Soteratkaisu - monien intressiryhmien kilpakenttä, päivitys 25.5.2013, 27.6.2013

Päivitys 27.6.2013:
Orpon työryhmän linjausten perusteella peruspalveluministerin asettama valmisteluryhmä on saanut aikaan väliraportin, joka luovutettiin uudelle peruspalveluministerille Susanna Huoviselle. Kunnilla on aikaa lokakuuhun 2013 saakka pohtia linjausten ja työryhmän raportin perusteella paikallisia ratkaisuja. Auki jäi vielä useita kysymyksiä kuten tutkimus, kehittäminen, valvonta, omaisuuskysymykset jne. Kuntarakennelaki hyväksyttiin myös 26.6.2013 hallituspuolueiden äänin.
- Ei ole hallitus nyt antanut periksi
- Ei ole uusi peruspalveluministerikään linjannut mitään mainittavaa uutta
- Eikä ministerin asettamaa valmisteluryhmääkään ole uudistettu
- ei tullut parlamentaarista työryhmää.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511574&name=DLFE-26855.pdf


Sote-asiassa on viisi pääintressiryhmää:  

• poliitikot (kansanedustajat, kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöt)
• asiantuntijat (tutkijat, virkamiehet, konsultit ja vastaavat)
• ammattikunnat /professiot (lääkärit, eriasteiset hoitajat ja terapeutit, sosiaalityön ammattilaiset)
• kansalaiset: asiakkaat/potilaat 
• kunnat ja kuntayhtymät (virkamiesjohto ja henkilöstö).    

Tuntuu siltä, että kamppailu kulkee jatkuvasti näiden viiden intressiryhmän välillä. Poliitikot, asiantuntijat ja ammattikunnat vannovat kaikki kansalaisten nimeen. Kunnat kamppailevat elintilastaan ja pyrkivät hyödyntämään sote-asiaa olemassa olonsa turvaamiseen. Kilpailutilanne on tällä hetkellä tulkintani mukaan seuraava: hallitusrintaman poliitikot johtavat, suurkuntien edun ajajat tulevat kakkosena, asiantuntijat keräävät pöydältä putoavat asiat, ammattikunnat ja kansalaiset tulevat jälkijoukossa.

Susanna Huovinen

Poliitikot.  G:n vaihto H:hon on uusi yritys vahvistaa poliitikkojen kilpailuasetelmaa. Toivottavasti tulevalla peruspalveluministeri Susanna Huovisella on jollain tapaa uusi suhtautuminen asiantuntijoihin, ammattikuntiin ja kansalaisiin. Testi: Katsotaan, muuttaako uusi ministeri mammuttityöryhmän kokoonpanoa. Kutsuuko ministeri kansliapäällikön mukaan. :"Korkeat raja-aidat saatava pois. Erikoislääkäreitä nähtävä muuallakin kuin sairaalanmäellä. Haasteet ovat pitkälle tulevaisuuteen." Nämä kommentit sain irti YLE1:n Uutisten lyhyestä Susanna Huovisen haastattelusta (17.5.2013). Näyttää siltä, että tuleva peruspalveluministeri jatkaa vakaasti Orpon työryhmän linjaa.(X). Politiikassa kuitenkin on tässä soteasiassa selkeä kahtiajako hallitukseen ja oppositioon - liian selkeä. Orpon työryhmä sai täyden tuomion oppositiolta eduskunnassa. Ei hyvältä näytä, koska tällainen uudistus kantaa yli hallituskausien. 2017 ollaan jo uuden hallituksen valtakaudella. On todella mahdollista, että nykyhallituksen ratkaisu avataan ja vaihdetaan toiseen. Sote-asia on selvästi alistettu politikoinnille eli eri poliittisten ryhmien "objektiivisen edun" ajamiselle. Lääkärilehden päätoimittaja jyrähti pääkirjoituksessaan:  

"Sosiaalitoimen asiakas tai terveydenhuoltoa tarvitseva potilas eivät esiinny pääosissa hallituksen sote-uudistusta koskevissa linjauksissa. Kenties siksi, että kyse on ihmisistä – äänestäjistä, veronmaksajista ja heidän läheisistään – joilta ei todennäköisesti heru ymmärrystä sote-palvelujen roolille kuntaremontin työkaluna. Vaalien alla ehdokas kantaa huolta pienestä ­ihmisestä ja hänen arjestaan. Vaalien jälkeen läheisimmältä tuntuu peilistä tuttu pikkusieluinen poliitikko. Jos vallassa pysyminen vaatii pienen ihmisen tärkeimpien julkisten palvelujen valjastamista muuhun käyttöön, niin sitten se vaatii." http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?opcode=show/news_id=13449/news_db=web_lehti2009/type=7/ref=rss

HS:n sote-ryhmä: Eriarvoisuus kasvaa (HS 14.5.2013)

Asiantuntijat. Helsingin Sanomien sote-ryhmä piti arviointitilaisuuden 13.5.13. Oheinen kuva on tilaisuudesta (HS 14.5.2013). Ryhmällä oli myös pelkästään kriittinen arvio Orpon ryhmän työstä, Ei tämä ratkaise varsinaisia soteongelmia. Eriarvoisuus kasvaa, perusterveydenhuolto rapautuu, hallinto monimutkaistuu, rahoitusuudistus jää toteuttamatta jne. Kritiikki on samansuuntainen kuin allekirjoittaneellakin monessa aikaisemmassa blogikirjoituksessani aiheesta. Oleellistahan on, että edelleen asiantuntijat ovat alakynnessä suhteessa poliitikkoihin. Hyvä yhdistelmä asiantuntemusta ja politiikkaa olisi, jos eri puolueilla olisi omat perusteelliset sosiaali- ja terveyspoliittiset ohjelmat. Näitä ei tällä hetkellä ole. Peruspalveluministerin perustama mammuttityöryhmä on kokoontunut kerran. Työryhmälle on tippunut mm. selvitettäväksi, miten sovitetaan yhteen järjestämisvastuu, kuntakoot ja palvelut. Tämä on juridisesti hankala tehtävä.

Ammattikunnat. Vanhuspalvelulain valmistelussa eriasteisia hoitajia edustavat ammattijärjestöt liputtivat omiensa puolesta vahvasti. Nyt nämä ammattikunnat ovat olleet hiljaa - miksi? Ehkä edut eivät ole uhattuna, tulee sitten hallinnosta mitä vain? Sen sijaan lääkäriliitto ottaa vahvasti kantaa - miksi? Yritetään vaikuttaa ammattikunnan arvovallalla - niin. Valtuuskunnan kannanotossa on paljon viisautta. Valtuustokunta otti tiukasti kantaa 17.5.2013:
"Valtuuskunta määrittelee kannanotossaan periaatteita, joiden mukaan uudistus tulisi rakentaa. Terveydenhuollon palvelut pitäisi järjestää yhtenä saumattomana kokonaisuutena. Järjestämisosaamista pitäisi vahvistaa muodostamalla riittävän suuret ja vahvat alueelliset järjestäjät. Lisäksi järjestäminen ja tuottaminen pitäisi erottaa toisistaan. Järjestäjän pitäisi kyetä ohjaamaan ja valvomaan tuottajia. Nämä periaatteet voitaisiin toteuttaa siten, että viisi kuntayhtymämuotoista erityisvastuualuetta vastaavat järjestämisestä ja nykyiset kunnalliset sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintayksiköt tuottavat palveluita. Tällöin ei tarvittaisi mittavia omaisuuden uudelleenjärjestelyjä eikä ajauduttaisi ylivoimaisiin hallinnollisiin haasteisiin, joihin valtuuskunta arvioi hallituksen kunta- ja sote-koordinaatiotyöryhmän esityksen toteuttamisen johtavan. Valtuuskunta painottaa, että uusi valmistelu sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen, järjestämisen ja palvelutuotannon kokonaisuudistuksen toteuttamiseksi on käynnistettävä pikaisesti. Valmistelun päämääränä on oltava palvelujärjestelmän tehokkuus ja laadukkuus sekä palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus."http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=13470/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss

Kansalaisena tulee mieleen, että nyt rakennettu sotehallintomalli johtaa kyllä moneen ongelmaan. Mm. tietojärjestelmien uudistaminen noiden hallintomallien pohjalta vie rutkasti rahaa ja aikaa. Kestää kauan, ennen kuin kansalainen/potilas/asiakas saa hyödyn uudistuksesta. Myös pitkä uuden järjestelmän rakentamisen siirtymäkausi voi suorastaan halvaannuttaa nykyistä palvelujärjestelmää. Tilanne voi olla jopa potilasturvallisuusriski. 

Itse olen päätynyt kannattamaan lopulta melkoisen konservatiivista ajatusta. Ei tuhota sairaanhoitopiireja, vaan laajennetaan niiden tehtäväkenttää perusterveydenhuoltoon ja suuria väestöpohjia tarvitseviin sosiaalihuollon palveluihin. Erotetaan kuntauudistus ja sote toisistaan. Itse asiassa sotepiirit voisivat olla sairaanhoitopiirien jatkeita, jolloin ei tarvita kaikenlaisia hallinnollisia operaatioita. Pitkällä kokemuksella sisältäpäin ja lyhyellä kokemuksella asiakkaana voin sanoa, että sairaanhoitopiirit ja erikoissairaanhoito ovat suuressa mitassa hyvin järjestettyjä. Myös kansainvälisissä vertailuissa tämä on todettu. Terveyskeskuksen syvimmässä ideassa on ollut järkeä, mutta aika ja markkinat ovat pistäneet tuon järjestelmän ahdinkoon.

Kunnat ja kuntayhtymät. Niin vielä kuntien asemasta on hallitusrintama esittänyt harhaan johtavaa tiedotusta. Orpon työryhmän työryhmän tiedotustilaisuuksissa on jopa pääministerin suulla kerrottu, miten nykyinen sairaanhoitopiirimalli jättää pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet vähäisiksi ja uusi malli toisi tähän korjauksen. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Sairaanhoitopiirien hallintomallissa suurten kuntien valtaa on vähennetty leikkaamalla väestöpohjan vaikutusta äänimääriin, kun taas tässä vastuukuntamallissa vastaavaa leikkausta ei ole tehty. Siis uusi hallintomalli syrjii pieniä kuntia nykymalliin verrattuna.

Tietojärjestelmät ei ole merkityksetön palanen. Rakennetaan sairaanhoitopiirien ja Kelan Kanta-palveluiden varaan tietojärjestelmäuudistus. Mutta tehdään se Viron X-Road -ajatuksella eikä monoliittisella yhden järjestelmän ajatuksella. Vahvistetaan valtion ohjausta toisiinsa integroitavien tietojärjestelmien mahdollistamisessa eli tämän valtaväylän varmistamisessa. Uudistustyö on kaikkinensa erittäin hidas prosessi. Tätä on myös tutkittu ja todettu, että menee vuosia, ennen kuin sijoitetulle rahalle saadaan vastine. Sosiaali- ja terveydenhuolto on erittäin tietointensiivinen ala. Itse asiassa tämä toimiala ei tule toimeen ilman toimivia tietojärjestelmiä. Paljon uudistustyötä tehdään STM:n hallinnonalalla ja kuntapuolella, mutta eteneminen on verkkaista, koska päätöksenteko on erittäin pitkälle hajaantunutta. Kunta voi itse päättää, mitä tekee. Samoin on kuntayhtymänkin laita.

Viite:
(X) .http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/pdf/2013/SOTE/esittely.pdf

Päivytys 25.5.2013: Prof. Juhani Lehdon haastattelu Radio Suomen ajantasalähetyksessä 25.3.2013
http://areena.yle.fi/radio/1927939 ; kannattaa kuunnella.