GSE-tilannehuone on tuottanut päätöksenteon tueksi päättäjille lähes reaaliaikaisian analyysejä koronaviruspandemian talousvaikutuksista. HS:n 9.10.2021 uutisoi, että GSE:n tulevaisuus on auki, Voidaanko jatkaa Helsinki Graduate School of Ecenomicsin tilannehuonetoimintaa. Rahoitus ja tietoluvat on turvattu vuodenvaihteeseen saakka. (1)
HS:kuva GSE Otto Toivanen
Uutinen kiinnostaa minua kahdesta näkökulmasta: 1. miten tilannehuone ja tässä tapauksessa GSE-tilannehuone kytkeytyy päätöksentekoprosessiin, 2. miten GSE:n tavoin voitaisiin hyödyntää laajaa rekisteritietoa säännöllisesti ja kattavasti osana päätöksentekoa.
1.Tilannehuoneen rooli osana päätöksentekoa. GSE:n tapauksessa on kyse koronapandemiaan liittyvästä valtakunnallisesta päätöksenteosta. Kehitin kirjassani "Hyvinvointi- ja terveyshyöty" tätä tilannehuoneen ideaa eteenpäin. (2) Käytin esimerkkinä myös koronaa ja viittasin GSEn toimintaan. Oma päätelmäni on, että tilannehuone ei voi olla erillinen saareke päätöksenteon prosessissa. Tilannehuoneen on oltava osa prosessia ja tuotettava vaihtoehtoisia malleja ja taustoja päätöksenteon tueksi kuhunkin ongelmaan. Talous ei myöskään ole koronatapauksessa mikään erillinen saareke. Tilannehuoneen keskeinen idea on selvittää ongelmaa ja ilmiötä eri näkökulmista. Toinen keskeinen periaate on yhdistää erilaisia tiedonlähteitä, joista esimerkiksi GSE:n tuottama tieto on vain eräs osa tiedonlähteitä. Tilannehuone voidaan jopa mieltää konkreettiseksi huoneeksi, jossa nämä eri näkokulmat kohtaavat. Kyse on ongelmanratkaisuprosessista, jossa erityyppisillä tiedoilla on roolinsa. Tunnetusti kyse on tietohierarkiasta ja sen taustoista (metatiedoista): data-informaatio-tieto-viisaus. Tunnetusti kyse on myös hiljaisesta tiedosta (implisiittinen tieto) ja näkyvästä tiedosta (eksplisiittinen tieto). Tukeudun omassa mallissani myös jo 2001 julkaistuun Ikijuro Nonakun teoriaan tilannehuoneesta, jossa tieto luodaan, jaetaan ja hyödynnetään eri osapuolten vuorovaikutuksessa. Tilannehuone voi tietysti olla myös virtuaalinen.
Nylander 2021: s.13: ongelmanratkaisumalli
Ongelmanratkaisun päätöksentekoprosessi. Tätäkin kehitellyt eteenpäin kirjassani. Ponnen tähän sain Sitran puitteissa tehdystä kehitystyöstä sekä ongelman luokittelumallista. Ongelmanratkaisumallini kulkee seuraavasti: ongelma määritellään - ongelman vaikeusaste hahmotellaan (kevyt, sotkuinen, pirullinen) - ongelma laajennetaan ilmiöksi - ilmiötä avataan ja sen ratkaisumahdollisuuksia käydään läpi tilannehuoneessa - vaihtoehtoisten ratkaisumallien pohjalta tehdään päätökset - päätösten vaikutukset arvioidaan. Riippuen ongelmanratkaisun onnistumisesta hahmotellaan ongelma uudelleen tai todetaan se ratkaistuksi. Malli on kuvattu hyöty-kirjani sivuilla 13-24. (2) GSE-tilannehuone ei ole kiinnittynyt päätöksentekoprosessiin riittävästi. Onko siinä syy myös epätietoisuuteen, mikä on GSE:n tulevaisuus?
2. Tietovarantojen (rekisterien jne) laaja hyödyntäminen tietojohtamisen eräs avainkysymys. Tunnetusti Suomi on pullollaan erilaisia tietolähteitä, mutta niiden niillä on merkittävä alikäyttö. GSE on oivallinen esimerkki rekisterien linkitetystä käytöstä. Siksi olen harmissani, jos tämä GSE-kokeilu ei saa jatkoa. Pikemminkin pitäisi arvioida GSE-kokeilun metodeja ja haasteita suhteessa vastaaviin muihin tiedonhallinnan kysymyksiin. Ajankohtainen haaste on tämä lopultakin lentoon lähtevä sote-uudistus, joka ei ole missään tapauksessa pelkkä terveydenhuollon uudistus. Uskokaa nyt kaikki se! Jotta tietoa tähän sote-integraatioon ja kalliiden asiakkuuksien hallintaan voitaisiin hyödyntää, tarvitaan rekisteritietojen yhdistämismahdollisuudet. Nyt se on mahdollista ns. toisiolain perusteella jollain tapaa. Osittain joudutaan myös tutkimuslupamenettelyihin, koska tarvitaan myös laajemmin tietojen yhdistämistä soten ulkopuolelta. Jotta esimerkiksi järkevästi voidaan toteuttaa yksi 9:stä vähimmäistietovaatimuksesta - "asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen", tarvitaan toisaalta tietojen yhdistämismahdollisuudet ja toisaalta asiakkaiden yksityisyyden suojan turvaaminen. HS-uutisessa siteerataan prof. Otto Toivasta seuraavasti: Toivasen mukaan perinteiset sektorirajat ylittävän tiedon nopealle kokoamiselle ja analysoimiselle on ollut selkeä tarve kriisin aikana mutta myös sen jälkeen. ”Hyvä esimerkki oli, kun yhdistimme aineistoja, joista kävi ilmi, missä ammateissa on eniten sairastuttu koronaan”, Toivanen sanoo. ”Koronan takia tilannehuone on saanut aineistoja käyttöönsä nopeammin, ja tarkoitus on nyt pohtia miten käytännöstä saataisiin pysyvä, ja miten se voitaisiin laajentaa kaikkien tutkijoiden ja ministeriöiden ulottuville. Se saattaa edellyttää muutoksia myös tilastolakiin ja lakiin Tilastokeskuksesta”, sanoo johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä.
Lähteet
(1) Koronaviruskriisin vaikutuksia seuranneen GSE:n tilannehuoneen tulevaisuus auki. Tilannehuone on tuottanut päättäjille lähes reaaliaikaisia analyyseja koronaviruspandemian talousvaikutuksista.HS-uutinen 9.10.2021 / Marjukka Liiten; https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008313248.html
(2) Olli Nylander: Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi, ss. 13-24: https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/05/hyvinvointi-ja-terveyshyoty-ajopuusta.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti