 |
| Biohakkerit: Resilienssin käsikirja, viite 8 |
Olen itsekin omissa kirjoissani ja blogikirjoituksissani käyttänyt resilienssin (resilience) käsitettä, mutta varsin löyhästi. On se kummallista, että rikkaassa suomenkielessä pitää tuoda vierassanoja häiritsemään kielen tasapainoa ja yhteistä ymmärrystä. On vahän niin kuin oltaisiin tuomassa vieraslajeja Suomeen. Mielestäni resilienssin pitkien käsitemäärittelyjen ytimessä on sana sietokyky. Resilienssi eli sietokyky voidaan täsmätä seuraavilla viidellä pallukalla:
- häiriöistä ja kriiseistä nopea palautuminen, toipuminen
- psyykkinen ominaisuus selvitä vastoinkäymisistä
- joustavuus ja ennakointikyky
- henkinen kapasiteetti ylläpitää eri tilanteissa hyvinvointia
- immuniteetin rakentamista henkisiä ja fyysisiä vaivoja vastaan.
American Academy of Pediatrics tiivistää sietokyvyn kehittämisen ja ylläpitämisen seuraaviin 7:ään periaatteeseen (1):
- osaaminen (competence): tämä on jatkuva kehitysprosessi
- luottamus (confidence): yksilöt kasvattavat itseluottamusta osoittamalla osaamistaan tosielämässään
- yhteydenpito (connection): yhteisöllisyys eli läheiset siteet perheeseen, ystäviin ja lähiyhteisöön luovat turvallisuuden tunnetta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta
- Luonne (caracter): tarvitsemme syvällisen oikean ja väärän tunteen valintojemme pohjaksi
- Osallistuminen (contribution): yhteisöön osallistuminen vahvistaa positiivisia vuorovaikutussuhteita
- Selviytyminen (coping): Oppiessamme selviytymään stressiä aiheuttavista tilanteista tehokkaasti kykenemme paremmin käsittelemään vastoinkäymisiä ja takaiskuja.
- Valvonta (control): kykenemme itseämme kontrollimalla toimimaan muiden ihmisten ongelmienratkaisuissa heidän apunaan; kun opimme hallitsemaan päätöksenteon tuloksia, se lisää selviytymiskykyämme.
Resilienssi ei rajoitu käsitteenä pelkästään yksilön selviytymiseen. Yhteisötasolla selviytyminen voi tarkoittaa myös työyhteisöä eli yritystä tai julkista toimijaa. Ulriika Leponiemi tutkimuksessaan käyttää käsitettä kollektiivinen kapasiteetti yhteisön selviytymiskeinona. (2) Se on yhteisön kyvykkyys tehdä, toimia ja sopeutua yhdessä, ilmentää siis yhteisöllisyyden onnistumista. Yhteisöllisyys on paitsi syy kollektiivisen kapasiteetin syntymiselle, se on myös seuraus siitä. Onnistuneet kokemukset lisäävät tulevaisuudenuskoa ja näin ollen vahvistavat yhteisöa toimimaan entisestään. Kollektiivinen kapasiteetti rakentuu vahvan ja toimivan yhteisön kautta. Leponiemen tutkimuksessa kollektiivinen kapasiteetti on pienen kunnan vahvuus.
Suomessa Työterveyslaitos on kehittänyt työyhteisön selviytymiskeinoja
ja luonut työyhteisön pikatestin. Työ vaatii
tekijältään ja työyhteisöltä joustavuutta, soveltamista ja ennakointia eli
resilienssiä. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä, sillä käytännössä asiat harvoin
menevät juuri niin kuin suunniteltiin. On tavallista, että työssä ratkotaan
päivittäin useita yllättäviä pulmatilanteita. (3) VM on puolestaan nostanut esille julkisen vallan
selviytymiskeinot mittareineen. VM:n Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeessa korostuu koulutuksen merkitys. Koulutus on merkittävä selviytymistä selittävä tekijä
elämänkulussa, ja koulutuksella on selkeä yhteys terveyteen ja
hyvinvointiin. Koulutustasolla on suuri vaikutus
työllisyysasteisiin ja työurien pituuteen. Pelkästään
perusasteen suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista on
kohonnut 2005–2015. (4)
tai ihminen toiminnallaan voi horjuttaa ekosysteemiä. Tein aikanaan hyvinvointiyhteiskunnan sipulimallin, johon yhdistettiin ekosysteemiajattelu. Malli osoittaa, miten monet vaikutukset eri suuntiin lähtevät tai kohdistuvat meihin kansalaisiin. (5)
Selviytymiseen liittyy oleellisesti epävarmuus. Epävarmuuteen liittyy myös oleellisesti ennakoivuus, ennaltaehkäisy sekä erilaiset selviytymisen lähtökohdat. Jatkuvasti on meneillään selviytymisprosesseja, joissa lopputulos on myös negatiivinen. Äärimmäisiä ilmiöitä ovat kriisit, joista yksinkertaisesti ei aina selvitä. Tai kriisi voi kohdella eri ihmisiä, ihmisryhmiä tai luontoa eri tavoin. Kriisi voi olla myös yksilötasoinen, tapaturma, onnettomuus, sairaus, kriisiytynyt alkoholi-tai huumeongelma. Yksilötasolla kriisi voi olla sattumaan perustuva tai pitkän prosessin tulos. Lähdin kehittelemään kirjassani "Hyvinvointi- ja terveyshyöty" pärjäämisen käsitettä eteenpäin. (5) Selviytymisen edellytykset liittyvät riittävään pärjäämisvarantoon. Selviytymisen ongelmat liittyvät puolestaan pärjäämisvajeisiin. Pandemia on kriisi, jossa ilmenevät ongelmat yksilöstä aina globaaleihin ongelmiin saakka. Pandemia horjuttaa eri tavoin ihmisten, yhteisöjen ja kansakuntien pärjäämistä. Mutta kriisi voi olla myös uuden alku eikä vain paluu entiseen olotilaan. Jotkut tutkijat korostavatkin mahdollisuutta, joka syntyy häiriötilanteesta.
Suomalainen vastine selviytymiselle on sisu. (6) Se on sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä ja lannistumattomuutta. Sisu voi tosin olla sekä positiivista että negatiivista (pahaa luonteenlaatua). Positiivinen sisu tutkijoiden mukaan muodostuu kolmesta tekijästä eli piilevästä voimasta, toimintasuuntautuneisuudesta ja sinnikkyydestä. Negatiivinen sisu puolestaan ilmenee haittana omalle ajattelulle, itselle ja muille. Väärällä tavalla sisukas ihminen ei pysty priorisoimaan haasteita eikä näe kokonaiskuvaa. Ääripäässä on kyse väkivaltaisesta ekstremismistä (poliittisten mielipiteiden ja asenteiden äärimmäinen jyrkkyys). No jotkut tutkijat näkevät, että sisu ei nyt ole mikään suomalainen erityisyys. Kun vertaan itse käsitteitä sietokyky ja sisu, niin onko sittenkin kysymys samasta asiasta.
