Sosiaalityö ei näy somekeskusteluissa - tekoäly apuna, päivitys 25.4.2018

Päivitys 25.4.2018: "Sotessa puhutaan politiikkaa." Futusomen ylläpitäjät innostuivat laajentamaan tuota sote-pohdintaa välineistöllään ehkäpä vinkistäni, jossa kritisoin suppeata sanastoa.Paljastui, että valtaosa kirjoituksista oli luonteeltaan poliittista puhetta. "sotessa puhutaan politiikkaa."  https://www.futusome.com/2018/sotessa-puhutaan-politiikkaa/?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=brand-promotion

"Sosiaalityö ei näy somen keskusteluissa."
Lainaus on oivallisesta tutkimuksesta, jonka Opiskelijat Niina Huttunen ja Marjaana Pyykkö keksineet tehdä sosiaalihuollon ja sosiaalityön näkyvyydestä somessa vuonna 2017. Taustalla oli ennakkokäsitys (HS:n perusteella), että sosiaali- ja terveydenhuollon julkista keskustelua hallitsee terveydenhuolto. Aineiston haussa ja analyysissä käytettiin tekoälyyn perustuvaa Futusome oy:n menetelmää. Kopioin osan Niinan ja Marjaanan jutusta:

"Hakusanat sote ja terveydenhuolto tuottivat 13 786 osumaa kun taas sotella ja sosiaalihuollolla niitä oli vain 2 083....Tarkastelemissamme some-keskusteluissa näkyi vuonna 2017 kaksi selkeää piikkiä. Ensimmäinen piikeistä ajoittui helmi-maaliskuulle, jolloin erityisesti huhtikuun alussa pidetyt kuntavaalit ja maaliskuussa vietettävä kansainvälinen sosiaalityön päivä vilkastuttivat keskustelua. Vuoden 2017 tuloksista noin kolmasosa osui tälle ajankohdalle....Blogi-kirjoituksia aiheesta löytyi alle 10, mutta positiivista oli se, että näihin lukeutui kaksi puhtaasti sosiaalityön näkökulmasta kirjoitettua blogia (Perusasiat!- ja Sosiaalitarkkailija -blogit).... Toinen vuoden 2017 keskustelupiikeistä ajoittui lokakuun puolivälistä joulukuun puoliväliin....Keskustelu liittyi pääasiassa sosiaalityön ja sosiaalihuollon rooliin sotessa ja tulevissa sote-keskuksissa sekä valinnanvapausmalliin. Iso puheenaihe oli tälläkin kertaa sosiaalityön sivuuttaminen sotessa....Palataksemme takaisin koko vuoden 2017 tarkasteluun, on merkillepantavaa, että sosiaalityön näkökulmasta keskustelua hallitsevat yksityishenkilöt. Aktiivisimman kymmenen joukkoon mahtuu yksityishenkilöinä kirjoittavien sosiaalityön asiantuntijoiden lisäksi vain Sosiaalityöntekijöiden seura ja Twitter-tili nimeltä Sote_laatu." https://www.futusome.com/2018/sosiaalityo-ei-nay-somen-sotekeskusteluissa/?utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=brand-promotion

Futusome oy:n kuva tekoälymenetelmästä

Futusomen menetelmällä siivotaan ja rikastetaan data asiakkaan tarpeiden mukaan. Rikastaminen voi tapahtua luonnollisen kielen analyysillä tai linkittämällä. (kuvassa vaihe 3). Menetelmässä jäsennetään raakadata hyödynnettävään muotoon. (kuvassa vaihe 2). Futusomen menetelmään liittyy myös datan keruu verkosta hyödynnettävään muotoon. (kuvassa vaihe 1). Kuvan vaihe 1 osoittaa sen, että verkon data on yleensä jäsentymätöntä ja sotkuista. Kuvassa vaiheet 4-6 ovat sitten sitä datan analyysiä ja raportointia.  https://www.futusome.com/. Oleellista on kuitenkin menetelmässä se, että sisällönhallinta on tutkijan, analyytikon tehtävä. Hakuehdot on rakennettava selkeistä käsitteistä, mielellään käsitehierarkioista. Analyysin taustalla pitää olla kunnollinen semanttinen meta-analyysi käytettävistä käsitteistä.

Vertailu Ollin blogiin - sosiaalityö ei näy somessa. Tästä olen samaa mieltä oman blogistin kokemukseni kautta. Olen tätä harrastusta tehnyt vuodesta 2012 ja samalla seurannut uutis- ja juttuvirtaa somessa varsin aktiivisesti sote-uudistukseen liittyen. Sosiaalityön käsitettä vastaavana luokitteluperusteeni oli "sosiaalihuolto". Se on kattavampi kuin "sosiaalityö". Laskin siihen mukaan mm. työttömyyteen, syrjäytymiseen, toimeentulotukeen, yleensä sosiaalihuoltoon sekä sosiaalityöhön liittyvät jutut. Jos tutkitaan sanan "sosiaalityön" kautta, osumia kohdalleni olisi tullut 1 eli 1/10 (1 blogikirjoitus 10:stä Niinan ja Marjaanan löytämästä - vai onko osumana mukana?). Jos sosiaalityö ajatellaan laajemmin, osumia olisi kohdallani 6/10. Se ei voi pitää paikkaansa, koska tuolla laajemmalla haulla pitäisi tulla mukaan suurempi määrä blogeja. Tämä tekoälyhaku osoittaa sen, että inhimillisellä toiminnalla on merkitystä. Miten siis määritellään sosiaalityö ja mitä siihen katsotaan kuuluvaksi, on keskeinen kysymys. Mielestäni sosiaalityö liittyy keskeisesti syrjäytymiseen, työttömyyteen, mielenterveysongelmiin, lastensuojeluun, toimeentulotukeen ainakin. Näin mielestäni Niina Huttusen ja Marjaana Pyykön analyysi on ahtaasti ilmaistuna varmaan oikea, mutta laajemmin ajateltuna kapea ja harhaan johtava.  Jos hakuehdoksi otettaisiin laajempi käsite "sote-uudistus", vuoden saldo olisi 46 kirjoitusta. Huttusen ja Pyykön laajempi hakusana oli "sote". Kapeaan hakukriteeriin sopisi Ollin blogikirjoituksista seuraavat 6 juttua:

• 19.3.17: https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/03/so-so-eiko-tasta-voi-puhua.html
• 12.4.17: https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/04/tyottomyys-ja-syrjaytyminen-kalliita.html
• 26.4.17: https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/04/kela-selvitti-toimeentulotuen-tilanteen.html
• 13.5.17: https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/05/syrjaytyminen-kiellettyjen-sanojen.html
• 8.10.17: https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/10/kaupunki-ja-maakuntapolitikointia-raha.html
• 27.11.17: https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/11/sosiaalihuolto-eri-paria.html

• Lisäksi sisällön puolesta tähän mahtuisi mukaan tämän vuoden juttu 18.2.18: https://ollintuumailut.blogspot.fi/2018/02/keskittamisen-ihanuus-ja-karikot.html.

Tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä. Tämä tuli minulle selväksi, kun arvioin edellisessä blogikirjoituksessani teoksen Antti Merilehto: Tekoäly - matkaopas johtajalle (Almatalent 2018) https://ollintuumailut.blogspot.fi/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html. Futusomen menetelmässä on isännän otteet datan osalta. Se oli minunkin kommentti Antin kirjaan. Sen sijaan tämä käsite (termi) maailma tai laajemmin semanttinen maailma ei tule esille Futusomen sivuilta eikä se näy myöskään Huttusen ja Pyykön analyysissä.

SO-TE. Toinen asia on tämä sisältö. Olen jatkuvasti ollut huolissani "sote"-käsitteen yksipuolisesta käytöstä. Lehdistö ja jopa monet johtavat tutkijat, virkamiehet ja poliitikotkin puhuvat "soten" nimissä pelkästään terveydenhuollosta. Jopa kotimaisten kielten keskuksen edustaja pohtii termistöä eikä millään tavalla koskettele termin alkuosaa "SO"= sosiaali. Surullista yksipuolisuutta! (1) Hankalinta asiassa on, että koko uudistuksen näkökulma on terveydenhuolto. Sosiaalihuolto on nähty vain alisteisena terveydenhuollolle. Jopa organisoinnissakin tämä näkyy erittäin selkeästi. Sosiaalihuolto onkin nähtävä ennen muuta osana lähiympäristöä.

Arbis-talo

HYVA. Ajauduin vuoden alussa Hyvinvointivaltion vaalijat ry:hyn ja hallituksen jäseneksi. (http://www.hyvinvointivaltio.fi/).  Tämä yhdistys HYVA tekee yhteistyötä mm. Sosiaalifoorumin kanssa, jonka seuraava kaksipäiväinen konferenssi on 21.-22.4.2018. 21.4. on seminaari "Ihminen ympäristössään on sosiaalihuollon toiminnan ydin". Alustajina ovat Matti Rimpelä, Sirkka Rousu ja Jarl Spoof. 17. Suomen sosiaalifoorumi -tapahtuma järjestetään tänä vuonna la-su 21.-22.4.2018 Helsingin ruotsinkielisellä työväenopisto Arbiksella. Ohessa on foorumin sivuilta poimittu ohjelmanpätkä.

Sosiaalifoorumi 21.-22.4.2018 (paikkana Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto, Arbis, Dagmarinkatu 3, Helsinki)

Ihminen ympäristössään on sosiaalihuollon toiminnan ydin

21.4. kello 12:00–13:30

luokka 23 (2. krs)

Sosiaalihuollon ja sosiaalipalvelujen ydin on niiden tiivis kytkeytyminen ihmisten lähiympäristöön. Siksi on ollut luontevaa, että sosiaalihuolto on ollut osa kunnan toimintaa. Tärkeimpiä sosiaalihuollon palveluja ovat nykyisin sosiaalityöhön kytketyt
lastensuojelu ja erilaiset hoivapalvelut vanhusten- ja vammaistenhuollossa. SOTE-uudistus siirtää vastuun myös sosiaalihuollossa kunnilta maakunnille. Seminaarin tehtävänä on avata teoreettiselta ja käytännön kannalta, miksi on välttämätöntä, että sosiaalihuollossa kaikki tapahtuu lähellä ja tiiviissä yhteistyössä kuntalaisten ja ammattilaisten kesken.
Seminaariin on varattu aikaa 1,5 tuntia, joka on tarkoitus jakaa kolmeen 20
minuutin alustukseen keskusteluineen.
· Matti Rimpelä: Ihminen ympäristössään on sosiaalihuollon toiminnan ydin
· Sirkka Rousu: Miksi kunta on sosiaalihuollolle luontevampi ja toimivampi yhteisö
kuin maakunta?
· Jarl Spoof: Sosiaalityö yhteisötyötä vai hallinnollista byrokratiatyötä.
Seminaarin vetäjänä toimii Olli Nylander.
Järjestäjä:
HYVA – Hyvinvointivaltion vaalijat ry; www.hyvinvointivaltio.fi

https://sosiaalifoorumi.fi/osatapahtuma/ihminen-ymparistossaan-on-sosiaalihuollon-toiminnan-ydin/

Päivitys 11.4.2018: Minna Zechner: Aikuissosiaalityö ei saa unohtua uudistuksissa -työttömyysturvan aktiivimalli lisää luultavasti aikuissosiaalityön tarvetta. (HS-vieraskynä 11.4.2018)

Aikuissosiaalityön asema uusissa maakunnallisissa palvelurakenteissa on sen sijaan epävarma. Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta tapahtuisivat sosiaali- ja terveyskeskuk­sissa. Näistä sote-keskuksista asiakas saisi perustason terveyspalve­luja ja sosiaalineuvontaa. Jos asiakas tarvitsee laajemmin palveluita tai palvelu edellyttää viranomaispäätöstä, hänet ohjattaisiin maakunnan liikelaitoksen asiakkaaksi.Koska sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen ­tekemään päätökseen, yksityinen sote-keskus ei voi tällaista päätöstä tehdä. Aikuissosiaalityö joutuu yhä enemmän tasapainoilemaan julkisen ja yksityisen palvelutarjonnan välillä, ja uudistuksessa tavoiteltu palveluiden integraatio vaarantuu. Integraatio ja eri toimijoiden tarjoamien palveluiden ja tukien koordinointi asiakkaan tilanteen parantamiseksi on jo nyt keskeinen osa aikuissosiaalityötä. Aikuissosiaalityöllä on yhteistyötä muun muassa vammais-, mielenterveys-, päihde-, työllistämis-, terveys-, kotoutumis- ja kuntoutuspalveluiden kanssa....Yksilön vastuuta korostavassa palvelujen järjestämisen mallissa jää helposti jalkoihin ihmisiä, jotka eivät ole aktiivisia ja valintoja tekeviä kuluttajakansalaisia. Aikuis­sosiaalityön tarpeessa eivät ole vain perheettömät työikäiset. Lasten huoltajien ongelmat heijastuvat ­perheen kokonaisuuteen, ja vaiku­tukset voivat ulottua moneen sukupolveen.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005636554.html

Viitteet

(1) Ulla Onkamo (5.4.2018): "Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi organisaatio tarvitsee selkeitä nimiä"
Artikkelissa pohditaan mm. pitäisikö sote-keskus olla sosiaali- ja terveyskeskus vai jopa terveyskeskus. Kuitenkin artikkelin lopussa varoitetaan:
Jos samoista asioista puhutaan eri nimillä eivätkä yksityiset palveluntarjoajat erotu julkisista, asukkaiden on vaikea hahmottaa palvelujen kokonaisuutta. Pahimmillaan epäselvä nimi saattaa johtaa valintaan, joka kaduttaa myöhemmin. Jos nimi ei toimi, sen aiheuttamat ongelmat kuormittavat asukkaan lisäksi hallintoa ja voivat tulla kalliiksi. Jotta maakuntahallintoon saadaan yhdenmukaisia ja käyttökelpoisia nimiä, olisi viestinnän ohjauksen lisäksi tarvetta myös nimistönsuunnittelun ohjaukseen valtakunnallisella tai vähintäänkin maakunnan tasolla. Ohjaukseen ja nimien suunnitteluun voi pyytää apua kielenhuollon ammattilaisilta.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/hyvaa_virkakielta/hyvaa_virkakielta_2018/sosiaali-_ja_terveydenhuollon_uusi_organisaatio_tarvitsee_selkeita_nimia.27557.news