Soten digikäyttö kasvaa mutta epätasaisesti

Sotedigipalveluiden käyttöä on tutkittu THL:ssä (Hannele Hyppönen 24.4.2018). Tiivistän vielä Hannelenkin jo kertaalleen tiivistämät tulokset seuraavasti:

• Kansalaisista 2017 käytti 68% sotedigipalveluita tavalla tai toisella. Vastaava prosenttiosuus vuonna 2014 oli 58% - ei ole räjähdysmäistä kasvua. Digipalvelujen käyttöä edistävät seuraavat ominaisuudet: myönteinen asenne, osaaminen, korkea koulutus. Nämä ominaisuudet eivät ole iästä kiinni. 
• Maakunnista edistyneimpiä ovat Lappi, Uusimaa ja Keski-Suomi. (ks. oheinen kuva)
• Yleisintä on hakea tietoa terveydestä, sairaudesta ja itsehoidosta. Itsehoito on digipalveluissa kasvussa. Samoin  yleistä on digitaalinen ajanvaraus ja senkin palvelun käyttö on kasvussa. 
• Etävastaanottopalveluita käytetään vähän (vain 2% kansalaisista). 
• Palvelujen käyttöön vaikuttavat digipuolella niin kuin ei-digipuolellakin palveluiden tarjonta. Esim. etävastaanottopalveluita tarjotaan vähän. 
• On niitä esteitäkin käytölle. Monet kokevat helpommaksi tavaksi puhelinkontaktin. Monien mielestä sähköisten palvelujen löydettävyys on ongelma. Ja vielä epäillään monesti sähköisten palvelujen laatua suhteessa fyysisiin palveluihin. 

Toiveita ja rajoitteita. Ikääntyvänä kansalaisena THL:n tutkimus antaa toiveita. Ei ole tämä digittely iästä kiinni. Korkeasti koulutettujen ja aktiivisten ihmisten vastapainona ovat syrjäytyneet, maasentuneet, aloitekykynsä menettäneet ihmiset, joita ei ylipäätänsä kiinnosta itsestä huolehtiminen. On myös ilmeistä, että palvelujen löytämisessä ja käytön osaamisessa on eroja. Kysymys on palvelujen käytettävyydestä. Eivät ole vielä kaikki palvelut tässä suhteessa A-luokkaa. Muotia on puhua palvelumuotoilusta. Sen ytimessä on asiakkaan näkökulman nostaminen kärkeen. Vielä usein digipalveluita kehitetään erikseen, kun kansalaisen kannalta niiden pitäisi muodostaa jollain tapaa tolkullinen kokonaisuus. Tässä on tekemistä eri osapuolten kesken. Soteuudistus tuo tähän puoleen uusia vaikeuskertoimia erilaisine palveluvalintoineen.

Testaa itsesi digimyönteisyydestä. Digimuutos.fi - kirjassaan Timo Savolainen ja Kati Lehmuskoski rakentavat digimyönteisyyden mittarin. (2). Digimuutoksen kypsyysarvion voi tehdä kuka tahansa. Kyvykkyysarvion pohjalta muutoksentekijä voi leimautua viidellä tavalla: 1. resistentiksi: digitaalisuus ei ole mahdollisuus, 2. tunnustelijaksi: digitaalisuus on mahdollisuus, mutta käytännön toimintamahdollisuudet ovat vähäiset, 3. pelaajaksi: toimenpiteet johtaneet konkreettisiin tuloksiin, 4. digitalistiksi: synnyttää jatkuvasti uutta ja kehitys on johdettua, 5. distruktiivikoksi: uudistaa toimintaa ja on  uhka kilpailijoille.
Ja sitten vain hakemaan leimaa otsaan vastaamalla seuraaviin kymmeneen väittämään KYLLÄ.

1. On tehty digitaalisuuteen liittyvä tiekartta
2. Liiketoiminta on riippuvainen digitaalisuudesta.
3. Digitaalisiin hankkeisiin ja kokeiluihin budjetoidaan rahaa.
4. Johtoryhmässä on nimitetty henkilö, joka on vastuussa digitaalisuudesta
5. Ratkaisut, palvelut ja kehitys suunnitellaan asiakaspolun näkökulmasta
6. Organisaatiossa on kyky toteuttaa projekteja ketterillä menetelmillä.
7. Uudet ideat pystytään nopeasti jalostamaan konsepteiksi, piloteiksi ja tuotteiksi sekä palveluiksi.
8. Työnteossa hyödynnetään laajasti digitaalisia ratkaisuja.
9. On tehty toimenpiteitä, jotka vievät organisaation kulttuuria eteenpäin.
10. Digitaalisuudella on saavutettu merkittäviä tuloksia. 

Näillä kyllä-määrillä sinut leimataan: 
0-2 pistettä: olet resistentti
3-4 pistettu: olet tunnustelija
5-6 pistettä: olet pelaaja
7-8 pistettä: olet digitaalinen
9-10 pistettä: olet disruptoiva.



Kansalaismittari (versio Olli) voisi olla jotain seuraavaa mukailtuna Digimuutos.fi-mittarista:

1. Olen aktiivisesti hakenut ja selvittänyt, miten sotedigipalveluilla voisin edistää omaa pärjäämistäni elämässä. 
2. Toimintani on riippuvainen digitaalisuudesta. 
3. Käytän aikaa sotedigin parissa. 
4. Kotona ja uskottujen henkilöideni parissa voin tukeutua digitulosten pohdinnassa heidän apuunsa. 
5. Toimin rationaalisesti ja siirryn hyödyntämään tarpeideni mukaan uusia digipalveluita. 
6. Pystyn ketterästi rakentamaan oman sotedigipalvelujen käyttöympäristöni ja asiointipolkuni.
7. Pystyn ideoideni pohjalta hyödyntämään sotedigipalveluita. 
8. Hyödynnän työssä ja vapaalla aktiivisesti sotedigiratkaisuja.
9. Olen aktiivisesti toiminut saamieni digioppien pohjalta, jotta hyvinvointini, terveyteni ja pärjäämiseni sen kuin edistyy hyvään suuntaan päivä päivältä. 
10. Saavutan sotedigin avulla merkittäviä tuloksia pärjäämisessä ja hyvinvoinnissani. 

Lopputulos disruptoiva henkilö? Kuinkahan tällaisen mittarin käy. Onkohan tuo vastaus kaikkiin luomani kansalaismittarin kysymyksiin "kyllä" ihannevastaus? Disruptoiva henkilö on Kielitohtorin mukaan  seuraava:
Disruptiosta on kuitenkin käytetty ainakin suomenkielistä ilmausta häiritsevä innovaatio (disruptive ’häiritsevä’). Selittävämpi suomennos on vakiintuneiden toimintamallien murtuminen. Toisinaan puhutaan toimialamurroksesta. Ilmiötä on kuvattu toisinaan myös sellaisilla termeillä kuin rakennemuutos, joka on kieltämättä melko yleisluontoinen, ja särö, joka taas ei välttämättä avaudu ilman lisäselityksiä. Kenties voisikin puhua säröyttävästä tai hajottavasta (rakenne)muutoksesta. Kokonaan uusien termien luominen ja juurruttaminen on kuitenkin aina haastavaa. (3)


Luottamus on keskeinen asia sotedigipalveluissa. Disruptio murtaa aiemmat luotetut, vakiintuneet toimintamallit. Hyvinvoinnin ja terveyden osalta tavoite on kaksijakoinen. Jos erilaiset ohjeet, testit, mittaukset antavat suuntaa sille, että nyt Olli muutat tapasi tai käy köpelösti. Siinä tämä disruptiivinen asenne toimii. Mutta jos haluat luotettavaa apua terveyteesi - sairautesi parantamiseen, toimi annettujen neuvojen mukaan. Tässä tämä haaste virtuaalisen ja todellisen maailman välillä tulee esille. Voinko luottaa virtuaalimaailman sanomaan, oppiin, ohjeisiin? (4)


Viitteet

(1) Hannele Hyppönen: Osaaminen ja asenne selittävät sähköisten sote-palvelujen käyttöä - ei ik, THL 24.4.2018
https://thl.fi/fi/-/osaaminen-ja-asenne-selittavat-sahkoisten-sote-palvelujen-kayttoa-ei-ika
Lisätietoa SlideShare-esityksestä. 
Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisu: Kansalainen - pystyn itse? Kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista kansalaisille
Kansalaiskysely: Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017: Kansalaisten kokemukset ja tarpeet

(2) Timo Savolainen, Kati Lehmuskoski: Digimuutos.fi, 2017
https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/07/digimuutoksen-20-periaatetta-10.html

(3) Disruptio Kielitohtorin mukaan: http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/mit%C3%A4-disruption-suomeksi

(4) Tekoälyn eteneminen voi siirtää painopistettä fyysisestä maailmasta virtuaaliseen maailmaan. Luottamus voi olla koetuksella. 
https://thl.fi/fi/-/terveydenhuollon-tietojarjestelmat-ovat-entista-alykkaampia-auttavat-jopa-diagnoosin-tekemisessa