Tietojohtamisessa ilmenee myös resilienssin käsite. Prof. Harri Jalonen on tiivistänyt resilienssin seuraavasti: Monesti on kyse tietämättömyydestä. Huono asia on, jos tietämättömyys on osaamattomuutta, huolimattomuutta tai väärin ymmärrystä. Hyödyllistä on puolestaan tiedostaa ongelman monimutkaisuus ja siitä olevan tiedon vajavaisuus. Organisaatiossa voi olla myös haasteena tiedon siiloutuminen. Silloin eri organisaatiotasoilla voi olla puutteellista tietoa. Jalosen vastaus on informaatioresilienssi. Se tarkoittanee epätäydellisen informaation sietokykyä. Epätäydellisestä tiedosta ei ole mahdollista irtaantua, koska tietoa voidaan rikastuttaa, tuottaa lisää. Toisaalta sitä voidaan myös monin tavoin rajoittaa, jopa sekoittaa. (7)
Analyysistäni näkyy, että tarjolla on resilienssiin materiaalia runsaasti. Voidaan myös havaita, että käsite on yksinkertaistettavissa suomenkielellä käsitteeksi sietokyky. Kansanomaisesti voidaan puhua myös sisusta sen positiivisessa olomuodossaan, vaikka sisukäsitettä ei nyt kannata monopolisoida Suomeen. Pärjäämisen käsite on myös hyvä rinnakkaiskäsite.
Lopuksi otan esille yhden kuvan runsaasta kuvatarjonnasta. Se on tuore tiivistys Biohakkeriyhteisön uusimmasta hankkeesta Biohankkerin resilienssin käsikirja. Se ilmestyy vuonna 2022. Kirjan rakenne perustuu neljään resilienssin /sietokyvyn masterointiin: fyysinen, mentaalinen, sosiaalinen, hengellinen, ympäristöllinen. (8)
- Business continuity management/planning haulla pääsee käsiksi business resiliencen ajatusmaailmaan. https://scholar.google.fi/scholar?q=continuity+management+planning+resilience&hl=fi&as_sdt=0&as_vis=1&oi=scholart; https://www.thebci.org/training-qualifications/good-practice-guidelines.html
- sanoilla ja käsitteillä on merkitystä: käsiteala ei ole kaikille aina sama; samoista käsitteistä voi olla kullakin ihmisellä toisistaan poikkeavia tulkintoja; vakiintunut suomenkielinen käsitteistö vielä puuttuu
- resiliessi tuo mieleen kissan yhdeksän elämää eli kykyyn pudota aina jaloilleen tai kykyyn nousta tuhkasta kuin feenikslintu
- käsitettä aukaisevia sanoja lueteltiin: joustavuus, poikkeaman/häiriön sietokyky, ketteryys, palautumiskyky, arkielämässä pärjääminen ja siihen liittyen jatkuva oppiminen
- arkielämä rakentuu oppimisen tuloksena rutiineista ja ongelmatilanteista
- epämukavuusalue voi olla vaikkapa surevan ihmisen kohtaaminen ja
tukeminen, vaikka tuntuisi, että sitä ei osaisikaan - resilienssiä voi
harjoittaa arjessa itselle sopivalla tavalla
- pienet tuotanto- ja palveluyksiköt voisivat olla häiriön siedon kannalta hyödyllisiä; Ollin kommentti: tämän tapaista tulkintaa esitti myös Ulriika Leponiemi kollektiivisen kapasiteetin käsitteessä.
- Ping resilienssi-tutkija Raisa Aine (toisen henkilön vinkki): resilienssin väitöskirjatutkijana Oulun yliopistossa (Ollin hakema lisätieto)
- Kiinnostavaa on myös yhteisön ja organisaation resilienssin vaikutus yksilön resilienssiin, sillä kaikella on vaikutusta kokonaisuuteen ja sen osiin ja päinvastoin ja kukin tekee tilanteessa valintoja tavoitellessaan niin yhteisöllistä kuin yksilöllistä hyvää. Lue arvot ja strategiat tai prosessit ja rakenteet = tuo hyvä joko yrityksen tai yksilön näkökulmasta.
- Tuttavani viesti Espanjasta: Espanjassa siis resiliencia: Uusi muotisana, jota nyk.presidenttimme käyttáä jatkuvasti ja niin se leviää kaikkien suihin vaikka useimmat eivät tiedä mitä se tarkoittaa.
(6) Sisu: https://yle.fi/uutiset/3-11213278; https://fi.wikipedia.org/wiki/Sisu#cite_note-Kielitoimiston_sanakirja-1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti