Vaikuttavuuden aikaansaanti hoitoon ja palveluihin on nyt keksitty olevan yksi tie miljardisäästöjen aikaansaamiseen. Vaikuttavien sotetekoja on kuitenkin käytävä läpi moneen suutaan katselemalla. Heti lukijoille ilmoitan, että kannatan lämpimästi hoidon tai hoitojen positiivisia vaikutuksia tai vaikuttavuutta. Mutta epäilen todella, onko tästä ajatusmallista kustannussäästöjen aikaansaajaksi. Yllä oleva kuva avaa asian moninaisuutta, sotkuisuutta, jopa pirullisuutta. Tein sen yhteistyössä tekoälyn kanssa. Keskiössä on pärjääjä arjessa ja ympärillä on hänen pärjäämiseensä vaikuttavia tekijöitä. Tein sotetekojen listan, jonka taustana on monet pohdintani ja perehtymisine aiheeseen. Osassa 2 avaan pointtilistan taustalla olevia lähteitä ja ajatusmalleja sekäö pohdin - luotanko tulevaan!
Mitä ihmeen sotetekoja minulla on listalla ja löytyykö niistä hyötyjä kansalaiselle, asiakkaalle, potilaalle, entä hyvinvointialueille kulujen säästöpotentiaalia?
- 1. Aivan aluksi pitäisi valtion ja hyvinvointialueiden määritellä yhdessä, mikä on se hyvinvointialueiden missio, visio, strategia ja palvelulupaus, jolla tasapainotetaan palvelujen ja hoidon tarve, kysyntä ja tarjonta. STM:n PALKO on valmistellut palveluvalikoiman lainsäädäntöä, mutta näkökulma ainakin alkuvaiheessa on ollut pelkästään terveydenhuolto.(ks. https://stm.fi/sosiaalihuollon-ja-terveydenhuollon-palveluvalikoima). Tämän jälkeen voidaan rakentaa muutosohjelma, jossa määritellään palvelun / hoidon painopisteet, karsitaan vähähyötyiset rönsyt pois ja rakennetaan kustannustehokkaat palveluprosessit. Tätä kokonaisuutta pohdin kirjassani "Kohti ihmislähtöistä sotea - ihminen pärjäämisen keskiössä" (BOD 2026). Mutta löysin myös oivan esimerkin Tietojohtamisen verkostopäivien alustuksista 27.9.2026: Esimerkiksi VAKEssa osana muutosohjelmaa oli prosessien läpikäynti laajan tutkimus- ja tilastomateriaalin sekä kokemusasiantuntijuuden avulla. Kim Korvanen esitteli kolme tapausesimerkkiä tähän: 1 -tapaus tuotantatapa-analyysi:datan keruusta välivaiheiden jälkeen toimenpiteiden toteutukseen. 2-tapaus rekrytoidaan lisää ja korvataan rekrytoinneilla ostopalveluita, 3-tapaus toiminnan tarkastelu palveluketjutasolla.(ks.https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/09/tietojohtamisen-verkostopaivat-2026.html).
- 2. Toinen soteteko liittyy lainsäädännön valmisteluun. Jo vuosia eli vaalikausien yli on lainvalmistelussa pidetty kohtuutonta kiirettä ja saatu aikaan osittain "sutta ja sekundaa". Osittain aikaansaannokset saattavat olla myös poliittista tarkoituksenmukaisuutta. Löysin kansalaisaloitteen, joka nostaa esille lainvalmistelun vaikuttavuuden. Valmisteluprosessin pitää olla koko etenemistien aikana avointa. On julkistettava vaikuttavuuden laskentamalli, lähtödata, oletukset, herkkyysanalyysi (Miten tulokset muuttuvat jos keskeisiä oletuksia muutetaan?) ja tehtävä yleistajuinen tiivistelmä. (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/). Valmisteluprosessiin on voitava kansalaisten vaikuttaa avoimen valmistelualustan avulla jatkuvasti.
- 3. Kolmas tärkeä lähtökohta on potilaan/ asiakkaan ja ammattiauttajan luottamuksellinen suhde. On varmistettava, että vallitsee molemminpuolinen tietämys ja tunne, miksi yhteistyö on tarpeen, mikä on asiakkaan / potilaan hoitohistoria ja laajempi pärjäämisvajeiden historia. Tällaisessa suhteessa tunnistetaan riskit ja toisaalta halutaan yhdessä välttää ns. pyöröovisyndrooma. STM:n asiantuntija puhuu "sähläyksestä" ja vierittää syyn potilaalle. Kannattaa asiantuntijan katsoa tässä myös peiliin. Kustannussäästöjä ei välttämättä tule heti, mutta oletettavasti riskien välttämisessä viiveellä.
- 4. Neljäs tärkeä tekijä on digitalisaation tuominen palveluihin ja hoitoon. Digikontaktit eivät kritiikittä tuo ilman muuta vaikuttavuutta, hyötyä tai säästöjä. Pikemminkin kontaktissa voi jäädä syrjään monet todelliset ongelmat, jotka sitten kiertyvät kalliimpaan hoidon tarpeeseen tai yleensä kansalaisen tyytymättömyyteen saadusta palvelusta. Onkin vielä kerran käytävä läpi ammattihenkilöiden kesken, minkälaiset ongelmat voidaan "pääsääntöisesti" ratkaista digipalveluilla ja mitä ongelmia ei pidä missään tapauksessa hoitaa digipalveluilla. On luotava Käypä digihoito-suositus sotepalveluista ja palveluiden välisestä integraatiosta. Ehkä suosituksen perusteella voidaan tehdä jonkinlaisia arvioita kustannussäästöistä. Niin ja toisin päin digikontaktit voivat myös johtaa ns. turhiin lähetteisiin tai jopa kansalaisen heitteillejättöön, vaikka läsnäolopalveluilla ongelmat olisi voitu ratkaista.
- 5. Viidentenä sotetekona tulevat mieleen vähähyötyiset hoidot. Ne on tunnistettava toiminnan arjessa sekä tutkimuksellisin keinoin. On samalla löydettävä vähähyötyisille toiminnoille vaihtoehtoisia toimintatapoja niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin. Terveydenhuollossa esimerkiksi vähähyötyiset operaatiot voitaisiin korvata konservatiivisilla hoitomenetelmillä kuten lääkehoito ja erilaiset terapiat. Samalla pitää monipuolisen kustannus-vaikuttavuusanalyysin avulla arvioida, mitä säästöjä vaihtoehtoisen hoitomuodot saavat aikaan välittömästi ja pidemmällä aikavälillä. Säästöt ja hyödyt on tunnistettava niin kansalaisen kuin organisaation kannalta.
- 6. Kuudentena sotetekoina ovat ennakointi ja riskit kansalaisen ja organisaation kannalta. Kannattaa hakea välittömiä ja pidemmän aikavälin säästöjä ennakointimenetelmien ja riskianalyysin avulla. Monesti palvelujen ja hoidon alikäytöstä seuraa myöhemmin kallista palveluiden käyttöä, jopa ylikäyttöä. Asiakasryhmät (segmentit) auttavat ennakkotoimien kohdentamisessa.
- 7. Seitsemäntenä sotetekona tulisi ottaa käytäntöön ns. suljetun silmukan menetelmällä rakennettu pärjäämislisä oppimisen näkökulmasta. Kannattaa oppivan organisaation menetelmien avulla yhdistää prosessit keskenään ja tehostaa niin asiakkaan /potilaan kuin organisaationkin kannalta toimintaa. Kehitin mallin yhdessä Kauko Koivuniemen kanssa monien yhteisten keskustelujen sekä kokemustemme perusteella. Kuva on alla ja nimetty: "Pärjäämislisä oppimisen nökökulmsta". Vaikutus on pärjäämislisän tuottamista ihmiselle. Vaikuttavuus sen mahdollistamista. Viisaasti toteutettuna päätösten ja toimeenpanojen vaikuttavuutta koetellaan jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Parhaiten se onnistuu ns. suljetun silmukan menetelmällä. (ks. https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/08/mekanismi-realismi-miten-toimii.html).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti