 |
| Alustajat: Sirkka Rousu, Jarl Spoof, Matti Rimpelä |
Matti piti nykyistä sosiaalihuollon työtapaa vanhanaikaisena, joka on peräisin sääty-yhteiskunnasta ja ammattikuntalaitoksesta. Nykyajan työyhteisöt toimivat asiakaslähtöisesti tiiminä. Ammattikuntainen työote on etäännyttänyt työntekijät kansalaisista, ihmisistä eli yhteistyön toisesta osapuolesta. Kaikki työ tehdään ammatikunnan ja palveluinstituution ehdoilla eikä ihmisten ehdoilla. Kovaa puhetta! Ja tällainen työn tekemisen tapa on juurtunut jo viime vuosisadalta osaksi sosiaalihuoltoa. No ei Matti terveydenhuoltoakaan poissulkenut ammattikuntaisuudesta. Koko sote-ammattilaisten maailmassa keskitytään ongelmien tunnistamiseen ja tautien tunnistamiseen. "Ongelmat ja taudit ovat eläväisiä olioita" (Matin lainaus: Ilmoni 1846). Miten sitten päästäisiin pois järjestelmäkeskeisestä ajattelusta etsiä ihmisistä vajavaisuuksia. Me ihmiset emme ole elämässämme moniongelmaisia, vaan ammattilaiset ovat hajoittaneet meidän elämämme moniin ongelmiin. Pitäisikin nostaa avainasiaksi vuorovaikutus ammattilaisen ja ihmisen (ja perheen välillä). Oleellista on, että ammattilaiset osallistuvat ihmisen arkeen. Nyt esim. lasten ja perheiden palveluissa vaaditaan ihmisten tulemista perhekeskuksiin. Jos tämä nykyinen järjestelmä kaipaa muutosta, ei soteuudistus tuo tähän mitään parannusta. Uudistus etäännyttää ammattilaisia entisestään kansalaisista. Ihmisten arki ja soten hallinto eriytyvät entisestään, kun palvelut siirtyvät sotekeskuksille, maakunnan liikelaitokselle. Tällä hetkellä on ongelmina palveluinstituutioiden ammattikuntaisuus, ammattihenkilön etäisyys ihmisen arjesta ja asiakassuhteiden rakentuminen ammattilaisten näkökulmasta. Soteuudistus vain kärjistää tätä jakoa entisestään.https://www.facebook.com/groups/10864469692/permalink/10156141690184693/
Sirkka nosti esille sosiaalihuollon johtamisen. Johtamisen avulla luodaan sosiaalihuoltoa sellaiseksi, että ihmisen kokonaisvaltainen tuki realisoituu. Nykyinen pohjoismainen kuntapohjainen malli mahdollistaa sosiaalihuollon linkittymisen kunnan muihin toimialoihin ja lähipalveluihin eli ihmisten arkeen. Sirkka vetosi myös Skotlannin malliin, jossa ihminen itse edistää hyvinvointiaan. Sosiaalihuollon tehtävänä on ihmisten arjen tukeminen. Parhaan johtamisalustan tähän tarjoaa kunta. Sosiaalihuoltolaki on ajassa ja mahdollistaa yhdessä kuntalain kanssa johtamisen edellytykset. Sosiaalihuolto on osa kunnan kokonaisvaltaista hyvinvointipolitiikkaa. Soteuudistus hajoittaa sosiaalihuollon eri organisaatioihin ja etäännyttää ihmisten arjesta. Palvelujen integraatio vaikeutuu, kun sosiaalihuolto eriytetään sotekeskuksiin ja maakunnan liikelaitokseen.
Jarl oli huolissaan sosiaalihuollon yhteisöllisen työtavan hiipumisesta. Mattiin verrattuna Jarl näki, että parhaimmillaan on onnistuttu rakentamaan juuri tuota ihmisten arkeen kiinnittyvää yhteisöllistä työotetta. Viime vuosisadalla 70- ja 80-luvulla tätä sosiaalihuollon, sosiaalityön perinnettä vielä vaalittiin. Sosiaalihuolto oli osa yhdyskuntatyötä ja paikallishallintoa, jossa eri organisaatiot ja ammattilaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Niin ehkä tuolloin toimittiin Matin kertomalla modernilla tiimityötavalla. Mutta markkinoistaminen alkoi rapauttaa tätä jo 90-luvulla. Sosiaalityöstä uhkaa tulla kapea-alainen insinoööritiede (uusiliberalistinen ajattelutapa). Sektorikeskeisyys, ammattikeskeisyys korostuivat. Tehokkuuteen pyrittiin organisaation ehdoilla ei ihmisten ehdoilla. Kun aikaisemmin ammattilaiset olivat ihmisten arjessa mukana, nyt käännettiin toiminta toisin päin. Sosiaalityötä viedään kapea-alaiseksi suoritekeskeiseksi työksi. Jarlin mielestä on palattava vanhoihin perinteisiin työtapoihin, jossa korostuu alueellinen malli ja sosiaalityön yhteydet ihmisten arkeen. Myös johtamisessa on otettava huomioon tällainen lähiohjaus ja tiimityö. On myös karsittava hallinnollisten päätösten määrää. Tätä kaikkea ei soteuudistus tuo, vaan uudistus vain kärjistää markkinasuuntautuneisuutta.
Surullisena joudun toteamaan, että sosiaalihuollon nykytilanne ei ole ihanne. Se on kriisiytynyt monella tapaa. Markkinoistaminen on vain lisännyt raja-aitoja. Tuotteistusta on
viety yhä pidemmälle, josta on seurannut uusia raja-aitoja. Soteuudistus on jättänyt sosiaalihuollon aivan toisarvoiseen, terveydenhuollon apuhenkilön rooliin. Maakuntahallinto etäännyttää entisestään päätöksentekoa. Tilaaja-tuottajamalli pirstoo palvelut ja vaikeuttaa integraatiota. Ammattilaisten osallistuminen ihmisten arkeen vaikeutuu entisestään. Toisaalta ammattiryhmien väliset raja-aidat ovat realiteetti niin nykyjärjestelmässä kuin uudistetussakin.Tiukoista ammattirajoista on päästävä eroon. (Vaatii lakiuudistuksia, joita ei ole luvassa.).
 |
| Rimpelä 2018 |
"Soteen tai syteen" oli toinen seminaari, jossa olin mukana puhtaasti kuulijana. Sosiaalihuollon kannalta alustukset eivät tuoneet lainkaan lisää toivoa uudistuksesta. Tiivistän muutaman havainnon alustujien puheista seuraavassa (sulkeissa henkilö, jonka alustuksesta poimin ajatukset):
- maakunnille tuleva valtion keskitetty rahoitus sekä säästötavoitteet vaikeasti toteutettavissa ilman, että joudutaan palveluiden karsintaan tai asiakasmaksujen korotuksiin; kuitenkin Suomi kärkimaita soten järjestämisessä, tehokkuudessa sekä BKT-osuudeltaan selvästi alhaisemmalla tasolla kuin esim. muut pohjoismaat (Lasse Lehtonen)
- säästöt johtavat terveyserojen kasvuun eikä kaventumiseen; hyväosaiset kompensoivat julkisten palveluiden puutteet turvautumalla yksityisiin palveluihin; huono-osaisten palvelut heikkenevät; kilpailumekanismi johtaa uuteen byrokratiaan ja sellaisten palveluiden paranemiseen alueilla, jossa on riittävästi kysyntää (kaupunkikeskukset) - tältä osin terveyserot vain kasvavat (Lasse Lehtonen)
- palveluiden integraatiomahdollisuudet heikkenevät oleellisesti, koska osittainen kilpailu ja osittainen kapitaatioperiaate johtavat osaoptimointiin - kärsijöinä ovat monisairaat, moniongelmaiset ihmiset, jotka tarvitsevat jatkuvasti monenlaista apua ja hoitoa. (Lasse Lehtonen)
- soteuudistus johtaa työntekijöiden palkkauksessa moniin ongelmiin: palkkaharmonsaation haasteet, uusien työntekijöiden palkkaus, osa-aikaisuus jne; haasteena on myös, miten optimoidaan sotekeskusten työntekijämäärät, kun asiakasmäärät vaihtelevat - erityisiä ongelmia tulee juuri sosiaalityöntekijöille (Marjo Katajisto)
- koko soteuudistus kulkee erikoissairaanhoito edellä (Olli Salin).
Päivitys 29.4.2018: Nämä Katja Kuokkasen HS:ssä esittämät asiat tulivat esille Sosiaalifoorumin seminaareissa. Katjan jutussa oleva kuvakin taitaa olla peräisin samoista läheistä kuin foorumin kuva Sirkan esityksessä. Mahtaisiko lehdistökin herätä. Katja Kuokkanen (HS 29.4.2018) "Terveysasemien alasajo on tehokas uhkakuva – oikeasti iso veropotti uppoaa huostaanottoihin ja vanhusten kotihoitoon.
Kuka maakunnan kokoisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tietää, ettei vaari enää pärjää yksin kotona? Tai että lapsi on sijoitettava kiireellisesti pois kotoaan? Sosiaalipalvelut ovat jääneet sivuun ajoittain kiivaassakin sote-uhkakuvien maalailussa. Arvioin sen johtuvan luvuista: vain yksi tai kaksi kymmenestä Uudenmaan kunnan asukkaasta käyttää sosiaalipalveluita. Poliittisesti on tehokkaampaa esittää, että miljoonasäästöjen takia kaikkia Helsingin terveysasemia voi uhata alasajo. Tällaista väläytti maaliskuussa mielipidekirjoituksessaan joukko johtavia kuntapäättäjiä. Terveysasemat kun ovat valtaosalle tuttuja. Niitä käyttää pääkaupunkiseudulla noin puolet asukkaista ja joissain Uudenmaan kunnista jopa neljä viidestä ihmisestä. Silti juuri sosiaalipalvelut imevät Uudellamaalla vuodessa keskimäärin 1 500 euroa asukasta kohti. Se on puolet uusmaalaisen keskimääräisistä sote-menoista. Terveysasemiin sitä vastoin kuluu 220 euroa.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005660963.html
Viitteet
(1) Hyvinvointivaltion vaalijat ry. oli mukana Sosiaalifoorumissa eri seminaareissa, joista valmisteluvastuu oli mm. tässä seminaarissa. http://www.hyvinvointivaltio.fi/?p=844
(2) Viittasin taannoisessa blogikirjoituksessani myös sosiaalihuollon asemaan soteuudistuksessa. Myös sosiaalihuollon käsittely mediassa on terveydenhuoltoon verrattuna aliedustettuna. https://ollintuumailut.blogspot.fi/2018/04/sosiaalityo-ei-nay-somekeskusteluissa.html
(3) Puheenvuorovideot:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti