Uutta normaalisuomea oppimassa, päivitys 2.8.2021

Kalevauva.fi

Ollin oppivuodet vain jatkuvat. Kihveli-festarit 2021 sekä sen vuoksi lukematta jääneet lehdet toivot vastaan uusia sanoja, käsitteitä, joita pitää ymmärtää. Muuten joutuu harhapoluille. Tässä ajankohtainen lista uusista tai melkoisen uusista käsitteistä: resilienssi, influensseri, ekosysteemi, hybridi, taa, my. Ja tietysti uusi normaali.

MY. Aloitetaan käsitteestä "my". Postissa tuli jälleen Stockmanin asiakaslehti "MY STOCKMANN". Olen ollut asiakkaana vuosikymmeniä ja nähnyt Stokkan eri vaiheet. Hämmentävä tämä asiakaslehden nimi. Stokka on ollut aina kaksikielinen kauppa, koska omistajuus ja historia on ruotsinkielisellä pääomalla keskeistä. Voitetaanko meidät vanhat ja uudet asiakkaat puolelleen englannilla? "My" on sanakirjojen mukaan suomeksi "minun". Miksi ei voisi olla minun Stockmann? Kuulostaisi kotoisalta. 

No "my" liittyy myös leipälajiini tietojohtamiseen. On "mydataa" ja muuta dataa. My-etuliite viittaa siihen, että omistan sen datan ja vain minun luvallani joku muu voi sitä käyttää.Tämä juontaa tietysti sanaan "data".  Suomeksi data on määritelty "tiedoksi" tai "dataksi". Suomen kieli ei ole tässä suhteessa riittävän rikas. Tarvitaan uusia sanoja. Tietohierarkia koostuu datasta, informaatiosta, tiedosta ja viisaudesta. Hierarkian asteiden mukaan raakadata jalostuu matkalla ja lopuksi tuo raakadata jo irtautuu omaksi viisaudekseen ihmisten toimissa ja ajattelussa. Mydata on sitä itse keräämääni raakadataa, josta voin joko itse tai muiden avulla jalostaa informaatiota. Tulkintani ovat jo tietoa ja johtopäätökset viisautta (no voivat olla tyhmyyttäkin). Eräs blogikommentoijani kiinnitti huomiota esittämääni Sitran kuvaan, jossa oli myös käsite tietämys. Minulle riittää, että tuota käsitettä ei sotketa tietohierarkiaan.

TAA.Taa on sellainen kummallinen puhekielen termi, joka lienee tarttunut myös englannin kielestä. Se on puolestaan laajempi merkittävä kielen uudistajavoima eli keino, millä johtavan vieraan kielen sanoja, käsitteitä ja jopa lauseita työnnetään suomen kieleen. Ruotsissa vastaava voima on tuonut ruotsin kieleen runsaasti sanoja, käsitteitä eli modernin kielen. Uusiosanat ovat muunnelmia vastaavista englanninkielen sanoista. Ruotsalaiset pitävät jopa hauskana suomalaisten ruotsia, koska se on niin vanhaa kieltä. No "taa" liittyy siihen, että suomen kielessä on paljon sanoja, jossa keskeisenä vokaalina on ä.  Taa on siis muunnelma sanasta "tää" eli "tämä".  Kuuntelin radiota tässä eräänä aamuna ja luin samalla rästiin jääneitä Helsingin Sanomia. Haastateltava kertoi häneltä kysytystä aiheesta muutaman minuutin ja "taa"-sana oli johtava teema. Ei ole tietenkään uutta tämä Ä:n korvaaminen A:lla. Moni tuore laulajakin ja vähän vanhempikin on hylännyt lähes kokonaan Ä:n. Eikä sähköinen osoitekaan salli ä-kirjaimia. Onko Ä syrjitty kirjain?

HYBRIDI. Niin hybridi tuli vastaan, kun pääsin kaverin uuden auton kyydissä Kihveli Soikoon - tapahtumaan 22.7.21. Juteltiin kuskin kanssa "hybridi"-sanasta ja sen taustasta.  Kaikki tietävä Wikipedia luettelee runsaalla kädellä selityksiä sanaan hybridi. Kaksi ensimmäistä tulkintaa ovat nämä: Eliömaailmassa hybridi on kahden eri lajin risteymä. Esimerkiksi muulin vanhempina on hevonen ja aasi. Kun jalostuksessa käytetään menetelmää, jossa kaksi puhdasta linjaa risteytetään puhutaan hybridijalostuksessa. Onko hybridi-auto analogisesti hevosen ja aasin yhdistelmä. Ei se nyt niin tietenkään ole: Hybridiajoneuvo tarkoittaa kahden tai useamman eri voimanlähteen yhdistelmää käyttävää ajoneuvoa, esimerkiksi polttomoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmää. Olen jotenkin koukussa tähän uudissanaan. Ehkä käytän sitä jotenkin oikein, jossa oleellista on kahden toiminnan / asian / koneen / laitteen yhdistelmä. Jopa Venäjän valtajärjestelmää kutsutaan Neuvostoliiton ja länsi-demokratian hybridiksi. Suomen hallituksen koronastrategia on nimetty myös hybridistrategiaksi. Samaan aikaan torjutaan koronaa ja pidetään yhteiskunta avoimena. Minulle tuore juttu on etätyö ja työ työpaikalla. Nyt ollaan koronatilanteen jälkipohdintoja jo virittelemässä. Usea yritys aikoo HS:n jutun mukaan luoda ohjeet hybridiratkaisuksi. Menen tällä viikolla loman jälkeen töihin. Onkohan meilläkin jatkossa hybridityöympäristö - välillä ollaan kotitöissä ja välillä työpaikalla.

EKOSYSTEEMI. "Taa" ekosysteemi on jo monessa yhteydessä käännetty ties mihin uudiskäyttöön. Ja jälleen tukeudun Wikipediaan: Ekosysteemi tarkoittaa luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Ihminen eroaa kahdella tavalla muista lajeista suhteessaan ekosysteemeihin. Hän pystyy halutessaan tuhoamaan ekosysteemejä sekä myös hallitsemaan niitä tekniikallaan. Ihminen on koko historiansa ajan pyrkinyt hankkimaan riittävästi ravintoa ja muita tarvittavia voimavaroja, jotta se on pystynyt elämään erilaisissa ekosysteemeissä. Ongelmana on aina ollut säilyttää ihmisten omien tarpeiden ja ekosysteemien tasapaino. Olen tätä ekosysteemin käsitettä avannut kirjoituksissani, viimeksi heinäkuun 2021 kirjoituksessani: "Auttaisiko sote-ekosysteemi tietojärjestelmien uudistamisessa?" https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/07/auttaisiko-sote-ekosysteemi.html. Mielestäni moni käyttää termiä väärin. Kaikkien pitää hyötyä ekosysteemissä ja kaikilla pitää olla mahdollisuus osallistua ekosysteemiin. Ekosysteemi voi olla myös ankara heikkoja kohtaan.

INFLUENSSERI. Oletan, että kyse on influenssaa potevasta henkilöstä tai influenssan levittäjästä. Googlasin sanan. Ei sillä nyt ollutkaan mitään tekemistä influenssan kanssa. Influensseri on somevaikuttaja. YLEn aamutelevision 21.7. jälkidigissä avattiin tätä käsitettä, joten en nyt varsinaisesti luullut olevan influenssasta kyse. Somevaikuttajasta puhuttiin aamun jälkidigissä markkinahenkiseen tyyliin. Ihmisten pitää opetella viestinnän ja markkinoinnin keinoja, joilla sitten somessa omia juttuja voi mainostaa ja hankkia rahaa. Yritystä oli myös kertoa, mihin halutaan vaikuttaa tai mitä halutaan edistää. Ponnen keskustelijat saivat Tampereen ammattikorkeakoulun alkavasta somevaikuttajien koulutuksesta - Influencers Academy. Tammikuussa 2022 joukko nykyisiä ja tulevia kansainvälisiä vaikuttajia aloittaa opintonsa TAMKin Proakatemialla Edunationin uudessa Influencers Academy -ohjelmassa. Kyseessä on räätälöity yrittäjyyden ja tiimijohtamisen AMK-tutkinto, jossa vaikuttajat voivat opiskella samalla, kun jatkavat oman uransa edistämistä. Näyttää siltä, että kyse on tuote- ja palvelumarkkinoinnista ja myynnistä. Yleisemmin kyse on vaikuttajamarkkinoinnista. Vaikutetaan siis potentiaalisiin ostajiin. Vaikuttajamarkkinoinnista löysin Googlaten selitykset:

• Oikeita vaikuttajia hyödyntämällä saavutetaan tutkitusti parempia tuloksia kuin monilla muilla markkinoinnin keinoilla. Oleellista on osata hyödyntää tarinoita ja niiden kertojia yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Tärkeää on luoda sisältöä, joka oikeasti kiinnostaa kohderyhmääsi ja tuo lisäarvoa asiakkaittesi elämään. Vaikuttajamarkkinoinnin on oltava osa yrityksen markkinointistrategiaa, sille tulee määrittää selkeät, mitattavat tavoitteet ja polku, jolla vaikuttajamarkkinoinnin oletetaan vaikuttavan liiketoimintaan. Vaikuttajamarkkinointi on erityisen tehokasta puhuttaessa vaikeasti hahmotettavista ja mielipiteitä herättävistä asioista. Tutkimuksemme mukaan somevaikuttajilla on valtaa erityisesti nuorten käyttäytymiseen paitsi arjen valinnoissa myös esimerkiksi ilmastonmuutokseen, opiskeluun ja ammatinvalintaan sekä vaaleihin liittyvissä kysymyksissä.

Sopisiko inflensserin käsite Olliin. Näyttää siltä, että vaikutuksen, vaikuttavuuden aikaansaaminen on muutakin kuin pelkkää myyntiä ja markkinointia. Täytyisi minunkin kääntää julkaisuni "Hyvinvointi- ja terveyshyöty" myynnin ja markkinoinnin kielelle vaikka siinäkin on kyse vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Olen kyllä influensserin tapaista ajattelua hieman viljellyt. Kirjani olen pyrkinyt kohdistamaan sellaisille henkilöille ja henkilöryhmille, joiden oletan saavan niistä hyötyä. Okei, markkinoin kyllä kirjaani tahoille, joiden oletan hyötyvän sen sisällöstä. Blogikirjoituksieni tarkoituksena on ollut avata asioita laajempiin kuvioihin, ehkä tuoden uusia näkökulmia. En ole yhden tuotteen, palvelun tai asian tyrkyttäjä. Vaikuttajamarkkinoinnissa todetaan, että tavoitteena on WIN-WIN-WIN-tilanne. Yhteistyötä tehdään vaikuttajan ehdoilla, yrityksen tavoittella ja yleisöä palvellen. En kyllä itse allekirjoita lähtökohtaa omalta osaltani. Itsenäisenä vaikuttajana en pyri toimimaan omilla ehdoillani, vaan nostamaan eri näkökulmat esille eli korostamalla myös muiden osapuolten roolia ja lähtökohtia. Jos pyrkisin toimimaan omilla ehdoillani, haluaisin tiedostaen tai tiedostamatta vahvistaa vain omia näkemyksiäni (ovat ne sitten hyviä, toivottavia, oikeita tai vääriä). 

RESILIENSSI. Tätä pohdin heinäkuun alun 2021 blogikirjoituksessani "Resilienssi - mikä ihmeen käsite?"  https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/07/resilienssi-mika-ihmeen-kasite.html. Päädyin siihen, että resilienssi on ennen muuta sietokykyä ja suomalaisittain sisua positiivisessa mielessä. Jos sietokyky on se varsinainen substantiivi, niin attribuutti on ominaisuus. Sietokykyä voidaan siis kuvata monin ominaisuuksin vaikkapa joustavuus ja ennakointikyky.

Kihveli Soikoon. "Taa" resilienssini oli koetuksella aika ajoin Kihveli Soikoon -festareilla. Penkit olivat kovat. Joskus en saanut selvää laulujen sanoista. Onneksi ympärilläni oli influenssereita, jotka auttoivat minua selviytymisessäni. Muodostimme itse asiassa pienen aikaan sidotun ekosysteemin keskenämme. Itse asiassa olimme kaikki voittajia tässä pienessä festariporukassa. "Taa" hybridi nosti päätään, kun yhdistimme erilaiset teknologiat sekä viisautemme hyödyntää sitä. Itse asiassa syntyi analogisen ja digitaalisen tiedonvälityksen hybridimalli.(x)

Oliko kaikesta tästä tulossa "UUSI NORMAALI". Ymmärrän käsitteen niin, että ajassa tapahtuu kertakaikkinen muutos. Vanha normaali korvataan uudella. Kihveli-festareilla esiintyi duo Kalevauva.fi. Laulujen sanat olivat suoraan somesta. https://www.kalevauva.fi/2020  Kalevauvan kaverit irvailevat somen puheilla ja käytetyillä uusilla sanoilla ja käsitteillä. Huumori kukki oikein kunnolla ja samalla muistuttaa meille vakavistakin asioista. Olen toisaalta elämäni aikana nähnyt, miten jokin muotisana tulee ja menee. Se ei tartu pysyväksi osaksi kieltämme. Vanha normaali palautuu helposti, koska se on iskostunut lukuisien toistojen avulla aivojemme pysyvään muistikerrokseen. Näin myös väittävät muistitutkijat. 

Suosittelen Kalevauvan kappaleiden kuuntelemista. Onko siellä tarjolla uutta normaalisuomea? Oheinen kuva on poikien nettisivuilta.

(x) Ja vielä lisäselitykset:

Analogia (kreikan sanasta analogos, järjenmukainen, yhtäpitävä) tarkoittaa yhdenmukaisuutta, samankaltaisuutta, vastaavuutta, verrattavuutta. ... Analogia, yhdenmukaisuus, on termi tavalle selittää asioiden yhdenmukaisuutta, verrattavuutta tai vastaavuutta. Digitaalisuus on datan syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa data esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä. Tavallisin digitaalinen järjestelmä on binäärijärjestelmä, jossa käytetään vain kahta numeroa, 0 ja 1.Analogisessa tiedonsiirrossa signaali vastaa arvoiltaan suoraan sitä dataa, joka siirretään. Digitaalisessa tiedonsiirrossa tehdään ensin analoginen-digitaalinen (eli AD) -muunnos ja varsinainen signaali koostuu dataa kuvaavista numeerisista arvoista.

Päivitys 2.8.2021. Keskusteluissa niin somessa kuin yksityisestikin tuli esille monia muitakin aikaan sidottuja käsitteitä. En avaa niitä. Sen sijaan näyttää tämä HYBRIDI olevan todella suosittu käsite. Työelämässä keskustellaan ja tutkitaan etätyön ja lähityön suhdetta. Yhdessä nämä kaksi työn muotoa ovat hybridi. Tietotyössä kannatetaan edelleen melkoisesti etätyötä, mutta osa haikailee lähityöhön. Katsotaan, mihin tilanne ajautuu näinä vielä jatkuvina korona-aikoina. "Tää on niin tätä" on suosittu sanonta, joka haastaa voimakkaasti aikaisemmin esittämäni teorian käsitteestä "taa". 1.8. radiossa tuli vastaan Roman Schaltzin haastettelu. Hän on tehnyt aiheesta upean kappaleen: Tää on niin tätä - Tango Alakulo Ensemble".  Se on suomi-alakulon loistava laulelma. https://www.youtube.com/watch?v=2QBqv3ukdew

Auttaisiko sote-ekosysteemi tietojärjestelmien uudistamisessa?, päivitys 2.8.2021

Hyvinvointi- ja terveyshyödyn prosessimalli, Nylander 2020, 2021 (s. 118)

 

 

 

 

 

 

 

 

Sote-ekosysteemin ajatuksen nosti esille Kaisa-Liisa Harjapää HS:n mielipidekirjoituksessaan "Soten tietojärjestelmät tulee rakentaa kotimaisin voimin"18.7.2021. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008125670.html). Hän on Esko Systems oy:n toimitusjohtaja ja edustaa siis yhtä IT-palvelujen tuottajaa asiakas- ja potilasjärjestelmien uudistamisessa. En lähde nyt sisälle eri tuotteiden maailmaan, enkä lähde myöskään markkinoimaan mitään erityistä ratkaisua. Sen sijaan arvioin, olisiko tällä sote-ekosysteemin ajatuksella sijaa suomalaisessa sote-IT-järjestelmien kehitys- ja käyttöönottopolussa.

Kaisa-Liisa Harjapään kirjoituksen ydinsanomat ovat mielestäni seuraavat:  

• osaajia tarvitaan sekä toiminnan- että tekniikan osaajia, 
• muutos maksaa ja rahoitus tulee pääsääntöisesti kansalaisten kukkarosta, 
• osaaminenkin on pääsääntöisesti huippuluokkaa ja ollaan monessa digitalisaation edelläkävijöitä,
• teknologian vientiäkin voitaisiin harjoittaa
• Yhdistämällä voimamme meillä on tuhannen taalan paikka rakentaa kansallinen sote-ekosysteemi, josta hyötyvät Suomessa kaikki - niin sote-palveluita käyttävät kansalaiset, soteammattilaiset, suomalaiset tietojärjestelmätoimittajat sekä opetus-a tutkimustyö.
  

Kirjoitin tiedonhallinnan ekosysteemistä tammikuussa 2019. (https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/01/tiedonhallinnan-ekosysteemi-avoin-ja.html). Löysin tuolloin sopivan lähteen, jossa avattiin ekosysteemi neljään kategoriaan (https://www.itewiki.fi/opas/ekosysteemit/
https://www.sitra.fi/artikkelit/unohtakaa-yksin-yrittaminen-uusi-kasvu-syntyy-ekosysteemeissa/):

• innovaatioekosysteemi keskittyy uuden tiedon ja keksintöjen luomiseen. Näihin verkostoihin kuuluu yleensä yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä. (Esimerkkinä Meilahden terveydenhuollon ekosysteemi.)
• Startup-ekosysteemit syntyvät innovatiivisten yritysten, yrittäjien ja sijoittajien yhteisöistä (esim. Espoon Otaniemi).
• Kasvuekosysteemi syntyy, kun tietynlaiseen liiketoimintaan erikoistunut verkosto lähtee nopeaan kasvuun (esim. pelialan ekosysteemi Suomessa).
• Liiketoimintaekosysteemeistä puhuttaessa tarkoitetaan jo vakiintuneen liiketoiminnan verkostoa, jota hallitsee jokin suuryritys (esim. Apple).

Lähdeviitteessä vielä täsmennettiin asiaa näin: Hyvin toimiva ekosysteemi sisältää kilpailukykyiset yhteistyökumppanit, osaavan ja tehokkaan julkishallinnon, yritysten tarpeisiin räätälöidyn infrastruktuurin ja erityispalvelut sekä huippuosaavat työntekijät.  

Sote-ekosysteemin rakentamisessa pitäisi ehdottomasti tunnistaa ja tiedostaa, että kyse on SO - TE-sta eikä pelkästään terveydenhuollosta. Merkittävät kustannukset, kustannussäästöt ja toiminnalliset uudistukset voisivat lähteä so-ten integraatiosta ja sen tunnistamisesta, missä so ja te ovat kovin eri maata. Tietojärjestelmien rakentamisessa ja ylläpidossa ovat tärkeätä mielestäni seuraavat asiat:

• Datan-informaation-tiedon laatu perustuu luotettavaan kirjaamiskäytäntöön eikä se saa muuttaa merkitystään siirtyessään asiakkuuspolussa eteenpäin. Data voidaan myös varastoida monin tavoin ja sekin lisää riskiä merkityksen muuttumiseen.  Tähän olisi eräs "lääke" tuo Kaisa-Liisan peräänkuuluttama sote-ekosysteemi. Myös yhteinen kansallinen meta-ajattelu auttaisi yhteistä ymmärrystä (metadata, metainformaatio, metatieto). 
• Datan-informaation-tiedon kattavuus on toinen keskeinen tekijä. Kattavuuteen liittyy myös vertailukelpoisuus. Tämä haaste koskee kansalaisten omaa (MyData) kirjaamista, mutta myös palveluntuottajien kirjaamiskäytäntöjä. MyData tarkoittaa myös sitä, että kansalainen omistaa tuon datan. Yhteiset periaatteet tässäkin auttaisivat, mutta myös yhteinen sote-ekosysteemi.
• Kolmas haaste ovat asiakas- ja potilastietojärjestelmien erilaisuudet, mikä ilmiö tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. Terveydenhuollossa potilastietojärjestelmät ovat merkittävästi akuuttihoito- ja erikoissairaanhoitoperusteisia. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät ovat enemmän luonteeltaan asiajärjelmiä kuin asiakasjärjestelmiä. Kansainvälinen sertifiointijärjestelmä HIMSS on ennen muuta erikoissairaanhoitolähtöinen. Suomessa ei ole vielä tietämäni mukaan yhtäkään esh-järjestelmää, jotka olisivat tasolla 7 (luokitus 0-7). Yhteisiä standardeja tarvitaan.
  
• Neljäs haaste on asiakkaiden ja potilaiden oma asiointi, joka ei noudata mitään organisaatiokeskeistä ratkaisua. Tunnetusti kalliimmat asiakkaat ovat monien asiakaspolkujen ja palveluiden käyttäjiä, monet suurkäyttäjiä. Sosiaalihuolto on yhtäläisesti tässä osapuoli terveyden huollon kanssa, mutta jopa myös työvoimahallintokin. Data, informaatio, tieto ei kulje automaattisesti eri osapuolten välillä (jopa lainsäädännöllisten esteiden vuoksi) puhumattakaan siitä, miten yhteismitallista se voisikaan olla. Oleellista on tasapainon saavuttaminen yksityisyyden suojan palvelujen tarjontaa tukevien tietojen välillä. Sote-ekosysteemiä tarvitaan.

Sote-ekosysteemin rakentamisen esteitä on tietysti olemassa. Muutenhan tällainen yhteinen etu olisi jo rakennettu vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Ainakin nämä kuusi pointtia pitäisi ratkaista tiellä kansalliseen sote-ekosysteemiin:

• hankintalainsäädäntöön sekä itsenäisiin hallinnollisiin toimijoihin (hyvinvointialueet) perustuva IT-rakentaminen ei luonnollista tietä tuota sote-ekosysteemiä
• terveydenhuoltokeskeinen sote unohtaa sosiaalihuollon - niin myös Kaisa-Liisa Harjapään mielipidekirjoitus
• markkinat on jaettu jo osittain ja jaetaan näköjään jatkossakin terveydenhuolto edellä - se on pitkälti standardeiltaan kansainvälinen ja näin auki kansainväliselle kilpailulle; sosiaalihuolto on puolestaan ennen muuta kansallinen järjestelmä kansallisine standardeineen
  
• moni toimija ja kv-yritys ovat jo löytäneet toisensa - markkinat keskittyvät uudella tapaa eikä siinä ole kyse sote-ekosysteemistä
• sosiaalihuolto olisi yhdistävä tekijä kansallisesti - nyt jo suuret kv-yritykset ovat tekemässä /tehneet "skrätsistä" terveydenhuollon rinnalle sosiaalihuollon ratkaisuja - ovat huomanneet, että erot toiminnoissa ja prosesseissa ovat melkoiset - terveydenhuollon ratkaisuja ei voi suoraan siirtää sosiaalihuoltoon
• yhteentoimivuus on sote-ekosysteemin ehdoton rakenteellinen lähtökohta.  https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/02/asiakkaan-asialla-yhteentoimivuus-ja.html
  

Tarvitaan yhteinen iso kuva, arkkitehtuurikuva. Sitä on toki rakennettu STM:ssä vuosien ajan, mutta tarvitaan yhteinen sote-ekosysteemi, joka varmistaa kuvan arkkitehtuurin toteutumisen yksittäisten asiakas- ja potilasjärjestelmien osalta - siis integraatio toiminta- , tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologiatasoilla. Olen tätä pohtinut vuosien ajan yhdessä ja erikseen eri tahojen kanssa. Viimeiseen kirjaani Hyvinvointi- ja terveyshyöty olen rakentanut kuvan nimellä hyvinvointi- ja terveyshyödyn prosessimalli. Malli on avattu kirjani sivuilla 115-122. Yllä oleva kuva on kirjassani sivulla 118. Mielestäni asiakas- ja potilasjärjestelmien pitää omalta osaltaan tukea ja edistää hyvinvointi- ja terveyshyötyä eli varsinaista toiminnan ydintä. Hyvinvointi- ja terveyshyöty on aiheena haastava ja siksi olen sen ympäriltä tehnyt varsin laajan kirjan. https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/05/hyvinvointi-ja-terveyshyoty-ajopuusta.html

Olisiko sote-ekosysteemi sitten mikä näistä neljästä ekosysteemivaihtoehdosta:

• innovaatioekosysteemi: ehkä se innovaatio olisi eri järjestelmien ja nimenomaan kansalaisen, asiakkaan, potilaan hyvinvointi- ja terveyshyödyn mahdollistaja
• startup-ekosysteemi: ehkä sote-ekosysteemin sisällä pitäisi olla mahdollista rakentaa startup-ekosysteemejä, jotka olisivat yhteensopivia arkkitehtuurin ison kuvan kanssa
• kasvuekosysteemi: jos sijoitettavaa julkista rahoitusta voitaisiin pitää kasvun moottorina, niin onhan se mahdollista ottaa sote-ekosysteemin kannustavaksi voimaksi
• liiketoimintaekosysteemi: tällaisia yrityksen hallitsemia ekosysteemejä on jo olemassa (esim. Apotti tai nyt tuoreempana sovelluksena TietoEvryn kansallinen sovellus); openEHR-ratkaisumalli voisi olla myös luonteeltaan liiketoimintaekosysteemi (nyt keskeinen toimija UNA-yhteisö, joka on luomassa eri osapuolten kanssa ekosysteemiä HL-7-yhdistyksen alle).  

Ehkä paras olisi modernin termin mukaan "hybridimalli" eli siinä olisi ominaisuuksia kaikista neljästä mallista. Mistä sitten ekosysteemi saisi alkunsa, on toisen tarinan aihe. Eräs mahdollisuus voisi olla tämä UNAn herättelemä HL-7:n alainen ekosysteemi?

Päivitys 2.8.2021: Monoliitti vs. modulaari. IT-maailmassa on koko sote-it:n muutoksen aikana keskusteltu ahkerasti aiheesta monoliittinen vs. modulaarinen. Ääripäässä on kyse siitä, rakennetaanko asiakas- ja potilasjärjestelmä yhden toimijan sen edustaman, hallinnoiman, omistaman ytimen varaan. Vai rakennetaanko IT-järjestelmä monien toimijoiden parhaiksi koetuista moduleista. Käytännössä tilanne ei ole näin kaksijakoinen. Siksi myös monoliittisten järjestelmien edustajat haluavat puhua ekosysteemistä. On siis mahdollista tuoda monoliittiinkin moduleja tai monoliitti on osittain jo moduleja sisältävä kokonaisuus. Ja toisin päin modulaarinenkin järjestelmä vaatii kokonaisuuden hallinnan eli jokin hallitseva, yhdistävä tekijä pitää olla olemassa. Viimeisin vastaan tullut uutinen on, että Siun Sote on pohtimassa vielä liittymistään Aster-kokonaisuuteen, jonka keskeisin toimija on Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. https://www.asteraptj.fi/.  Kysymys on myös tietysti rahasta. Ks. seuraavat linkit Siun soten osalta heinäkuun 2021 alusta: 

-  https://www.dropbox.com/s/riehnl1bt6i67xh/Esiselvitys%20Siun%20soten%20APTJ%20etenemisvaihtoehdoista.pdf?dl=0&fbclid=IwAR0pH5f_4XJaMT4RiXQctTm9Vcx3woNL3d7z_Lu3vyvMxsiFqgklqMfPqfk

- https://www.dropbox.com/s/5gbz0ddzy8zruto/Cerner%20Millenium%20lopullinen.pdf?dl=0&fbclid=IwAR2vvoMYWqmzgijmKnrDm7ot3Wbx8ImF1_l4tOt9aEn0NooZTHX2d3PYV_Y

Resilienssi - mikä ihmeen käsite? - päivitys 17.6.2021

Biohakkerit: Resilienssin käsikirja, viite 8

Olen itsekin omissa kirjoissani ja blogikirjoituksissani käyttänyt resilienssin (resilience) käsitettä, mutta varsin löyhästi. On se kummallista, että rikkaassa suomenkielessä pitää tuoda vierassanoja häiritsemään kielen tasapainoa ja yhteistä ymmärrystä. On vahän niin kuin oltaisiin tuomassa vieraslajeja Suomeen. Mielestäni resilienssin pitkien käsitemäärittelyjen ytimessä on sana sietokyky. Resilienssi eli sietokyky voidaan täsmätä seuraavilla viidellä pallukalla:

• häiriöistä ja kriiseistä nopea palautuminen, toipuminen
• psyykkinen ominaisuus selvitä vastoinkäymisistä
• joustavuus ja ennakointikyky
• henkinen kapasiteetti ylläpitää eri tilanteissa hyvinvointia
• immuniteetin rakentamista henkisiä ja fyysisiä vaivoja vastaan.

American Academy of Pediatrics tiivistää sietokyvyn kehittämisen ja ylläpitämisen seuraaviin 7:ään periaatteeseen (1):

• osaaminen (competence): tämä on jatkuva kehitysprosessi
• luottamus (confidence): yksilöt kasvattavat itseluottamusta osoittamalla osaamistaan tosielämässään
• yhteydenpito (connection): yhteisöllisyys eli läheiset siteet perheeseen, ystäviin ja lähiyhteisöön luovat turvallisuuden tunnetta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta
• Luonne (caracter): tarvitsemme syvällisen oikean ja väärän tunteen valintojemme pohjaksi
• Osallistuminen (contribution): yhteisöön osallistuminen vahvistaa positiivisia vuorovaikutussuhteita
• Selviytyminen (coping): Oppiessamme selviytymään stressiä aiheuttavista tilanteista tehokkaasti kykenemme paremmin käsittelemään vastoinkäymisiä ja takaiskuja.   
• Valvonta (control): kykenemme itseämme kontrollimalla toimimaan muiden ihmisten ongelmienratkaisuissa heidän apunaan; kun opimme hallitsemaan päätöksenteon tuloksia, se lisää selviytymiskykyämme. 

Resilienssi ei rajoitu käsitteenä pelkästään yksilön selviytymiseen. Yhteisötasolla selviytyminen voi tarkoittaa myös työyhteisöä eli yritystä tai julkista toimijaa. Ulriika Leponiemi tutkimuksessaan käyttää käsitettä kollektiivinen kapasiteetti yhteisön selviytymiskeinona. (2) Se on yhteisön kyvykkyys tehdä, toimia ja sopeutua yhdessä, ilmentää siis yhteisöllisyyden onnistumista. Yhteisöllisyys on paitsi syy kollektiivisen kapasiteetin syntymiselle, se on myös seuraus siitä. Onnistuneet kokemukset lisäävät tulevaisuudenuskoa ja näin ollen vahvistavat yhteisöa toimimaan entisestään. Kollektiivinen kapasiteetti rakentuu vahvan ja toimivan yhteisön kautta. Leponiemen tutkimuksessa kollektiivinen kapasiteetti on pienen kunnan vahvuus. 

Suomessa Työterveyslaitos on kehittänyt työyhteisön selviytymiskeinoja ja luonut työyhteisön pikatestin. Työ vaatii tekijältään ja työyhteisöltä joustavuutta, soveltamista ja ennakointia eli resilienssiä. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä, sillä käytännössä asiat harvoin menevät juuri niin kuin suunniteltiin. On tavallista, että työssä ratkotaan päivittäin useita yllättäviä pulmatilanteita. (3) VM on puolestaan nostanut esille julkisen vallan selviytymiskeinot mittareineen. VM:n Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeessa korostuu koulutuksen merkitys. Koulutus on merkittävä selviytymistä selittävä tekijä elämänkulussa, ja koulutuksella on selkeä yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Koulutustasolla on suuri vaikutus työllisyysasteisiin ja työurien pituuteen. Pelkästään perusasteen suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista on kohonnut 2005–2015. (4)

Selviytyminen voi tarkoittaa myös ekosysteemiä niin paikallisesti kuin globaalisti. Ekosysteemin vahvuus on sen eri osien yhteistoiminta. Ihmisen oma toiminta voi olla osa ekosysteemiä ja vahvistaa sen selviytymisedellytyksiä
tai ihminen toiminnallaan voi horjuttaa ekosysteemiä. Tein aikanaan hyvinvointiyhteiskunnan sipulimallin, johon yhdistettiin ekosysteemiajattelu. Malli osoittaa, miten monet vaikutukset eri suuntiin lähtevät tai kohdistuvat meihin kansalaisiin. (5)

Selviytymiseen liittyy oleellisesti epävarmuus. Epävarmuuteen liittyy myös oleellisesti ennakoivuus, ennaltaehkäisy sekä erilaiset selviytymisen lähtökohdat. Jatkuvasti on meneillään selviytymisprosesseja, joissa lopputulos on myös negatiivinen. Äärimmäisiä ilmiöitä ovat kriisit, joista yksinkertaisesti ei aina selvitä. Tai kriisi voi kohdella eri ihmisiä, ihmisryhmiä tai luontoa eri tavoin. Kriisi voi olla myös yksilötasoinen, tapaturma, onnettomuus, sairaus, kriisiytynyt alkoholi-tai huumeongelma. Yksilötasolla kriisi voi olla sattumaan perustuva tai pitkän prosessin tulos. Lähdin kehittelemään kirjassani "Hyvinvointi- ja terveyshyöty" pärjäämisen käsitettä eteenpäin. (5) Selviytymisen edellytykset liittyvät riittävään pärjäämisvarantoon. Selviytymisen ongelmat liittyvät puolestaan pärjäämisvajeisiin. Pandemia on kriisi, jossa ilmenevät ongelmat yksilöstä aina globaaleihin ongelmiin saakka. Pandemia horjuttaa eri tavoin ihmisten, yhteisöjen ja kansakuntien pärjäämistä. Mutta kriisi voi olla myös uuden alku eikä vain paluu entiseen olotilaan. Jotkut tutkijat korostavatkin mahdollisuutta, joka syntyy häiriötilanteesta.

Suomalainen vastine selviytymiselle on sisu. (6) Se on sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä ja lannistumattomuutta. Sisu voi tosin olla sekä positiivista että negatiivista (pahaa luonteenlaatua). Positiivinen sisu tutkijoiden mukaan muodostuu kolmesta tekijästä eli piilevästä voimasta, toimintasuuntautuneisuudesta ja sinnikkyydestä. Negatiivinen sisu puolestaan ilmenee haittana omalle ajattelulle, itselle ja muille. Väärällä tavalla sisukas ihminen ei pysty priorisoimaan haasteita eikä näe kokonaiskuvaa. Ääripäässä on kyse väkivaltaisesta ekstremismistä (poliittisten mielipiteiden ja asenteiden äärimmäinen jyrkkyys). No jotkut tutkijat näkevät, että sisu ei nyt ole mikään suomalainen erityisyys. Kun vertaan itse käsitteitä sietokyky ja sisu, niin onko sittenkin kysymys samasta asiasta. 

Tietojohtamisessa ilmenee myös resilienssin käsite. Prof. Harri Jalonen on tiivistänyt resilienssin seuraavasti: Monesti on kyse tietämättömyydestä. Huono asia on, jos tietämättömyys on osaamattomuutta, huolimattomuutta tai väärin ymmärrystä. Hyödyllistä on puolestaan tiedostaa ongelman monimutkaisuus ja siitä olevan tiedon vajavaisuus. Organisaatiossa voi olla myös haasteena tiedon siiloutuminen. Silloin eri organisaatiotasoilla voi olla puutteellista tietoa. Jalosen vastaus on informaatioresilienssi. Se tarkoittanee epätäydellisen informaation sietokykyä. Epätäydellisestä tiedosta ei ole mahdollista irtaantua, koska tietoa voidaan rikastuttaa, tuottaa lisää. Toisaalta sitä voidaan myös monin tavoin rajoittaa, jopa sekoittaa. (7) 

Analyysistäni näkyy, että tarjolla on resilienssiin materiaalia runsaasti. Voidaan myös havaita, että käsite on yksinkertaistettavissa suomenkielellä käsitteeksi sietokyky. Kansanomaisesti voidaan puhua myös sisusta sen positiivisessa olomuodossaan, vaikka sisukäsitettä ei nyt kannata monopolisoida Suomeen. Pärjäämisen käsite on myös hyvä rinnakkaiskäsite. 

