 |
| Lähde: Data Integration for Dummies, viite 1 |
 |
| Marianne Jacobsen, Knowit |
- Pitää olla innovaatiostrategia: Strategian pitää olla radikaali, sen pitää pureutua substanssiin jatkuvasti kehittyvä.
- On kuunneltava asiakkaan ääntä.
- Ohjelman on kohdistuttava asiakkaan koko prosessiin: ennen, aikana, jälkeen.
- Muuntele ohjelman sisältöä, älä pelkästään digitalisoi.
- Leiki aiheen kanssa: esitä haastavia kysymyksiä; voisiko asiat tehdä toisin? voisiko kombinoida erilaisia asioita yhteen? kokeile erilaisia ratkaisuja.
 |
| Petri Rajaniemi, Futureworks |
- vanhaan ei pidä takertua; epävarmuus on uusi suunta; pelkkä suomalaisuus ei ole tae menestykselle; tuloksen muuttuminen lähtee ennen muuta entisen ajattelun kyseenalaistamisesta
- disruptio (sekasorto, häiriö, hajaannus): pitää haistella markkinoita, missä on löysää, laiskasti tehtyä ja iskettävä näihin asioihin
- ammattien muutos on tosiasia, mutta muutos koskee myös muita kuin Etlan tutkimuksissa esiin nostettuja ammatteja - erityisesti lääkäreitä (2)
- todellinen disruptio tulee entisten rakenteiden, eli mm. entisten järjestelmätoimittajien ja teknologioiden ulkopuolelta, ei esim. pelkästään sote-sektorin ulkopuolelta; pienet yleensä disruptoi status quota, koska niillä on siihen motiivi. isot haluaa sen säilyttää.
- digitalisaatio on uudistanut myös historian: maatalousyhteiskunta - teollisuusyhteiskunta - tietoyhteiskunta - ihmistalous-yhteiskunta
- ihmistaloudella tarkoitetaan kyvykkyyksiä, joita ei voi korvata koneilla - kuten empaattisuus, aito ymmärrys
- liiketoiminta alkaa ja päättyy ihmiseen: tulos muuttuu vasta kun toiminta muuttuu - ihmisten ajattelun ja asenteiden on muututtava.
| Jukka Laitinen, Valtiokonttori |
- yhden luukun periaate: Vanhassa virastomaailmassa keskeistä oli viraston identiteetti, joka näkyy virastorakennuksena ja omana postilaatikkona. Jatkossa pitää riittää yksi julkishallinnon digitaalinen postilaatikko.
- digiosaaminen ei ole riittävää: Tekninen osaaminen ei ole riittävää, mutta ei myöskään toiminnallinen ymmärrys. Tarvitaan osaamisen kasvattamisen ohjelma. Esim. älypuhelinapplikaatioita on vain muutama valtionhallinnossa.
- valtionhallinnon sijaan on puhuttava yhdestä julkisesta hallinnosta ja valtio on ymmärrettävä konsernimaisena kokonaisuutena (koko julkinen hallintokin?); Nyt kaikki toiminnot jakaantuvat eri virastojen kesken. Jokaisella on oma erillinen tehtävä ko. toiminnossa (esimerkkinä maahanmuuttokysymys).
- ei auta perustaa työryhmiä, on keksittävä muista keinoja (ei ollut Laitisella kuitenkaan esittää niitä). (3)
TIEKE sekä liikenne- ja viestintäministeriö järjestivät avausseminaarin aiheesta Big Data. http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=45383851 Ja jälleen oli digitalisaatio puheen aiheena. Monia esimerkkejä tuotiin esille, miten eri datalähteistä kyettiin kokoamaan uutta tietoa toiminnan ohjaamiseen, riskien ennakointiin, tilannekuvan rakentamiseen. Tietomassojen käsittelylle ei ole olemassa teknisiä esteitä. Työlästä on toisaalta yhdistää erilaisia tietolähteitä sekä analysoida syntyvää big dataa. Tarvitaan verkosto, jossa ovat mukana valtio ja muu julkinen hallinto, yksityiset toimijat sekä yliopistot, korkeakoulut ja tutkimusyhteisö. Tästä kaikesta synnytetään verkostomainen yhteenliittymä BIFF - pihvi TIEKEn vetämänä ja liikenne- ja viestintäministeriön tukemana. http://www.tieke.fi/display/uutiset/2015/10/06/Big+Data+kiinnostaaMika Helenius näkee ohjelmistot kilpailukyvyn mahdollistajina. Ehkä olisi tarpeen tässä Biff-yhteisössä rakentaa big datan käsittelyä tukevia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Olisiko se hyvä sovellus tähän Mikankin ehdotukseen. (4)
 |
| Uuskasvun polut (2015), s.94-102 (terveydenhuolto) |
Ja vielä sovellukset sotemaailmaan. Ollin tulkinnat lokakuun viimeisen viikon opeista voidaan tiivistää seuraavaan:
- Sotemaailman ulkopuolelta pitää saada tuoreita näkemyksiä. Ala on sisäänpäin kääntynyt ja omnipotentti.
- Aidosti päästävä irti rakennuksiin ja perinteisiin ammattirakenteisiin sitoutuneesta soteajattelusta. Rehula haastoi ihan hyvin vetoamalla kenttään, ettei kaikkia rakennushankkeita pistetä käyntiin. Myös IT-ratkaisuissa näytetään hakevan oppia substanssin ratkaisuista meillä ja muualla, kun oppia pitäisi ottaa myös substanssin ulkopuolelta.
- Asiakasnäkökulma tulee esille kaikissa digipuheissa. Pitäisikö luopua käsitteestä "asiakaslähtöisyys", koska se näyttää työntävän asiakkaan toisarvoiseen asemaan suhteessa organisaatioiden omiin sisäisiin intresseihin tai poliitikkojen valtapyrkimyksiin.
Markus Jalonen Luulen,
että ihanteet ja käytännöt menevät taas kerran sekaisin, tällä kertaa
digi-intoilussa. Innovaatioiden ja muutosten johtamista on ollut
ennenkin, eivätkä ne välttämättä tarvitse digiä. Digitalisaation
käytettävyyteen puolestaan ei riitä asiakaslähtöisyyden
hokeminen. Ihmisen työtä toki digitehostetaan, kunhan ei lähdetä sitä
nettisivustojen desiginilla korvaamaan. Kaupungin sähköisen asioinnin
alustat olen itse todennut sekaviksi ja käyttökelvottomiksi Tampereella.
Olen valittanut sosiaaliasiamiehelle, joka on kertonut valituksia
tehdyn aiheesta runsaasti, mutta kaupunki vain toteaa, ettei sähköistä
asiointia ole pakko käyttää, joten digitalisaatio jatkaa rahareikänä
ilman kunnollista vastinetta.
Olli Nylander Markukselle:
Niin monelta osin reaalimaailma ja tämä digi-innovaatiomaailma ovat
melkoisen kaukana toisistaan. Ja monessa tapauksessa digimaailma on
edennyt loikkia - vaikkapa robotiikan käyttö operaatioissa. Toisaalta
edelleen ajanvaraus saattaa olla kiusallisen alkeellista
"puhelinjumppaa". Tai niinkuin olen monesti kertonut ja itsekin kokenut
suurten Etelä-Suomen sairaaloiden paperinmakuiset potilastiedon
järjestelmät, jotka sitten auvoisesti hyppäävät uuteen digiaikaan
Apottiloikalla. Asiakasnäkökulman korostaminen kyllä mielestäni auttaisi
monessa kohtaa, kun organisaatiot käpertyvät omiin sisäisiin
haasteisiinsa.Timo Karjalainen puolestaan kommentoi FB:n puolella tuota pohdintaani käsitteestä "asiakaslähtöisyys". Sehän on ironinen pohdos, koska olen niin monessa asiakirjassa, strategiassa, juhlapuheessa jne. nähnyt käytettävän tuota käsitettä. Systemaattisesti sen ottaminen johtotähdeksi kehittämisessä on monelta osin puuttunut. Tässä on ote Timon pitkästä kommentista: "Toinen virke on varmaan ironiaa, mutta siitä huolimatta tartuin koukkuun: Jos ”asiakaslähtöisyys” ei sanana miellytä, korvattakoon se jollain muulla asiakkaan avainasemaa korostavalla termillä, kuten ”asiakaskeskeisyys”. Kuitenkin käsitteenä ”asiakaslähtöisyys” = ”asiakaskeskeisyys” = ”kuluttajakeskeisyys” = ”ihmiskeskeisyys” = ”yksilökeskeisyys” (tätä tärkeämpää lähtökohta-käsitettä saa hakemalla hakea, eikä sittenkään löydä) pitää tai ainakin pitäisi KAIKISSA OLOSUHTEISSA ylittää toiminnan ehdottomasti tärkeimpänä johtotähtenä organisaatioiden omat sisäiset intressit tai poliitikkojen valtapyrkimykset, kuten jo Adam Smith opetti."
Asiakasnäkökulmaa pohdin taannoin blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/09/asiakasanalyysi-tarpeen-sotesektorilla.html
Päivitys 17.12.2015: HS kolumni, Marko Junkkari: Häiriö iski häiriötalouteen. (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1450245082142) Marko kertoo disruption isän Clayton Christensenin hairahduksesta häiriötaloudessa. Kyse on Claytonin teoksesta The Innovator`s Dilemma. Ensinnäkin Clayton teoriaansa perustuen arvioi täysin väärin iPhonen maailmanvalloituksen ja Nokian syrjäyttämisen. Toiseksi myöhemmin Christensenin pohjana oleva 71 yrityksen aineisto kyseenalaistettiin. Junkkari viittaa myös toiseen guruun. "Christenseniin kohdistuvassa kritiikissä on paljon yhtäläisyyksiä toiseen bisnesguruun Tom Petersiin. Peters julkaisi vuonna 1982 bestselleriksi nousseen liikkeenjohdon oppaan In Search of Excellence. Parikymmentä vuotta myöhemmin Peters myönsi, että hän oli väärentänyt ison osan teoksen tausta-aineistona käytetystä datasta." "Yritysten epäonnistumisen syyt ovat niin moninaisia, että niitä on vaikea yleistää yksinkertaiseksi teoriaksi." Marko Junkkari toteaa, että tällaisten oppaiden teorioita uskotaan intuitiivisesti, vaikka niiden datapohja onkin pettänyt. Marko tiivistää: "Disruptiivisuudessa on kyse hyvistä asioista: kehityksestä, edistyksestä, luovasta tuhosta ja evoluutiosta." Tuli mieleeni myös tämä kahtiajako älykkäisiin ja tyhmiin organisaatioihin. Onkohan tuollakaan dikotomialla mitään teoreettista pohjaa. Tätä pohdiskelin blogissani arvioidessani Pentti Sydänmaanlakan kirjaa "Älykäs julkinen johtaminen". http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/12/alykasta-johtamista-sopisiko-soteen.html
(1) Ollin alustus digitalisaation uhista ja mahdollisuuksista: Hyödynsin omassa puheenvuorossani arvioimaani kirjaa Digitalisaatio (2015) sekä myöhemmin siteeraamaani kirjasta Data Integration for Dummies (2014):
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/10/datapolitiikasta-tietopolitiikkaan-ja.html
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/09/digiagenda-sotemaailmaan.html
Alustuksessani (30.9.2015) nostin esiin digitalisaation uhat ja vaaratekijät: 1) syrjäytyminen - digiresistantiksi ajautuminen, 2) työtehtävien muutokset: loppuminen, muuttuminen, uudet tehtävät, 3) tietoturvariskien kasvu, 4) kontrollin kasvu, 5) teknologiariippuvuuden kasvu, 6) teollinen ja kaupallinen muutos - erityisesti median murros. Näin myös mahdollisuuksia seuraavasti: 1) uudet työvälineet/apuneuvot auttavat toiminnassa ja työssä, 2) Oman itsensä kontrollointi, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (esim. etä- ja omaseurantalaitteet), 3) Paperisidonnainen toimintatapa muuttuu ja toiminnat tehostuvat kaikkialla - turha tieto pois, 4) Digiloikka tuo uutta kaupallista toimintaa ja mahdollisuuksia BKT:n nousuun.
(2) Petri Rajaniemi näkee lääkärien tehtävissä runsaasti rutiinitöitä, joita voitaisiin korvata digitaalisilla ratkaisuilla. http://hansel-tapahtumat.fi/ict-paiva-2015-jalkimarkkinointisivusto/artikkelit/kuka_muu_muka Samaa asiaa pohtivat Soneran kirjassa Uuskasvun polut Pekka Sivonen, Juhani Eskola ja Laura Räty. Eskola toteaa: "Kun rutiinitehtävät automatisoidaan ja siirretään roboteille, niin kyllä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lääkärin työn merkitys vähenee. Ihmisten vaatimusataso nousee ja virheiden sietokyky vähenee jatkuvasti. Ennen hyväksyttiin helpommin se, että lääkäri hoiti potilasta ja silti hän kuoli. Nykyään hoidon tason rima on korkeammalla. Lisäksi lääkärin työtehokkuuteen vaikuttaa kasvanut dokumentaation vaatimus: kaikki diagnoosit, hoitopäätökset ja niiden perustelut pitää olla dokumentoituna." (s. 99). Ollin kommentti: Niin Petrihän viittasi uuteen ihmistalous-yhteiskuntaan, jossa empaattisuus ja ymmärrys nousevat ihmimillisen toiminnan keskiöön. Ehkä tätä tuo Juhani Eskolankin kommentti pitää sisällään.
(3) Jukka Laitisen alustuksen järjestäjätahon tiivistelmä: http://hansel-tapahtumat.fi/ict-paiva-2015-jalkimarkkinointisivusto/artikkelit/digitalisaatio_valtionhallinnossa
Tivi haastatteli myös Laitista 4.11.2015: http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/nama-ovat-suomen-ongelmia-tarvitaan-digiajan-lainsaadanto-6062788
Ollin kommentti: Niin lainsäädäntö on rakennettu siiloutuneen, paperipohjaisen tiedonvälityksen aikakaudella. Myös hallintokin on osittain tuon ajan tuotetta - erityisesti aluehallinto (vaikka hylkäsi läänit).
(4) Mika Helenius blogikirjoituksessaan 2015: Digitalisaatio vain trendi sana – ohjelmistot ovat kilpailukyvyn mahdollistaja
"Ohjelmistot ovat kuitenkin pysyneet informaatiotalouden uuden ”innovaatioiden” ja ”luomisen” väline, ”yleinen teknologia” tai ”symbolinen luovuuden” kieli niin yhteiskunnassa, liiketoiminnassa että sodankäynnissä. Aineettoman ohjelmiston avulla voi kehittää olemassa olevaa, murtaa vanhoja perinteisiä teollisia toimialoja, luoda kokonaan uusia, sekä jopa luoda täysin uusia virtuaalisia elinkeinoympäristöjä globaalissa taloudessa. Ohjelmistot ovat se ketteryyden, joustavuuden ja nopeuden tärkein lähde uusien liiketoimintojen kehittämiseen, levittämiseen, jakeluun ja hallintaan – fyysisten tuotteiden muuttuessa yhä enemmän ohjelmistojen palvelijoiksi."
https://www.linkedin.com/pulse/digitalisaatio-vain-trendi-sana-ohjelmistot-ovat-mika-helenius?trk=hb_ntf_MEGAPHONE_ARTICLE_POST
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti