Mistä ne ICT-kustannukset tulevat? - Apotti edelleen mielessä, päivitetty 17.9.12

Tietokonelehti 6/2012 avasi tätä terveydenhuollon kustannusasiaa jo kesäkuun numerossa. Pertti Hämäläisen juttu on edelleen käypää tavaraa ja jutun avausaukeamalla on myös kuvattu Accenturen ja HUS:n tekemä tietojärjestelmän peruskuvaus. Se osoittaa selkeästi uudistamisen haasteet.
http://ollinarkisto.files.wordpress.com/2012/09/rytmihc3a4iric3b6itc3a4_terveydenhuollon_tietojc3a4rjestelmissc3a4.pdf

Avaan kustannusasiaa kuitenkin hieman yleisemmin, koska tapaus Apotti puhuttaa kustannusarvion osalta - myös. Vastuulliset tahot ovat selvittäneet asiaa julkisesti viime päivinä. En tunne kustannuslaskelmia. Enkä lähde niitä arvioimaan. Sen sijaan voisi avata tuon "kustannuslippaan" viittaamalla edelleen kokonaisarkkitehtuuriin ja sen nelijakoon teknologia, tietojärjestelmä, tieto, toiminta.

Teknologia. Yleensä tietojärjestelmät on kilpailutettu ja rakennettu eri aikoina erilaisiin yksittäisiin tarpeisiin (siiloilmiö). On tuiki tavallista, että kilpailutukseen liittyy varsinaisen järjestelmän rakentaminen sekä ylläpito. Ylläpito tarkoittaa kahta teknistä asiaa. 1. Tiedot, tietovaranto on varastoitava turvallisesti ja tietojen helpon käytön mahdollistaen. Yleensä seurauksena on, että kilpailun voittajatalo hoitaa myös tämän teknisen ylläpidon. 2. Tietojärjestelmä pyörii jollakin sovelluksella tai sovelluskokonaisuudella. Sovellus voi olla tehty raa-asti koodaamalla, käyttämällä hyväksi tietotalon valmiita moduleita, käyttäen markkinoilta ostettavia moduuleita, käyttäen avoimen lähdekoodin moduleita. Kaikki nämä maksavat ja niiden ylläpito ja kehittäminen sisältyvät yleensä tähän ylläpitosopimukseen. Tutkittaessa tätä käyttäjäorganisaation kannalta, lopputuloksena on yhtä monta sopimusta ja teknologista ylläpitoratkaisua kuin on aikojen kuluessa tehty hankintoja. Esimerkiksi valtion tietojärjestelmät ovat ties kuinka monissa palvelinkeskuksessa. Valtiolla ns. Tori-hankkeen tavoitteena on tämä asia saada hanskaan. Kunta- ja kuntayhtymätasolla ongelman hanskaan saaminen on kertaluokkaa suurempi. Jos julkinen ICT-toiminta jää edelleen autonomisten yksiköiden temmellyskentäksi, ei suuria edistysaskelia tule. HUS:n Apotti-hanke yrittänee hanskata pääkaupunkiseudulla tämän haasteen big bang-ratkaisulla.

Tietojärjestelmä. Kilpailutuksen ja eri aikoina tehtyjen hankintojen seurauksena organisaatioilla on erillisiä tietojärjestelmiä eri substanssitarpeisiin. Tietojärjestelmät on maksimoitu ja optimoitu yhden tavoitteen kannalta. Tässä kuviossa tullaan kokonaisarkkitehtuurin puutteeseen. Tietojärjestelmän rakentamisen taustana on erityinen toiminta ja toimintaprosessi sekä siihen liittyvät tiedot. Tästä puolestaan seuraa pahimmillaan, että samoja tietoja kerätään ja säilötään kussakin tietojärjestelmässä erikseen ja yhteensopimattomalla tavalla. On mahdollista, että aivan perustavaa laatua olevat tiedot voivat olla yhteensopimattomia (asiakas, toimintayksikkö, palvelu jne). Näin tietojärjestelmä on pahimmillaan suljettu, johon käyttäjän pitää aina kirjata kaikki tiedot uudelleen ja uudelleen, vaikka ne tiedot olisivat jo jossain jo olemassa. Tietojärjestelmän käyttöliittymä voi olla myös enemmän tai vähemmän käyttäjäystävällinen. Näistä kahdesta seikasta seuraa käyttäjälle ylimääräistä työtä. Heijastukset ovat siis jo toimintaan melkoiset. HUS:n tapauksessa potilaan näkökulmasta tietojärjestelmä ja niiden kirjo näyttäytyy tehottomuutena sekä myös uhkana potilasturvallisuudelle. Yhdistävänä tekijänä potilastiedoille on eri järjestelmistä tulostetut paperit ja eri lääkärien ja hoitajien papereihin  kirjaamat huomiot. Tämän ongelman Apotti-big bang-järjestelmä yrittää varmasti hanskata.

Tieto. Edelleen erikseen rakennetut tietojärjestelmät jättävät ulkopuolelle sen, miten tietojen kokonaisuus on rakennettu. Samoin erillisyys merkitsee sitä, että olemassa olevista järjestelmistä viedään tiedot aina erikseen kuhunkin erilliseen tietojärjestelmään. Esimerkiksi terveydenhuollossa tarvitaan potilaista perustiedot, jotka ovat Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä. Tässä hajautetussa siilomallissa jokaiseen siiloon tallennetaan erikseen väestötietojärjestelmästä perustiedot. Jos tietomallinnus olisi tehty kokonaisuutena, löydettäisiin tietojoukosta yhteiset tiedot ja erityiset tiedot. Tiedot voitaisiin kerätä tehokkaasti ja päällekkäinen tietojen keruu ja varastointi voitaisiin minimoida. Myös tiedon laatu taattaisiin aivan toisella tavalla kuin siiloutuneessa systeemissä. HUS:n nykyjärjestelmä on siiloutunut. Tietojen haku tuottaa työtä, tietoja voi hävitä (kuten omalla kohdallani laboratoriotutkimus), tiedot voivat muuttua matkalla jne. Tästä kaikesta seuraa ylimääräisiä kustannuksia ja pahimmassa tapauksessa riskejä potilasturvallisuudelle. Niin ajankohtainen lääkärin kommentti aiheeseen on Tietoviikossa 16.9.2012: "Lääkäri kertoo: paperikansio oli nopeampi kuin tietokone". Mielestäni tuo kommentti vahvistaa vain edellä esitettyä argumenttia:      
”Isoin ongelma on se, että on lähdetty korvaamaan kortistoa tai muistiota tietoteknisillä ratkaisuilla; usein kankea prosessi on vain automatisoitu”, Terveystalon Tuomas Otala sanoo.
Samaa ovat sanoneet lääkärit ja terveydenhoitajat pitkään. HUS:n neurokirurgian erikoislääkäri Miikka Korja kertoo, että hoitohenkilökuntaa rasittavat eniten kankeat järjestelmät.
”Ne hidastavat käytännön työtä. Tämä on dynaaminen ja sähäkkä ala, mutta määräysten kirjaaminen eri paikkoihin, useat kirjautumiset ja tietojen etsiminen hankaloittavat työtä jatkuvasti. Me katselemme tietokoneen tiimalasia 10 prosenttia ajasta.”
Korja kertoo käytännön esimerkin: paperimuotoisen potilaskansion tarkistaminen vei ennen aikaa noin 15–30 sekuntia, sähköisessä muodossa kolmen eri sovelluksen kanssa työskennellessä lähemmäs minuutin.
”Potilaskierto vie nykyään varmasti vähintään tuplaten aikaa. Kuitenkin oikeaan potilastyöhön allokoitu aika on sama kuin ennen. Ei ole kohtuullista, että 15 minuutin poliklinikkakäynnistä kaksi kolmasosaa kuluu tietokoneen näpräämiseen.” http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/laakari+kertoo+paperikansio+oli+nopeampi+kuin+tietokone/a835832

