 |
| STM:n kuva tiedotteesta 11.5.2025 |
Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätöksen terveydenhuollossa käyttöön otettavasta yleisestä vointimittarista. Vointimittarin avulla potilas arvioi itse omaa terveydentilaansa ja toimintakykyään ennen ja jälkeen annetun palvelun. Vointimittarin tuottamasta tiedosta hyötyvät sekä asiakas että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat. Tämä on yksi askel kohti aiempaa vahvempaa asiakaslähtöisyyttä julkisessa terveydenhuollossa. Aiemmin asiakkaan itsearviointia omasta voinnista ja koetusta terveydentilasta ei ole riittävästi hyödynnetty päätöksenteossa. (1)
Mittarin käyttöönotto eri potilasryhmille etenee vaiheittain kansallisten seurantatavoitteiden mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa vointimittaria voisivat käyttää esimerkiksi potilaat, joilla on yleisimpiä kansansairauksia tai jokin muu merkittävä toimintakyvyn ongelma. Näin vointimittarilla koottu tieto auttaa ajan myötä suuntaamaan vaikuttavimpia menetelmiä ja toimintamalleja isolle joukolle ihmisiä. Jotta mittarin tuoma hyöty saadaan osaksi hyvinvointialueiden päätöksentekoa, tarvitaan muutosta potilaan ja sote-ammattilaisen väliseen toimintakulttuuriin. Tämä tarkoittaa yhä tiiviimpää yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa tietoon perustuen potilaan ja ammattilaisen välillä. Erilaisten vointimittareiden ominaisuuksia selvitettiin THL: Geneerisen PROMin valinta ja käyttöönotto terveydenhuollossa -projektissa. Sosiaali- ja terveysministeriö valitsi vertailussa olevista mittareista ns. EQ-5D-5L (European Quality of Life 5 Dimensions 5 Level version) -mittarin. Sen avulla on mahdollista laskea muun muassa henkilön laatupainotetut elinvuodet (Quality Adjusted Life Years, QALY). (1)
EQ-5D-SL on sinänsä yllättävän yksinkertainen mittari. ICF-luokitusta noudattaen henkilö vastaa viiteen kysymykseen asteikolla 1-5. (2). Kysymykset koskevat liikkumista, itsestä huolehtimisesta, tavanomaisista toiminnoista, kivuista/vaivoista, ahdistuneisuudesta/masennuksesta.
- liikkuminen: ICF/ suoritukset ja toiminnot, pääluokka 4; asento, kantaminen, käveleminen, liikkuminen kulkuneuvolla (20 eri koodia)
- Itsensä huolehtiminen: ICF /suoritukset ja toiminnot, pääluokka 5; peseytyminen, WC, pukeutuminen, ruokailu, jouminen ym. itsestä huolehtimisen toimintoja (yhteensä 9 kpl)
- tavanomaiset toiminnat tarkoittanee ICF:n suoritukset ja toiminnot pääluokkaa kotielämä: hyödykkeiden hankkiminen, kotitaloustehtävät, kodin huolenpito ja muiden henkilöiden avustaminen, (yhteensä 11 toimintoa); tähän kokonaisuuteen kuuluvat vielä pääluokat 8 (keskeiset elämänalueet) ja 9 yhteisöllinen , sosiaalinen ja kansalaiselämä ( yhteensä 8 ja 9 17+7 eli 24 toimintoa)
- kivut/ vaivat: ICF/ ruumiin/kehon toiminnot; pääluokka 2: aistitoiminnot ja kipu: näkö, kuulo, muut aistit, kipu (yhteensä 24 toimintoa)
- ahdistus / masennus: ICF/ ruumiin, kehon toiminnot; pääluokka 1 mielentoiminnot; kokonaisvaltaiset ja erityiset (yhteensä 22 toimintoa)
Kuhunkin kysymykseen vastataan 5-portaisella asteikolla seuraavasti:
- ei vaikeuksia/oireita = 1
- lieviä vaikeuksia/oireita = 2
- kohtalaisia vaikeuksia/oireita = 3
- vakavia vai suuria vaikeuksia/oireita = 4
- ei pysty tekemään/äärimmäisiä oireita = 5
Mittarin reliabiliteettia ja validiteettia on arvioitu kansainvälisten ja kansallisten tutkimustulosten pohjalta. EQ-5D-5L kattaa nimensä mukaisesti viisi ulottuvuutta (dimensiota) eikä kykene siten kattamaan kaikkia ihmisille tärkeitä terveyteen tai toimintakykyyn liittyviä aiheita. Tämä tulisi huomioida mittaria käytettäessä siten, ettei tuloksen edes oleteta heijastavan muuta. Kolmen katsausartikkelin perusteella EQ-5D-5L:n toistettavuuden voidaan todeta olevan hyväksyttävällä tasolla, mutta tutkimusnäytön yhteneväisyys vaihtelee tutkittavan muuttujan mukaan (indeksi, kuvaileva profiili tai VAS).
Nyt aletaan olla ehkä kartalla, mistä tässä on kyse. Mittari keskittyy terveydenhuoltoon. Mitään viitteitä sosiaalihuoltoon ei suoraan ole. Puhutaan kyllä toimintakyvystä, mutta sovellusta sosiaalihuollon tapauksiin ei ole dokumentissa. Edelleen mittari ei myöskään korvaa sairaus- ja potilasryhmäkohtaisia mittareita. Dokumentista jää epäselväksi, pitääkö kuhunkin kysymykseen vastata käymällä läpi ICF:n pääluokan toiminnot. Jos tämä on vaatimus, niin pitää olla selvillä toimintojen välinen painoarvo tai toiminnoittain arviointi 5-portaisella asteikolla. Jos taas näin on ajateltu, tulee arvioitaviksi toiminnoiksi viiden sijaan 110 kappaletta jakautuen tosin viiteen ryhmään (keskimäärin 22 toimintoa per ryhmä). Se on sula mahdottomuus toteuttaa. Dokumentista ei käy ilmi, onko olemassa käyttöohje, manuaali, jonka avulla kukin toiminnallisuus on mahdollista arvioida yhden luvun avulla. Siis minä voisin arvioida oman vointini näin yhden luvun periaatteella: liikkuminen=1, itsensä huolehtiminen =1, kotielämästä huolehtiminen =1, kivut ja vaivat =1 (tai pitäisikö tässä ottaa huomioon krooninen sepelvaltimisairaus ja sen jatkuva lääkitys; silloin voisi olla 2), ahdistus, masennus = 1. On tätä mittaria avattava, muuten lopputulos reliabiliteetin ja validiteetin osalta kyllä ontuu. Oma esimerkkitapaukseni on suhteellisen stabiilista elämäntilanteesta. Mutta sekä yksittäisten sairauksien akutisoituminen että monisairaudet aiheuttavat kyllä oman vaikeutensa. Samoin vaikeuksia tulee, kun on kyse pysyvästä muistisairaudesta tai vammaisuudesta. Ja lopuksi, miten yksittäinen hyvinvointialue voi rakentaa oman vointimittauksen siten, että vertailukelpoisuus muiden hyvinvointialueiden kanssa turvataan. Pallon heittäminen hyvinvointialueille ei ole kovin järkevää.
Löysin EQ-mittarista USA.n sovelluksen, joka mielestäni ratkaisee tuon ICF-ongelman. (3). Oheinen kuva ratkaisee asian. Ei tarvita erikseen ICF-koodeja eikä yhtä 5-luokkaista asteikkoa. Jokaisessa toiminnossa on siihen sopiva asteikko, jota tavallinen kansalainen voi helposti käyttää. Tässä on vapaasti käännettynä tuo kokonaisuus. On myös helppo laskea pistemäärä lukujen perusteella:
- Liikkuvuus
- 1. minulla ei ole ongelmia liikkumisessa
- 2. minulla on jonkin verran ongelmia liikkumisessani
- 3. olen sidottu sänkyyn (sänkypotilas)
- itsensä huolehtinen
- 1. tulen toimeen itsenäisesti
- 2. minulla on vaikeuksia peseytymisessä ja pukeutumisessa
- 3. en kykene itse pukeutumaan ja peseytymään
- tavanomaiset toiminnat: työssä, opiskelussa, kotitöissä, perheessä ja vapaa-ajalla
- 1. minulla ei ole ongelmia suoriutumisessa tavanomaisista toiminnoista
- 2. minulla on jonkin verran ongelmia tavanomaisissa toiminnoissa
- 3. en pysty suoriutumaan tavanomaisista toiminnoistani
- kivut/ vaivat
- 1. minulla ei ole kipuja tai vaivoja
- 2. minulla on kohtalaisia kipuja tai vaivoja
- 3. minulla on äärimmäisiä kipuja tai vaivoja
- Ahdistus/ masennus
- 1. en ole ahdistunut tai masentunut
- 2. olen kohtalaisen ahdistunut tai masentunut
- 3. olen äärimmäisen ahdistunut tai masentunut
ICF-luokituksella voinnin mittarin taustalla on pitkä kehitysprosessi. Kaivoin esille muutaman taustadokumentin. Lähtökohtana on vaurioiden, toiminnan vajavuuksien ja haittojen kansainvälinen luokitus. Sen suomalainen version julkaisi Työterveyslaitos vuonna 1985 eli 40-vuotta sitten. (3) Luokitusta on kehitetty ja yritetty soveltaa käytäntöön vaihtelevalla menestyksellä. Seuraava havaintoni on aiheesta, kun WHOn ICF-luokitus käännettiin ja sovellettiin Suomen oloihin vuonna 2004. ICF tarkoiuttaa toimntakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta. (4). Suuressa mitassa vajaassa 20-vuodessa ei luokitukselle ole suuria muutoksia saatu aikaan eikä sen käyttökään ole kovasti laajentunut. Luokituskirjan alussa määritellään käyttökohteet seuraavasti: tilastointiväline, tutkimusväline, kliinisen työn väline, sosiaalipolitiikan väline, koulutusväline.Potilaisiin viittaa ainoastaan "kliinisen työn väline", mutta sekin koskee ennen muuta ammattihenkilöä (tässä tapauksessa lääkäriä). Luokitus on sanotaanko kaiken kattava - koko maailman haltuunotto. Pääotsikot ovat seuraavat: ruumiin/kehon toiminnot, ruumiin rakenteet, suoritukset ja osallistuminen, ympäristötekijät. Kunkin otsikon alla on maksimissaan 9 pääluokkaa. Kunkin pääluokan alla on 10-20 toimintoa. Tietääkseni ICF-luokitusta ei ole otettu kattavasti käyttöön potilastietojärjestelmissä.
ICF:stä erillään on Suomessa Harri Sintonen kehittänyt ns. 15D-mittarin. Mittarin historia ulottuu 1980-luvun loppupuolelle. (6). Siitä ei ole tullut standardia kentälle, vaikka joissakin artikkeleissa todetaan sen olevan laajasti käytössä kentällä. Saamieni tietojen mukaan ainakin eräs hyvinvointialue on valtuustolla päättänyt ottaa käyttöön sen, mutta käyttöaste on kuitenkin jäänyt pieneksi. 15D-mittarin 15 eri mittausaluetta ja niiden sisällä viisi mittauskohdetta eli yhteensä 75 mittauskohdetta ovat kohtuuttoman suuri määrä mitattavaa. EQ USAn versio on huomattavasti käyttökelpoisempi kuin 15D. Olemme yhdessä Kauko Koivuniemen kanssa suositelleet tähän kohtaan terveydenhuoltoon ns. PEI-mittaria ja sosiaalihuoltoon Ensi- ja turvakotien liiton vaikuttavuusmittaria (haittakokemus, suoriutuminen, sosiaaliset suhteet, turvallisuus, toiveikkuus). Molemmat mittarit ovat yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä. (7) Ihanne kuitenkin olisi, että löytyisi yksi yhteinen mittari sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Edelleen huolta kannan siitä, että mittarin pitää olla käyttökelpoinen sekä tulosorientoitunut. On pisteytyksen avulla voitava todentaa, onko annettu palvelu/hoito tuottanut henkilölle hyötyä, vaikuttavuutta, pärjäämislisää sekä oppia uusista pärjäämistaidoista. Yleisen vointimittarin nimi voisi olla pärjäämismittari.
Vielä jään odottamaan asiakaskekeistä (potilas, kansalainen) mittaria, joka on helppo käyttää, josta saa helposti omaan pärjäämiseen liittyvän tilanteen ja myös tavoitteet sekä eron nykytilan ja tavoitteiden välillä. Se palvelisi samalla palveluorganisaatiota, hyvinvointialuetta ja valtakunnallista ohjausta. Vaatimuksia on paljon - ehkä saamme vielä odottaa läpimurtoa.
Viitteet
(1) STM:n tiedote 11.6.2025: STM ja THL ovat yhdessä kehittäneet yleisen vointimittarin hyödyntämällä useita kansainvälisiä mittareita ja luokituksia.: https://stm.fi/-/itsearviointiin-perustuva-vointimittari-otetaan-vaiheittain-kayttoon-hyvinvointialueilla . GenPROM-projektin
hankesivut (THL)Linkki toiselle sivustolle
EQ-5D-5L:n soveltuvuus
terveydentilan ja toimintakyvyn itsearviointiin terveydenhuollossa ja
väestötutkimuksissa : Toimintakyvyn arviointi väestötutkimuksissa
-asiantuntijaryhmän hyväksymään TOIMIA-arviointiin pohjautuen (Julkari)Linkki
toiselle sivustolle
EuroQolin
englanninkielinen EQ-5D-5L-mittarin esittelyvideo
(2) ICF: Toimintakyvyn ,toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, WHO, Stakes, ohjeita ja luokituksia 2004:4
(3) National library of medicine: Methods for Analysing and Reporting EQ-5D Data [Internet]. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK565680/
(4) EQ-5D-5L:n soveltuvuus terveydentilan ja toimintakyvyn itsearviointiin terveydenhuollossa ja
väestötutkimuksissa. Toimintakyvyn arviointi väestötutkimuksissa-asiantuntijaryhmän hyväksymään TOIMIA-arviointiin pohjautuen
Liisa Penttinen ja Susanna McLellan (toim.), THL-työpaperi 13/2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-483-3
(5) Työterveyslaitos: Vaurioiden, toiminnanvajavuuksien ja haittojen kansainvälinen luokitus. käskirja, Helsinki 1985
(6) Harri Sintonen, Markku Pekurinen: 15D - askeln kohti yleistä terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari, Sosiaalilääketieteellinen aikakauskirja nro 2/ 1989, https://doi.org/10.23990/sa.156317; Lääkäriseura Duodecim on hyväksynyt omalta osaltaan mittarin. Tästä raportoi Risto Roine artikkelissaan "Hoidon vaikuttavuuden arviointi 15D-mittarilla"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti