Luin myös aikaisemmin omalääkärimietinnön eli omalääkärimalli 2.0:n. Onkohan se eduskunnan sosiaalivaliokunnan työn pohjana. Asia kuulostaa hyvältä, mutta mietintö on hutaisten tehty. Tuntuu jotenkin, että puuttuu käytännön osaaminen ja perusteellinen sijoittaminen koko juttu käytäntöön. Olisi pitänyt tutkia asiakasryhmiä ja sitä kautta selvittää omalääkärin edut eri asiakasryhmissä. Myös terveys- ja hoitosuunnitelma on erittäin kevyesti ja jopa hiukan väheksyen mainittu.
Hoidon jatkuvuuden käsite on moniulotteinen. Yllä olevassa kuvassa on esitetty mietinnön käsite. Jos ajatellaan ihmisen koko elämänkaarta, voidaan sovittaa hoidon jatkuus meihin kaikkiin kansalaisiin "vauvasta mummoon ja vaariin". Tällainen hahmotelma liittyy vaikkapa englantilaiseen systeemiin, eräänlaiseen perhelääkärimalliin. Miten lainsäädännön avulla saataisiin jokin oikeus tältä osin voimaan, on haaste. Tarvitaan uusi terveys- ja sosiaalikeskusmalli sekä rutkasti lääkäreitä ja hoitajia toteuttajiksi.
Hoidon jatkuvuus liittyy myös eri ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön ja tietojen kulkuun eri hoitoyksiköiden ja ammattiryhmien välillä. Tältäkin osin on sekä lainsäädännöllisiä että resursseihin ja itsenäisiin organisaatioihin liittyviä hankaluuksia voitettava. Kyllä työterveydenhuollon rooli pitää arvioida uudelleen. Kyllä pitää vielä miettiä lääkärien ja hoitajien työnjakoa sekä yhteistyömuotoja. Kyllä pitää miettiä hoitajien välistä yhteistyötä. Tulisi avata myös omahoitajien rooli yhteistyön kokonaisuudessa. Ja miten ihmeessä saadaan ammattiyhdistykset vetämään "yhtäköyttä".
Hoidon jatkuvuus on myös tietysti resurssikysymys. Lisäämällä lääkärikoulutusta ei kuitenkaan ole varmaa, että tuloksena on lisää ammattipäteviä lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Tarvitaan ryhtiliike, jolla perusterveydenhuollon arvostusta saadaan nostettua. Hoitajapula on tietysti myös este hoidon jatkuvuudelle. Sekin on tullut selväksi oikein toistojen kautta.
Hoidon jatkuvuus yleisenä käsitteenä on ristiriidassa asiakkuuksien segmentointiajatuksen kanssa. Pohdin tätä segmentointiasiaa kirjassani "Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi". (BOD 2021). Kirjan taustalla oli yli kymmenen asiantuntijahaastattelua sekä runsaasti tutkimus- ja kokemusaineistoa. Olin mukana myös pienessä asiantuntijaryhmässä, jossa kehitimme eteenpäin segmentoinnin mallia. Se on kirjoitettu auki kirjani sivuilla 129-216. Mallin runko on oheinen kuva sivulta 129. Avasin aiheen tiiviisti seuraavasti:
Asiakkuussegmentit on muodostettu kolmen asiantuntijatyöpajan tuloksena.Sen perusteella olen tehnyt alla olevan vertailevan taulukon, jossa kuvaan lyhyesti hyödyn, vaikutuksen ja vaikuttavuuden eri näkökulmista. Keskeinen näkökulma on asiakkaan saama ja kokema hyöty. Viimeiset kaksi saraketta avaavat hyötyä väestönäkökulmasta yksilön ja yhteisön kannalta.Asiakkuussegmentit eivät ole toisistaan erillisiä segmenttejä. Itse asiassa kyse on asiakaspolun alusta. Polku voi päättyä lyhyeen eli segmentin tarjoaman avun päättymiseen. Polku voi jatkua seuraavasti: Hätäapu voi jatkua kiireellisiin jatkotoimenpiteisiin. Näin hätäavusta voi seurata kiireellinen apu ja mahdollisesti vielä eteenpäin jatkuva apu. Kiireellinen apu voi jatkua myös kiireellisinä jatkotoimenpiteinä ja mahdollisesti vielä eteenpäin jatkuvana apuna. Avun ennaltaehkäisy voi pitkittää avun kysyntää, tarvetta tai mahdollistaa itsenäisen pärjäämisen pitkälle tulevaisuuteen. Näin jokaisella neljälle segmentillä on oma erityinen hyötynsä asiakkaalle.
Kannattaisi tätä segmentoinnin ajatustapaa kehitellä eteenpäin. Ja on siitä olemassa muitakin variantteja kuin tämä edellä esittämäni.
STM:n tiedote 16.8.2022: Selvitys uudenlaisesta omalääkärimallista on valmistunut
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys uudenlaisen omalääkärimallin toteuttamisesta on valmistunut. Tavoitteena oli arvioida ja kuvata, miten omalääkärimallia voisi toteuttaa yhdessä hoitotakuun kanssa sekä edistää näin hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta. Selvityksen mukaan vahva tieteellinen näyttö osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee ja sairastuvuus sekä kuolleisuus vähenevät merkittävästi. Samalla terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee. Suomessa on kokeiltu erilaisia omalääkärimalleja vuosien aikana. Ne ovat kuitenkin kariutuneet työn hallitsemattomuuteen, mikä on aiheutunut rakenteellisesta perusterveydenhuollon heikosta resursoinnista, liian suurista vastuuväestöistä ja työsopimusten työajattomuudesta.
Hoidon jatkuvuusmallissa vahvistettaisiin potilaan oikeutta omaan lääkäriin ja hoitajaan
Selvitysryhmä ehdottaa ratkaisuksi hoidon jatkuvuusmallia. Potilaan oikeutta henkilökohtaiseen hoidon jatkuvuuteen vahvistettaisiin muuttamalla lainsäädäntöä. Keskeisenä elementtinä on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, jossa potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä. Hoidon jatkuvuusmalli on aiemmin kokeilluista malleista lähimpänä sellaista sovellettua listautumismallia, jossa listautuminen tapahtuu tietylle lääkärille tai lääkäri-hoitaja-työparille. Hoidon jatkuvuusmallilla tuetaan yhdenvertaisuuden paranemista terveydenhuollossa. Selvityksen tekijöiden mukaan sote-järjestelmästä tulee myös kokonaistaloudellisesti edullisempi tämän alkuinvestointeja vaativan strategisen muutoksen myötä.
Tavoitteeksi potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuuden parantaminen
Selvityksen tekijät korostavat, että Suomen nykyisen perusterveydenhuollon vahvuus on moniammatillisuus ja terveyskeskusten laaja-alaisuus. Sen sijaan potilas-lääkärisuhteen jatkumattomuus on selvä heikkous. Selvitystyöryhmä suosittelee poliittisille päättäjille, että kansalliseksi terveyspolitiikan tavoitteeksi nostetaan potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuuden selvä parantaminen nykytilasta. Hyvinvointialueiden johtamisessa tulee ottaa yhdeksi keskeiseksi perustehtäväksi potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuuden mahdollistaminen alueensa perusterveydenhuollossa. Selvitystyön teki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä Oulun yliopiston Väestöterveyden tutkimusyksikön kanssa. Selvitys julkaistiin tiistaina 16.8. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén otti selvityksen tyytyväisenä vastaan. ”Pidän hoidon jatkuvuusmallia tärkeänä välineenä perusterveydenhuollon vahvistamisessa. Hoitosuhteen jatkuvuus vahvistaa potilaan oikeuksia ja antaa eväitä laadukkaamman hoidon toteuttamiseen”, totesi ministeri Lindén.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti