystikään, kun se perustuu aivan toiselle agendalle. Arvostelukappaleeksi olen saanut Pentti Sydänmaanlakan kirjan "Älykäs julkinen johtaminen". Alustavan selailun perusteella hän hahmottelee "älykkään verkostoyhteiskunnan" johtamismallia. Onkohan se sukua näille Jungnerin ja Jussilan pohdinnoille.
- Michael Jungner (HS 7.11.2015): " Valtaan perustuva tapa toimia nojaa kompromisseihin. Siinä määritellään ensin oma positio, sitten käydään vastapuolen kanssa neuvottelu, jossa kumpikin osapuoli luopuu osasta tavoitteistaan ja syntyy yhteinen kompromissi. Menestys, siis luopumisen ja saavuttamisen välinen suhde, riippuu osallistujan oveluudesta ja vallan määrästä. Vuorovaikutukseen perustuvassa tavassa toimia puolestaan määritellään yhdessä tavoite, jonka jälkeen etsitään ratkaisuja – edelleen yhdessä, toinen toistaan täydentäen, tavoitteena paras mahdollinen lopputulos. Menestys riippuu vuorovaikutukseen perustuvassa maailmassa tyystin osapuolten osaamisesta ja asenteesta."
http://www.hs.fi/mielipide/a1446797024190
- Petri Jussila (HS 7.11.2015):  "Hallituksen pääministeri ei voi olla yrityksen toimitusjohtaja, vaan hänen pitää joustaa ja neuvotella sekä kuunnella tarkalla korvalla myös muiden hallituspuolueiden kantoja. On syntynyt vaikutelma, että näin ei ole tapahtunut. Projektijohtamisessa kiinnitetään nykyään enemmän huomiota ihmisten johtamiseen kuin asioiden hoitamiseen – tai ainakin pitäisi kiinnittää, jos ja kun projekteista halutaan tuloksellisia ja vaikuttavia."
http://www.hs.fi/mielipide/a1446797178273
- Heikki Hiilamo (YP-blogi 9.11.2015): Hiilamo päätyy siihen, että jo alun perin oli Kepulla varsinaisena agendana maakuntahallinto tai toisin päin soteuudistuksen piiloagendana. Samaan tapaan edellisellä hallituksella oli kuntauudistus. https://blogi.thl.fi/web/yp/etusivu/-/blogs/sote-sotkun-syy
- IT-ratkaisut: Oman lisähaasteensa IT-järjestelmien uudistamiseen tekee tämä itsehallintoaluejako. Helsinki ja HUS ovat ajamassa Apottia eteenpäin, kun taas esimerkiksi samalla itsehallintoalueella Espoo vannoo toisen kehityskulun nimeen - Una. CGI:n valitus markkinaoikeuteen Apotista voi johtaa hankkeen viivästymiseen. Jospa tulevan itsehallintoalueen kunnat pääsisivät tällä välin yhteisymmärrykseen it-ratkaisusta. Nyt valittu asetelma on mahdoton. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/apotti+uhkaa+pysahtya+kuukausiksi++cgi+valitti+markkinaoikeuteen/a1071891

(7) Uusi soterakenne: Uusi Suomi uutisoi tämän 7.11.2015: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/136106-hallitus-julkaisi-uuden-kuvan-tassa-suomen-sote-malli#.Vj3wN6BawGc.facebook









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti