Tapaus Siriuksesta Apotti ja JulkICT-strategia

Tarina lähti liikkeelle Siriuksesta ja päätyi Apottiin. Terveydenhuollon atk-päivillä oli aiheesta kelpo esitys. Kirjoitin siitä myös oman  arvioini.(blogikirjoitus 17.5.2012).  Myöhemmin eri blogikirjoituksissa ja julkisessa sanassa aloitettiin kunnolla ruotia Siriusta. (8.7.2012 kommentoin asiaa blogissani). Hesarikin tuli mukaan kuvioon ja lopulta Siriuksesta tuli Apotti. (http://blogit.tietokone.fi/lexoksanen/2012/09/10/kansallinen-terveydenhuoltojarjestelma-kohun-keskella/).  Tarina on jatkunut sosiaalisessa mediassa ja myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa (pääkirjoitukset, uutiset, mielipidepalsta). Adressit ja mielenosoituskin on järjestetty. Helsingin Sanomien mielipidesivulla vastaa kaikkeen kritiikkiin hallintoylilääkäri Lasse Lehtinen (12.9.12). Lehtisen sanoma on, että tietojärjestelmäuudistus on välttämätön ja siitä seuraa hyötyjä pitkässä juoksussa eikä kustannuskaan ole nykytilaan verrattuna vuositasolla kummempi. Samoin hän viittaa yleensä terveydenhuollon kustannuksiin ja it-kustannusten osuuteen koko potista. Kritiikissä ja puolustuksessa on mielestäni pointteja kullakin. 

Kritiikin hyviä pointteja ovat erityisesti täsmällinen tahtotilan määrittäminen, toisaalta hankkeen paloittelu hallittaviin osiin ja tuo ketterän menetelmän nostaminen esille. Apotin toteutusmenetelmää voidaan puolestaan kutsua big bang -menetelmäksi, jossa koko järjestelmä uusitaan kerralla ja otetaan seuraavana aamuna käyttöön. Tästä puolestaan on kriittinen arvio Tietoviikossa 13.9.2012. (http://www.tietoviikko.fi/cio/cio-uutiset/valtavaa+ituudistusta+suunnitellaan+big+bang+menetelmalla+quotonnistuminen+epatodennakoistaquot/a838030). Myös lähdekoodin omistaminen ja näin riippumattomuus toimittajasta pitkässä juoksussa on mielestäni hyvä idea. Hyvää on myös hakea mallia muualta ja vielä kriittisesti arvioida muiden maiden tuloksia sekä siirrettävyyttä Suomen oloihin. Hyvää saattaa olla avoimeen lähdekoodiin perustuva järjestelmä. Toisaalta kyllä tuollakin perusteella osataan tehdä suljettu järjestelmä, jossa tilaaja on tarjoajan armoilla. Hyvää on myös korostaa käyttäjälähtöisyyttä. (viimeisin viesti tästä Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 12.9.12 Timo Jokelan mielipide "Tietojärjestelmän oltava helppokäyttöinen"). Toisaalta ihmetyttää erityisesti IT-väen kritiikki siitä, että Apotti-hankkeen keskeiset kehittäjät, päättäjät ja toimijat ovat lääkäreitä, hoitajia, yhteiskuntatieteilijöitä jne. Vähemmistön muodostavat it-ammattilaiset. Jos halutaan muuttaa toimintaa ja tehdä muuttuneen toiminnan päälle käyttäjäystävällinen järjestelmä, on kuunneltava ja osallistettava varsinaiset toimijat muutoksen tekoon. Hyvä esimerkki it-lähtöisestä hankkeesta on VALDA, jonka uusi valtion IT-johtaja ajoi mahdottomana projektina alas vajaa vuosi sitten. Sen hankkeen määrittelytyön ytimessä olivat it-ihmiset. Tuotetta yritettiin kaupata epätoivoisesti valtion virastoille. Lopputulos oli surkea. (ks. tästä Ollin blogi "Valdan tarina" 10.3.2012).

Apotin puolustus. On totta, että suomalaisen terveydenhuollon it-järjestelmä on aikansa elänyt. Kunniakas historia on pitkä, mutta uusimpaan sukupolveen ei kunnolla olla missään Suomen kolkassa kattavasti päästy. Erilaisten kansainvälisten arvioidenkin mukaan olemme kaukana maksimitasosta 7. Yksittäisiä ilonpilkahduksia on olemassa, kuten Itä-Savon sairaanhoitopiiri, joka sai lähes täydet pisteet (6) kansainvälisessä arviossa. HUS:n vastuuhenkilöiden arvio oli tasoa 3-4. .http://www.worldofhealthit.org/education/documents/UWE_Buddrus.pdfhttp://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/atk-paivat/Luentomateriaali-2012-15/Documents/2012-05-15-01-06-Patsi.pdf .  Hyvää Apotissa on kerätä suurempi joukko yhteen tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon hanketta. Siiloja on Suomi täysi. Nerokas matemaatikko voisi laskea terveydenhuollon järjestelmien siiloluvun seuraavista osista: kuntien määrä, palvelujen tuottajien määrä, palvelujen ja toimintojen määri, IT-ohjelmistotalojen tietojärjestelmien määrä ja niiden erilaiset variantit. Ehkä tuon valtavan järjestelmäkirjon hallinta on eräs keskeinen haaste myös HUS:lle ja pääkaupunkiseudulle. Tästähän on seurannut myös suuri sopimuskansio korkeine ylläpitokustannuksineen. Hyvää on myös yrittää karistaa vanhat järjestelmät ja vanhat toimintavat pois ja yrittää lähteä raikkaasti uudelle tielle. Mallien ja ideoiden haku ulkomailta on myös hieno asia, kunhan muistetaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän erityispiirteet sekä yhteydet myös erilaisiin olemassa oleviin tietovarantoihin (erityisesti ns. perustietovarannot, kuten väestötietojärjestelmä).

JulkICT- strategia, tietohallintolaki ja kokonaisarkkitehtuuri. Nämä kolme asiaa toisiinsa nivoen ovat mielestäni jääneet niin kriitikoilta kuin puolustajiltakin puolitiehen. Tietohallintolaki antaa puitteet yhteistoiminnallisuudelle, mutta lain käyttövoima on toistaiseksi vailla velvoittavia normeja. Itse asiassa monet olemassa olevat lait estävät järkevää toimintaa. Näin käy myös Apotin, jollei lakeja uusita tai keksitä jotain "kikkakolmosta". JulkICT-strategiaa on tehty konsensushengessä laajalla rintamalla. Tämän hetkinen tulos on tässä mielessä odotettu. Särmät ja uudet ideat viilataan konsensushengessä pois. Jäljelle jää monitulkintaisia toivelauseita. Vielä on mahdollisuus skarpata, kun strategia on vielä auki tämän syksyn. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/es_julkict-strategia_esittelymateriaali_1109_2012_v32.pdf?goback=.gmr_4138461.gde_4138461_member_162301544
Strategian ongelmana on edelleen julkisen toiminnan käsittäminen yhtenäisenä kokonaisuutena, vaikka valtio on oma konserninsa erilaisine virastoineen ja tehtävineen. Kunnat ja kuntayhtymät ovat puolestaan autonomisia toimijoita, joilla kaikilla on suuri osa toiminnasta samanlaista keskenään (kuten sosiaali- ja terveydenhuolto). ICT-strategian toteuttaminen on vaikeaa, kun ei ole yhtenäistä tiedon valtaväylää (tyyliin Viron eGovernance ja X-Road, ks. Ollin blogit 19.8. ja 23.8.12). Näin käytännössä Apotti joudutaan rakentamaan alusta saakka. Vaihtoehtona olisi lähteä rakentamaan valtakunnallista perustaa, standardeja ja määrityksiä yhdessä tuumin. Näin Apottiakin voitaisiin rakentaa viisaasti paloittain avoimella mallilla.  Olisinkin sitä mieltä, että Apotti voisi olla esimerkkihanke JulkICT-strategian toteuttamiselle. Tähän tarvittaisiin "synergisen verkoston" sijasta kaikkia osapuolia velvoittava kokonaisarkkitehtuuripohja sekä yhteisiksi palveluiksi sovitut perusinfrastruktuuriratkaisut. Yksinkertaisesti homma lähtee liikkeelle toiminnasta, etenee sieltä tietomäärityksiin ja edelleen tietojärjestelmiin sekä lopulta teknologiaan. Toiminnan määrittelyn  perustana ovat prosessit (vanhojen prosessien arviointi ja uusien toimintaprosessien määrittäminen). Apotti pitäisi läpivalaista kokonaisarkkitehtuuriajattelulla ja arvioida uudelleen toteuttamisen tavat ja työnjako suhteessa julkiseen yhteiseen infraan. Onhan se HUS:n ja pääkaupunkiseudunkin raha peräisin samasta lompakosta eli kansalaiselta. Valtion ja kuntien "synergisen verkoston" tilalle pitää rakentaa jämäkämpi yhteistoimintamalli sitoen järjestelmätoimittajatkin mukaan. Myös kilpailutus pystyttäisiin rakentamaan uudella tapaa ja uudetkin (pienetkin) toimijat voisivat saada jalansijaa.

Ammattilaiset (lääkärit, hoitajat, sosiaalialan ammattilaiset, hallintoihmiset) ja kansalaiset/asiakkaat/potilaat ovat avainhenkilöitä uudistuksessa. Sosiaalihuollossa on tehty rankasti töitä prosessien uudistamiseksi ja määrittämiseksi, mutta lainsäädäntö ja todellisuus ovat vielä matkan päässä näistä malleista. Eikä tietojärjestelmätkään tue uusia toimintamuotoja.  Terveydenhuollossakin on tehty standardointi- ja määritys/luokitustyötä lujasti. Kuitenkin terveydenhuollossa on vain osittain herätty aidosti pohtimaan työprosesseja ja työnjakoa eri ammattihenkilöiden kesken. Myös potilaan tuominen mukaan prosessiin on alkutekijöissä. (Sen huomasin myös omakohtaisesti tutustuessani järjestelmään alkuvuodesta, ks. blogit tunnisteella "olli potilaana" ). IT-henkilöstön rooli on linkittää toiminta ja tieto viisaasti yhteen tietojärjestelmän ja teknologian kanssa. JulkICT-strategian pitäisi luoda alusta innovatiivisille ratkaisuille, mutta myös välttää samojen asioiden päällekkäinen tekeminen (avoimet  rajapinnat kunniaan).