Lopuksi otan esille yhden kuvan runsaasta kuvatarjonnasta. Se on tuore tiivistys Biohakkeriyhteisön uusimmasta hankkeesta Biohankkerin resilienssin käsikirja. Se ilmestyy vuonna 2022. Kirjan rakenne perustuu neljään resilienssin /sietokyvyn masterointiin: fyysinen, mentaalinen, sosiaalinen, hengellinen, ympäristöllinen. (8)

Päivitys 17.7.2021: Juttuni sai ensimmäisenä päivänä runsaan lukijakaartin sekä FB:n että Linkedinin puolelta. Se oli yllätys keskellä kesää. Keräsin kommentteja ylös ja tässä on yhteenveto ilman nimiä:

• Business continuity management/planning haulla pääsee käsiksi business resiliencen ajatusmaailmaan. https://scholar.google.fi/scholar?q=continuity+management+planning+resilience&hl=fi&as_sdt=0&as_vis=1&oi=scholart; https://www.thebci.org/training-qualifications/good-practice-guidelines.html
• sanoilla ja käsitteillä on merkitystä: käsiteala ei ole kaikille aina sama; samoista käsitteistä voi olla kullakin ihmisellä toisistaan poikkeavia tulkintoja; vakiintunut suomenkielinen käsitteistö vielä puuttuu
  
• resiliessi tuo mieleen kissan yhdeksän elämää eli kykyyn pudota aina jaloilleen tai kykyyn nousta tuhkasta kuin feenikslintu
• käsitettä aukaisevia sanoja lueteltiin: joustavuus, poikkeaman/häiriön sietokyky, ketteryys, palautumiskyky, arkielämässä pärjääminen ja siihen liittyen jatkuva oppiminen
• arkielämä rakentuu oppimisen tuloksena rutiineista ja ongelmatilanteista
• epämukavuusalue voi olla vaikkapa surevan ihmisen kohtaaminen ja tukeminen, vaikka tuntuisi, että sitä ei osaisikaan - resilienssiä voi harjoittaa arjessa itselle sopivalla tavalla
  
• pienet tuotanto- ja palveluyksiköt voisivat olla häiriön siedon kannalta hyödyllisiä; Ollin kommentti: tämän tapaista tulkintaa esitti myös Ulriika Leponiemi kollektiivisen kapasiteetin käsitteessä.
• Ping resilienssi-tutkija Raisa Aine (toisen henkilön vinkki): resilienssin väitöskirjatutkijana Oulun yliopistossa (Ollin hakema lisätieto) 
• Kiinnostavaa on myös yhteisön ja organisaation resilienssin vaikutus yksilön resilienssiin, sillä kaikella on vaikutusta kokonaisuuteen ja sen osiin ja päinvastoin ja kukin tekee tilanteessa valintoja tavoitellessaan niin yhteisöllistä kuin yksilöllistä hyvää. Lue arvot ja strategiat tai prosessit ja rakenteet = tuo hyvä joko yrityksen tai yksilön näkökulmasta.
• Tuttavani viesti Espanjasta: Espanjassa siis resiliencia: Uusi muotisana, jota nyk.presidenttimme käyttáä jatkuvasti ja niin se leviää kaikkien suihin vaikka useimmat eivät tiedä mitä se tarkoittaa.

Viitteet

 

(1) The American Academy of Pediatrics: The 7 Cs model of relicience: https://www.everydayhealth.com/wellness/resilience/

 

(2) Ulriika Leponiemi: Kollektiivinen kapasiteetti: Yhteisöllisyys pienen kunnan johtamisessa. Tampereen yliopisto 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1304-3

 

(3) Työterveyslaitos:  Mitä on resilienssi sekä työyhteisön pikatesti.

 https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyon-kehittaminen/mita-on-resilienssi/

 https://www.ttl.fi/resilienssi-pikatesti/

 

(4) VM: Perusturvan ja toimeliaisuuden hanke; https://vnk.fi/toimi/ilmiot/resilienssi-voimavarana

(5) Olli Nylander: Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi, BoD 2021, hyvinvointi- ja terveysilmiö, ss. 72-75

 

(5) Olli Nylander: Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi, BoD 2021, pärjääminen ss. 67-68, 125-129, 229-231, 249-251

(6) Sisu: https://yle.fi/uutiset/3-11213278; https://fi.wikipedia.org/wiki/Sisu#cite_note-Kielitoimiston_sanakirja-1

(7) Harri Jalonen: Alustus Tietojohtaminen ry:n webinaarissa "Tietojohtaminen kriisissä"

https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/12/tietojohtaminen-kriisissa.html

 https://www.tietojohtaminen.com/sites/default/files/ta5-20_nylander.pdf

 

(8) Biohakkerit: Biohakkerin resilienssikäsikirja - ilmestyy 2022:  https://landing.biohackingbook.com/theresilientbeing?utm_source=Biohakkerin+k%C3%A4sikirja&utm_campaign=aefe2bbd03-the_resilient_being_suomi_heinakuu&utm_medium=email&utm_term=0_e0a3f11025-aefe2bbd03-105251981&mc_cid=aefe2bbd03&mc_eid=6434f453b7