Jukka Jalosen tiimihenki - päivitykset 13.5.2013, 18.5.2013: tiimiajattelu ei uusi oppi lainkaan

"Pomon tärkein tehtävä on innostaa http://www.tietoviikko.fi/tividuunit/article899882.ece 

Hyvä johto on tärkein työnantajan ominaisuus ja yritysjohdon tulisi ennen kaikkea keskittyä henkilöstön innostamiseen ja motivoimiseen. Näin vastasivat Talentumin teettämään tutkimukseen haastatellut. Puolet vastanneista oli vakituisessa työssä, joko johtavassa asemassa olevia tai ylempiä toimihenkilöitä. Puolet vastaajista oli opiskelijoita. Hyvä johtaminen on ollut ykköstoive aiemmissakin vastaavissa tutkimuksissa. Henkilöstön innostamista piti tällä kertaa tärkeimpänä puolet työssä olevista vastaajista. Innostaminen ja motivointi on erityisesti julkisella sektorilla työskentelevien toive."

Jalosen teesit. Jääkiekkovalmentajat ovat valtansa kukkuloilla myös haluttuja luennoitsijoita johtamisen kentällä. Olin kuulemassa taannoin vajaat vuosi sitten jääkiekon maajoukkuevalmentajan  Jukka Jalosen johtamisen teesejä. Ei ollut Jukalla suuria johtamisteorioita takana. Toistaiseksi teesit ovat kuitenkin purreet aika hyvin. Toisaalta nyt näyttää olevan muotia vedota moniin teorioihin - yksi johtamisaate ei kanna.

 

Tiimihengen ydin on Jalosen mielestä epäitsekkyys.  Tiimissä pitää olla avoin vuorovaikutus ja luottamus toisiinsa. Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sekä yhteisvastuullisuus ovat kantavia voimia. Jokaisen tulee voida nauttia toisten onnistumisista. Jokaisella tiimin jäsenellä on oma roolinsa ja muiden rooleja tulee arvostaa. Erilaisia persoonia tulee sietää. Jalosen johtamispakissa tuntuu olevan myös tuttu kehittämiskeskustelun väline. Myös erilaisia tilastoja tiiraillaan tarkkaan.

Esimiehille Jalonen antaa myös omat vinkkinsä. On seistävä aina ryhmänsä takana ja uskottava omaan ryhmäänsä. Esimiehen pitää myös myöntää virheensä. Muutostilanteessa esimiehen tehtävänä on varmistaa informaation perillemeno. Tavoitteet pitää miettiä  ryhmässä yhdessä ja on aina pyrittävä "koviin" tavoitteisiin. Esimiehen pitää löytää kustakin ryhmän jäsenestä hänen henkilökohtaiset vahvuutensa. Toisaalta on myös löydettävä jokaiselle yksilölle urapolku, pitkäjänteinen kehittymissuunnitelma. Esimiehen on uskottava omaan ja muiden tekemiseen ja toisaalta annettava ihmisille mahdollisuus myös epäonnistua. Siitä syntyy pelirohkeus. Ja lopuksi esimiehen on oltava johtamisessaan johdonmukainen.

Kiekkojoukkueen tiimiyttäminen on varsin lähellä työelämän vastaavia toimia. Tosiasia on myös se, että osa meistä on enemmän yksinpuurtajia kuin tiimissä tekijöitä. Työelämässä tiimiajattelu pitäisi nähdä varmaan hiukan laajemmin. Vaikka osa työstäni on itsenäistä tekemistä, niin se on kuitenkin miellettävissä osaksi kokonaisuutta. Jos tällainen mielekkyys puuttuu, ei esimies ole kyennyt organisoimaan ja kannustamaan alaisiaan oikein.

Erilaisten ihmisten vahvuuksien löytäminen on myös haaste esimiehelle. Aina ne eivät oikein tule esille. Joskus niiden esille tulo työroolissa on lähes mahdotonta. Julkisessa palveluammatissa erilaisuuden korostamisessa on omat riskinsäkin. Palvelun  pitää olla tasalaatuista ja  oikeudenmukaista. Liiallisen persoonallinen työote voi olla uhka näille tavoitteille. 

Päivitys 13.5.2013 / Tiimiajattelu on vuosikymmeniä kehitelty johtamisen ja organisoinnin muoto. Ehkä tuo tiimeistä puhuminen on ollut joskus enemmän muotia. Aktiivinen lukijani kommentoi, että tällainen Jalosen tiimihenki puree paremmin miehiin kuin naisiin. Tästä olen hiukan eri mieltä. Tiimiajattelussa on olennaista se, minkälaisiin tarkoituksiin tätä organisointimuotoa käytetään. Joukkuepeli on vain yksi käyttötapa. Tiimissä on myös olennaista sen jäsenten erilaiset roolit. Nämä roolit puolestaan syntyvät joko itsestään ihmisten erilaisten vahvuuksien avulla tai sitten ne luodaan hakemalla esille ihmisten vahvuudet. Kyllä joukkuepelissäkin on selvästi erilaiset roolit ja hyvä joukkue toimii, kun roolit ovat synkronisoituja keskenään. Tiimiajatteluun kuuluu myös keskeisesti kasvu, oppiminen. Opitaan hyödyntämään toisensa vahvuuksia, opitaan kasvamaan ulos heikkouksista. Opitaan nivoutumaan yhteen, jolloin tiimi on enemmän kuin jäsentensä summa. Opitaan nivomaan yhteen tiimin tarkoitus ja tavoitteet, ryhmä ja yksilö. Johtajan taito on löytää monenlaisista persoonallisuuksista yhteen toimiva kokonaisuus. Tässä ei ole avain ollenkaan se, onko kyse miehestä vain naisesta. Löysin hyllystäni pari vanhaa tiimioppikirjaa, jossa näitä juttuja mm. on esitelty: John Adair: Effective Teambuilding. How to make winning team, Gower Publishing CO Ldt, GB 1986; Jon R. Katzenbach, Douglas K. Smith: The Wisdom of Teams. Creating the High-Performance Organisation; Harvard Business School Press, 1993. 

Päivitys 18.5.2013: Pitkän linjan johtamiskonsultti kommentoi blogiani seuraavasti: "Hei Olli, olet nostanut esiin erinomaisia teesejä, jotka sopivat mielestäni jokaiseen organisaatioon. Myönteiseen keskittyminen ja hankalien tilanteiden reilu kohtaaminen ovat avaimia KUKOISTAVAAN organisaatioon. Urapolku tuottaa merkityksen tunnetta ja avaa voimavarjoja käyttöön. Epäitsekäs keskinäinen huomioon ottaminen, läsnäolo ja kuuleminen sekä arvostus ihmisenä tuotavat halun antaa parhaansa. Esittämäsi teesit ovat myös hyvin linjassa professori Fred Luthansin Psychological Capital kirjan johtopäätösten kanssa."