Kovaäänisten puhe sotessa, päivitys 30.4.2018

"Sotessa puhutaan politiikkaa."  

"Sosiaalityö ei näy somen sotekeskusteluissa."

"Kuka maakunnan kokoisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tietää, ettei vaari enää pärjää yksin kotona? Tai että lapsi on sijoitettava kiireellisesti pois kotoaan?  

Poliittisesti on tehokkaampaa esittää, että miljoonasäästöjen takia kaikkia Helsingin terveysasemia voi uhata alasajo. Tällaista väläytti maaliskuussa mielipidekirjoituksessaan joukko johtavia kuntapäättäjiä."

Kaksi ensimmäistä sitaattia liittyvät Futusomen kehittämään tekoälymetodiin, jolla voidaan muodostaa somesta tiettyjen hakusanojen avulla Big Dataa. Aineistosta luokitellaan ja haetaan erillisten viestien yhteyksiä. Valtaosa soteen liittyvästä keskustelusta on poliittista puhetta. Poliittisen puheen ulkopuolella olevasta somekeskustelusta valtaosa on sitten keskittynyt terveydenhuoltoon. Aineistosta ei käy ilmi, mikä osuus terveydenhuollosta keskittyy perusterveydenhuoltoon ja sotekeskuksiin terveydenhuollon kannalta. (1) Kolmas ja neljäs sitaatti ovat HS:n tuoreesta kirjoituksesta. HS:n toimittaja löytää myös ammattilaisten keskustelusta tarkoituksellista provosointia, että säästäminen iskisi voimakkaasti esim.juuri terveyskeskuksiin. (2)

YLE.A-Talk 27.4.2018: vanhukset heitteillä kotihoidossa

Puheen taustana omat intressit ja kokemukset. Somekeskustelu liittyy mitä ilmeisimmin sellaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon aiheisiin, jotka ovat jotenkin tuttuja hyvässä vireessä ja kunnossa oleville työikäisille ihmisille - erityisesti poliitikoille. Sanavalmiit ihmiset täyttävät somepuheen linjat. (3)  Sosiaalihuolto nostetaan esille myös silloin, kun tapahtuu jokin dramaattinen häiriö, ongelma, moka, virhe. A-studion keskustelu kotihoidosta oli oivallinen esimerkki, joka liittyi erityisesti Helsingin ja Espoon kotipalvelun ongelmiin. (4)  Vuosikymmenten saatossa on kehitetty palveluita, jotka palvelevat päätöksentekijäsukupolvea. Samoin kehitetään palveluita, jotka ovat helposti mitattavaa tehokkuutensa ja vaikuttavuutensa osalta. Mittausvaikeuksia tulee, kun pitäisi kehittää ennalta ehkäiseviä palveluita, mielenterveys- ja sosiaalihuollon palveluita. Tähän liittyy myös keskustelun keskittäminen sellaisiin palveluihin, jotka tunnistetaan yleisesti. 

Mikä tässä nyt harmittaa? No minua harmittaa, että sosiaalihuolto on lähes kokonaan soteuudistuskeskustelun ulkopuolella. Siksi järjestimme Sosiaalifoorumiinkin juuri sosiaalihuoltoon liittyvät seminaarin. En ollut yksi harmituksieni kanssa. Minua harmittaa sosiaalihuollon työtä tekevien kohtalo. Jos tulee epäonnistumisia, virheet kohdistetaan yksittäisiin työntekijöihin ja organisaation johto puhdistaa itsensä vaikkapa toteamalla, että tämä on poikkeus. Minua harmittaa, miksi vanhusten huollosta keskustellaan vuosikymmeniä samoilla argumenteilla ja samalla vaalikausisyklillä. Laitoshoitoa on liikaa. Tätä on toitotettu. Laskelmiakin on tehty monenlaisia. Laskelmien ongelmana on, että laitoshoito pidetään omana saarekkeena ja sitä verrataan muiden maiden järjestelmiin. Niin ja sekin on vanha juttu, että laitospaikkojen alasajosta ei seuraa vastaavaa resurssointia vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin - kuten kotihoitoon. 

Asiakasnäkökulma ei poliittisessa puheessa korkeintaan välineen roolissa - ei keskiössä. Myös ammattilaisten kesken asiakasnäkökulman sijasta keskeisellä sijalla on organisaationäkökulma tai ammattilaisnäkökulma. Kuitenkin monet tuoreet näkökulmat soten ulkopuolelta toisivat uutta ajatustapaa toiminnallisten muutosten tekoon kuten palvelumuotoilu, asiakaspolkujen optimointi tai Lean-ajattelu. Heikkojen ja vahvojen signaalien läpikäynti auttaisi tuon asiakasnäkökulman esiin nousua. Vahva signaali on esimerkiksi Helsingin tapaus kotihoidon vanhusasiakkaan kuolemasta. Vahva signaali on taannoinen lastensuojelun Erika-tapaus. Vahvoja signaaleja ovat myös todetut hoitovirheet, kanteluista todetut virheet jne.  Vahvan ja heikon signaalin välimaastossa ovat omaisten ja henkilöstön itsensä kertomukset (joko nimellä tai anonyymisti) asiakkaiden kohtelusta sekä hoitovirheistä, joista ei kuitenkaan ole tehty muistutusta (organisaatiolle) tai kantelua (valvontaviranomaiselle). Heikkoja signaaleja ovat monenlaiset "läheltä piti"-tapaukset, joita kirjataan mm. ns. Haipro-järjestelmään  (joidenkin mielestä alikirjataan). Signaalit toimivat hälytysmerkkeinä organisaation rakenteellisista ongelmista suhteessa asiakkaisiin.  

Kova ja heikko puhe. Niin tässä kaikessa tulee mieleen, kuka tai ketkä saavat äänensä kuuluviin ja missä. Samoin tulee mieleen erilaiset totuuden yksinkertaistamisen haasteet. Niin ja näkökulmiakin totuuteen voi olla monenlaisia.  Edelleen tulee mieleen, miten toistojen avulla voidaan vakuuttaa ja tehdä jokin näkemys enemmän todeksi kuin toinen. Sisältönäkökulmasta tulee mieleen yksinkertaisesti heikossa asemassa olevien oma kyvyttömyys pitää esillä asiaansa. Me koulutetut ja työelämässä olevat ihmiset näemme asiat aivan toisin kuin esim. syrjäytyneet, työttömät, mielenterveyongelmaiset ja monella tapaa toimintakykynsä menettäneet ikäihmiset jne. Tähänkin kokonaisuuteen on kehitetty välineeksi kokemusasiantuntijuus. Miten saisimme esille tuon asiantuntijuuden tasavertaisesti - ei pelkästään hyväosaisten kokemusasiantuntijuutta. Heikko puhe on saatava näkyväksi. Siinä on meillä kovaäänisillä tekemistä. 

Päivitys 30.4.2018:  Pekka Kortalainen linkkasi FB:n puolelta vanhan Aamulehden jutun 15.9.2016: "Tästä hallitus ei puhu: 3 miljardin sote-säästölistalla vanhukset, vammaiset ja nuortenpsykiatria" - relevanttia ja huolestuttavaa puhetta edelleen

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tasta-hallitus-ei-puhu-3-miljardin-sote-saastolistalla-vanhukset-vammaiset-ja-nuortenpsykiatria-23925134/

Päivitys 30.4.2018: Lasse Lahtonen avaa hoitovirheasiaa uutisointien perusteella. Hoitovirheisiin kuolee Suomessa tilastojen perusteella alle 100 potilasta vuodessa. Esimerkiksi HUS:ssa on vuodessa n. 2,5 miljoonaa potilaskäyntiä ja 6 korvattua kuolemaan johtanutta potilasvahinkoa. Toki tuo luku voisi olla pyöreä nolla, mutta verrattaessa tilannetta muihin maihin on suomalainen sairaanhoito varsin turvallista.
http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254569-paljonko-potilaita-kuolee-hoitovirheisiin

Viitteet

(1) Futusome: Futusomen ylläpitäjät innostuivat laajentamaan tuota sote-pohdintaa välineistöllään ehkäpä vinkistäni, jossa kritisoin suppeata sanastoa. Paljastui, että valtaosa kirjoituksista oli luonteeltaan poliittista puhetta. "sotessa puhutaan politiikkaa." Tässä on sitaatti Futusomen jutusta sekä kuva: Sosiaalisessa mediassa puhutaan sotesta. Paljon. Tarkalleen ottaen 719 627 kpl yksittäisiä viestejä yli kolmen vuoden ajalta. Monessako näistä puhuttiin terveydestä tai sosiaalihuollosta? 99 260 eri viestissä. Se on alle 14%. ”Sosiaalityö ei näy somen sotekeskusteluissa”, kirjoittivat Niina Huttunen ja Marjaana Pyykkö Futusomen vierasblogissa 6.4.2018. Sotekeskustelu sosiaalisessa mediassa ajalta 1.1.2015 – 31.3.2018. Ensin laajensin sosiaalityön hakua koskemaan myös terveyskeskustelua: sote + sosiaalihuolto sosiaalityö terveys terveydenhuolto. Näitä keskusteluja on somessa 99 260 yksittäistä viestiä, joissa on mainittu sote ja ainakin jokin näistä tarkentavista hakusanoista. Seuraavaksi niputin sotekeskustelusta nousseita sanoja, jotka liittyvät selvästi soteen liittyvään politikointiin: sote + valinnanvapaus maakunta maakuntauudistus hallitus lape laki kunta kunnat alueet politiikka poliittinen kokoomus. Nämä valitut hakusanat nousevat siis somen viestisisällöistä, koska ovat eniten sisällössä käytettyjä sanoja sekä sanapilvissä että suosituimmissa hashtageissa. Tätä sisältöä oli 337 528 viestin verran somen sotekeskustelusta. Eli huomattavasti enemmän politiikkaa kuin terveyssisältöihin liittyvää keskustelua. Toki näissä keskusteluissa on myös päällekkäisyyttä, mutta pelkät lukumäärät kertovat keskustelujen volyymeista. ”Huomattavasti enemmän politiikkaa kuin terveyssisältöihin liittyvää keskustelua.” https://www.futusome.com/2018/sotessa-puhutaan-politiikkaa/?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=brand-promotion

(2)  HS-uutinen 29.4.2018: Katja Kuokkanen: Terveysasemien alasajo on tehokas uhkakuva – oikeasti iso veropotti uppoaa huostaanottoihin ja vanhusten kotihoitoon.
Kuka maakunnan kokoisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tietää, ettei vaari enää pärjää yksin kotona? Tai että lapsi on sijoitettava kiireellisesti pois kotoaan?Sosiaali­palvelut ovat jääneet sivuun ajoittain kiivaassakin sote-uhkakuvien maalailussa. Arvioin sen johtuvan luvuista: vain yksi tai kaksi kymmenestä Uudenmaan kunnan asukkaasta käyttää sosiaalipalveluita. Poliittisesti on tehokkaampaa esittää, että miljoonasäästöjen takia kaikkia Helsingin terveysasemia voi uhata alasajo. Tällaista väläytti maaliskuussa mielipidekirjoituksessaan joukko johtavia kuntapäättäjiä. Terveysasemat kun ovat valtaosalle tuttuja. Niitä käyttää pääkaupunkiseudulla noin puolet asukkaista ja joissain Uudenmaan kunnista jopa neljä viidestä ihmisestä. Silti juuri sosiaalipalvelut imevät Uudellamaalla vuodessa keskimäärin 1 500 euroa asukasta kohti. Se on puolet uusmaalaisen keskimääräisistä sote-menoista. Terveysasemiin sitä vastoin kuluu 220 euroa.

(3) Ajankohtainen esimerkki eduskunnan soteäänestykseen valmistautuminen: Iltalehden pääkirjoitus 29.4.2018 avaa aihetta. "Sote-asiat ovat muuttuneet yhä enemmän uskonasiaksi."  http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201804292200911615_pk.shtml

(4) Vanhukset heitteillä kotihoidossa YLE/A-talk26.4.2018.
A-studio: Talk
Vanhukset heitteillä kotihoidossa. Vieraina muun muassa peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ja kansanedustaja Arja Juvonen (ps.). Jan Andersson juontaa. #yleastudio. Mukana myös Espoon perusturvajohtaja Juha Metso ja Espoolainen omainen.