Sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeet tarkastettu

Sosiaali- ja terveydenhuollon IT - hankkeet tarkastettu

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt seikkaperäisen tarkastuksen IT-hankkeisiin tällä vuosikymmenellä (http://www.vtv.fi/ajankohtaista/?436_m=3519). Lähes 300 sivuinen raportti ottaa kantaa kaikkiin valtion osittain tai kokonaan rahoittaneisiin sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin. Tavan mukaan kritiikki on tiukkaa. Samoin VTV.n tapoihin kuuluu käyttää julkisuutta mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Etusijalla ei ole hiljainen uusia käytäntöjä edistävä yhteistyö valtion virastojen kanssa. Tarkastustapa on myös mitä ilmeisimmin varsin työläs niin tarkastajille kuin kohteillekin. Virastot joutuvat kaivamaan kaikki mahdolliset asiakirjat ja sielun sopukat esille.

Kyse on siitä, onko valtionavustukset myönnetty ja käytetty lakien mukaisesti. Kyse on siitä myös, ovatko satsausten tulokset riittäviä (tuloksellisia). VTV päätyy arvioimaan, että hankkeita on hallinnoitu pirstaleisesti eikä ohjaus ja hallinta perustu riittävän kokonaisvaltaiseen kehittämistapaan. Myös kokonaisarkkitehtuuri hankkeiden taustalta puuttuu VTV:n mielestä. Samoin kritisoidaan valtion sisällä monien toimijoiden päällekkäisyyttä (kuten STM, RAY, TEM/ Tekes). Osa hankkeiden toteutuksista on jäänyt paikallisiksi. Osa hankkeista on keskeytetty rahoituksen loppuessa. Osia hankkeista on rahoitettu eri lähteistä koordinoimatta rahoitusta yhteen. Analyysi on niin seikkaperäistä, että en puutu yksittäisiin päätelmiin sinänsä.

Sen sijaan muutama asia askarruttaa VTV:n analyysissä. Valtion ohjausroolia ei ole systemaattisesti taustoitettu lähdettäessä tarkastelemaan IT-hankeohjausta ja valtionavustuksia. Olen tarkastellut tätä seikkaa yleisemmin artikkelissani "Kasten paikka" (http://www.stakes.fi/yp/2008/4/nylander.pdf). Vaikka juttu on jo muutaman vuoden vanha, se tuo historiallisessa perspektiivissä esille valtion ohjauksen yleiset haasteet. Kun on edetty keskitetystä ohjauksesta autonomiaan ja havaittu ongelmia, ollaan kampeamassa ohjausjärjestelmää keskitettyyn suuntaan. Hankkeilla ohjaamisen avulla pyritään vaikuttamaan kentän suuntaan, kun keskitetyt suunnitelmat eivät enää tuota tulosta riittävästi (ei myöskään Kaste - valtion uusi suunnitelma-asiakirja).

Toinen kommenttini koskee IT-ohjelmistotaloja ja niiden hallitsevaa roolia. Mielestäni hallitsevan roolin oleellinen tausta on se, että vuosien varrella on syntynyt lähes pysyvä sopimussuhde IT-palvelujen tuottajan ja palvelujen ostajan välillä. Suuret tietojärjestelmät ovat jäykkiä muuttumaan ja niitä paikataan toistaiseksi voimassa olevien ylläpitosopimusten puitteissa. Tämän riippuvuuden katkaiseminen ei riipu oleellisesti eResepti- tai eArkistohankkeista, vaan sairaaloiden ja terveyskeskusten perustoiminnoista ja toimintojen oleellisena osana olevasta it-infrastruktuurista. Terveydenhuolto ei yksinkertaisesti toimi ilman IT-tä.

Kolmas kommenttini koskee hankintalainsäädäntöä ja siihen nojautuvaa valtion hankintaohjeistusta. Jos halutaan tehdä innovatiivista kehittämistä, hankintalaki on kyllä melkoinen jarrupala. Onkin herkullinen tilanne arvioida innovatiivista toimintaa nojautumalla hankintalakiin. Jos voitaisiin ostaa IT-kaupan hyllyltä järjestelmätuote valmiina, hankintalaki tukisi tällaista kauppaa oivallisesti. Kun on kyse monitoimijaisesta kokonaisuudesta ja vielä tavoitteena saada aikaan uusia toimintatapoja, hankintalaki ei ole paras ohjausväline. VTV:n kannattaisi tutkia kaikkien tähän astisten tarkastusten valossa, miten hankintalakia voitaisiin muuttaa ja kuinka olemassa olevaa lakia voitaisiin soveltaa uudella tapaa.