Toiminta. Siiloutuneessa maailmassa tietojärjestelmät on rakennettu kunkin ajan toimintatapojen päälle - parhaassa tapauksessa uudistettujen toimintatapojen päälle. Kokonaisarkkitehtuuriajattelussa kaikki toimintaprosessit läpivalaistaan ja pyritään uudistamaan ennen kuin aloitetaan tietojärjestelmien rakentaminen. Monella elämänalalla on voitu edetä uudistamisessa vuorovaikutteisesti toiminnan ja teknologian kanssa (esim. verottajan uudistukset). Jos vuorovaikutus puuttuu, sementoidaan vanhoja paperipohjaisia, teknologiavieraita käytäntöjä tietojärjestelmiin. Terveydenhuolto, erityisesti erikoissairaanhoito kaipaa raikkaita uudistuksia toimintatapoihin. Sairaaloiden työkäytännöt ovat jostain entisaikojen "hospitaali"-ajoilta lääkärikiertoineen. Lääkärit valittavat tietojärjestelmien "kökköisyydestä". Mielestäni lääkärien toimintakäytännöt on nyt korkea aika myös läpivalaista ja siirtää ne samalla 2000-luvulle. Ehkä Apotti-uudistuksessa kiinnitetään tähän huomiota. Näin ainakin julkisessa sanassa on vakuutettu. Toiminnan ja tietojärjestelmien järkevä yhteennivominen säästää rahaa pitkässä juoksussa ja takaa myös potilasturvallisuuden.

Kustannuksia on varmasti mahdollista laskea nykytilaan verrattuna julkisella sektorilla, kun edetään eriytyneistä ratkaisuista integroituihin ratkaisuihin pala palalta. Näin uskon olevan myös tämän Apotti-tapauksen osalta.  

Päivitys 17.9.2012: Tietoviikko: "Riskit paljastuivat: HUS:n it-uudistuksen aikataulu pettää ja hinta karkaa". Tietoviikko sai käsiinsä riskinarviointidokumentit Apotin osalta. Tässä big bang-mallissa näyttää olevan myös isot riskit. Niin on. Tässä on ote uutisesta:
"Varsinaisia it-järjestelmää koskevia riskejä on raportissa pohdittu vähemmän. Suurimman painoarvon saavat muutosjohtamisen ja kuntapäättämisen ongelmat. Esimerkiksi kuntaliitokset ja kuntien päätöksien odottaminen voivat hidastaa etenemistä. Raportissa arvioidaan Apotti-hankkeeseen liittyvien 80 eri mahdollisen riskin todennäköisyyttä. Vakavimpana uhkana raportti nostaa esiin muutosjohtamisen epäonnistumisen ja toimintamallien uudistuksen, joka voi jäädä puolitiehen. It-uudistuksen lisäksi samalla on tarkoitus muuttaa toimintatapoja, jotta uuden järjestelmän käytöstä syntyisi ajallista ja rahallista säästöä."
. http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article839411.ece
Otso Kivekkään blogissa on avattu tuo riskianalyysi kokonaan kaikkien luettavaksi. 
http://vesirajassa.blogspot.fi/

17.8.2012  Ilta-Sanomat sen sijaan ratsastaa vanhoilla asioilla uudelleen höystäen. Taustana on kuukausien takainen VTV:n raportti, johon itsekin otin tuoreeltaan kantaan blogissani (16.1.2012).  "Satoja miljoonia palanut" - on otsikko. Tuo tarina ei nyt ole niin surkea, kuin pääuutisesta ja lööpistä voisi luulla. Aihe on vaikea. Osaamista on Suomessa niukalti. Virheitäkin on toki tehty. Sen tunnustaa stm:n virkamieskin tässä Iltasanomien uutiskokonaisuudessa. http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288499975270.html

Päivitys 18.9.2012: Helsingin Sanomat, edellisen päivän tv-uutiset jne. ovat nyt uutisoineet Viron lääkkeistä kustannusten kurissa pitoon. Sitra palkkasi lääkärin Virosta pohtimaan aihetta. Tietokone-lehti otsikoi 18.9.2012 "Virosta lääkäri Suomen potilastietovaivoihin." Tähän on tultu. Olen myös pohtinut aikaisemmissa blogikirjoituksessani Viron toteutusta ja mahdollisuuksia ottaa oppia siitä.(19.8.2012 ja 23.8.2012).
http://www.tietokone.fi/uutiset/virosta_laakari_suomen_potilastietovaivoihin#utm_source=rss
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=12442/type=1