HS-kuva 12.11.17: toimitusjohtaja Teemu Suna, Nightingale Health |
HS: 12.11.2017:Suomalaisyritys tutkii
verinäytteestäsi, odottaako sydänkohtaus lähitulevaisuudessa – ”Monen
asiakkaan on ollut vaikea uskoa, että palvelu on ylipäätään mahdollinen”. Terveysteknologiayritys Nightingale Health tahtoo, että sen menetelmällä ennustetaan vielä kokonaisten kansakuntien terveyttä. https://www.hs.fi/talous/art-2000005446085.html
Olin viime viikolla tietojohtamisen verkostopäivillä. Tämä verianalyysipalvelu ei ollut esillä päivillä, mutta paljon muuta. Palaan asiaan vielä erikseen. Sen sijaan aiheesta oli sunnuntain 12.11.2017 Hesarissa kokosivun juttu: "Enemmän irti verinäytteistä". Nuori yritys on nyt saamassa jalansijaa Singaporessa. Ideana on, että uudella verianalytiikkamenetelmällä voidaan kattavasti käyttää ennalta ehkäisevään toimintaan. Kirjoitin asiasta kirjaani "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE" (Nordestradt 2017, 102-104) yhden luvun otsikolla "tapaus verianalyysipalvelu". Siteeraan tähän nyt kirjan arvio-osion.
Ollin arvio. Uusi
verianalyysimenetelmä näyttää mullistavalta innovaatiolta verrattuna nykyisiin
menetelmiin. Se on tehokas siinä mielessä, että voidaan tukeutua nykyiseen
verinäytteiden keruujärjestelmään. Nykyisen järjestelmän selkärankana on
laboratoriotutkimusluokitus ja sertifioidut menetelmän vertailukelpoisten
tietojen aikaansaamiseen riippumatta siitä, mistä laboratoriosta on kyse.
Nykyinen järjestelmä on myös kattava laboratorioittain. Tämä tarkoittaa prosessia
lääkärin määräyksestä, näytteenottoon, näytteen analysointiin ja lääkärin
tulkintaan Jotta uusi menetelmä saataisiin kattavaksi Suomessa, se tulisi
sisällyttää tai korvata kaikissa laboratorioissa olemassa olevat
analyysimenetelmät. Muutoin menetelmän
käyttö jää erityistapausten varaan, jolloin sen merkitys väestötason
ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa menetetään. Riskiennustamismallien
päälähteenä toimivat eri biopankit. Näin hyödyt voidaan saavuttaa myös ilman
sitä, että se korvaa kaikkien laboratorioiden menetelmät. Hyötyjä voidaan
realisoida välittömien palvelun käyttöönottavassa terveydenhuollon
organisaatiossa. Sinänsä kansalaisen/potilaan kannalta menetelmä antaa
mahdollisuudet seurata omia elintapojaan ja niiden vaikutusta sairauteen. Samoin
on mahdollista kohdentaa ammattilaisten toimenpiteet nykyistä tehokkaammin
eniten apua tarvitseville. Menetelmä on sinänsä tasoa IV (kyvykkyys,
analytiikka), mutta sovellusmahdollisuudet kattavuuden kannalta ovat vielä
tulevaisuutta.
Tietojohtamisen kyvykkyys. Niin tuo kyvykkyysarvioni perustui kirjassa luotuun tietojohtamisen kyvykkyyden mittaamistapaan. Arvioini oli kirjassa, että Suomessa ollaan likimäärin tason I-II, mutta aihioita on tasoille III-V. Mielenkiintoista puolestaan tässä oman kirjani innovaatiossa on, että minut pyydettiin sitä kehittämään / tuotteistamaan tietojohtamisen itsearviointipalveluksi yritykseen nimeltä Citrus Solutions oy. Esittelimme sitä Citruksen demotuotteena viime viikon verkostopäivillä Pyhätunturilla. Saas nähdä, lähteekö tuo tuotteemme lentoon? Aihioita tuli.
Päivitys 13.11.2017: Metodikysymyksiä. Linkedinin puolelta on tullut kaksi yksityiskohtaista metodista kysymystä, joihin vastaaminen on parasta tehdä Nightingale Healthin toimesta.
Päivitys 13.11.2017: Metodikysymyksiä. Linkedinin puolelta on tullut kaksi yksityiskohtaista metodista kysymystä, joihin vastaaminen on parasta tehdä Nightingale Healthin toimesta.
- Antti Roine: Minusta avainkysymys on laajan biologisen datan kovarianssi. Uskon että pieni määrä avaintekijöitä riittää jatkossakin. Riskipotilaiden tunnistaminen ei kuitenkaan ole komplianssin veroinen ongelma. Toki kun NMR mahdollistaa usean analyytin tutkimisen, siinä missä yhdenkin, jos on muuten taloudellisesti mielekäs. Osaisiko joku Nightingale Health Ltd.:lla kommentoida asiaa?
- Niku Oksala: Jos saadaan hurja määrä dataa yhdessä aikapisteessä ja sitä analyysiä sekoittavat ääretön määrä oskilloivia tekijöitä (ruokailu, uni, lääkitys, vrk-rytmi) yms., voidaan todeta että tarvitaan kunnollinen aikasarja, siis sarja verinäytteitä. Lisäksi samalla aikasarja lääkärin tulkintoja koneen rinnalle. Lopulta todetaan että resurssia onkin käytetty paljon enemmän kuin perinteisessä praktiikassa - on aivan selvää että tämä metodi päihittää perinteiset kokeet pistemittauksina. Lisäksi tulee muistaa että tieto siitä, tupakoiko, miten paljon ja miten kauan sitten lopetti selittää sydän-verisuonisairastavuutta kertaluokkia enemmän kuin mikään geneettinen tai metabolomiikkaan perustuva testi. Ainakaan en vielä tiedä ettei näin olisi.
Päivitys 16.11.2017: Teemu Suna tarkentaa verianalyysipalvelun metodia ja sen merkitystä Linkedinin blogissa: "Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon aika": Ohessa on ote Teemun kirjoituksesta:
....
"Yksilöllisiä eroja on mahdollista ryhmitellä perustuen terveyttä kuvaavien parametrien yhtäläisyyksiin yksilöiden välillä. Esimerkiksi yhdelle joukolle ihmisiä tietyt parametrit ovat keskeisiä sairastumisriskin näkökulmasta, kun taas toiselle joukolle muut parametrit voivat olla keskeisiä. Nämä ihmisjoukot ja niiden väliset erot sairastumisriskin näkökulmasta voidaan tunnistaa keräämällä suuri määrä verinäytteitä ja analysoimalla niistä suuri määrä terveyttä kuvaavia parametreja. Lopputuloksena muodostuu useita biologisesti samankaltaisia mutta toisistaan poikkeavia ihmisjoukkoja, joille voidaan suunnitella ja toteuttaa yksilöllisempää terveydenhuoltoa.
Sairastumisriskin ymmärrystä voidaan parantaa edelleen, mikäli analysoidaan myös aikasarjassa kerättyjä verinäytteitä. Aikasarjan avulla voidaan seurata miten terveyttä kuvaavat parametrit muuttuvat ajan suhteen. Verinäytteiden lisäksi parametreihin voidaan liittää lääkärin lausunnot, lääkärin määräämät interventiot ja potilaan itse antamat tiedot (esim. uni, liikunta, ruokavalio). Edellä mainittujen toimenpiteiden tavoitteena on lisätä terveyttä kuvaavien parametrien määrää, jotta kroonisten sairauksien monimutkaisuus voitaisiin ymmärtää paremmin. Mitä paremmin tässä onnistutaan, sitä kattavammin ja yksilöllisemmin voidaan ennustaa riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin...."
https://www.linkedin.com/pulse/ennaltaehk%C3%A4isev%C3%A4n-terveydenhuollon-aika-teemu-suna/
....
"Yksilöllisiä eroja on mahdollista ryhmitellä perustuen terveyttä kuvaavien parametrien yhtäläisyyksiin yksilöiden välillä. Esimerkiksi yhdelle joukolle ihmisiä tietyt parametrit ovat keskeisiä sairastumisriskin näkökulmasta, kun taas toiselle joukolle muut parametrit voivat olla keskeisiä. Nämä ihmisjoukot ja niiden väliset erot sairastumisriskin näkökulmasta voidaan tunnistaa keräämällä suuri määrä verinäytteitä ja analysoimalla niistä suuri määrä terveyttä kuvaavia parametreja. Lopputuloksena muodostuu useita biologisesti samankaltaisia mutta toisistaan poikkeavia ihmisjoukkoja, joille voidaan suunnitella ja toteuttaa yksilöllisempää terveydenhuoltoa.
Sairastumisriskin ymmärrystä voidaan parantaa edelleen, mikäli analysoidaan myös aikasarjassa kerättyjä verinäytteitä. Aikasarjan avulla voidaan seurata miten terveyttä kuvaavat parametrit muuttuvat ajan suhteen. Verinäytteiden lisäksi parametreihin voidaan liittää lääkärin lausunnot, lääkärin määräämät interventiot ja potilaan itse antamat tiedot (esim. uni, liikunta, ruokavalio). Edellä mainittujen toimenpiteiden tavoitteena on lisätä terveyttä kuvaavien parametrien määrää, jotta kroonisten sairauksien monimutkaisuus voitaisiin ymmärtää paremmin. Mitä paremmin tässä onnistutaan, sitä kattavammin ja yksilöllisemmin voidaan ennustaa riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin...."
https://www.linkedin.com/pulse/ennaltaehk%C3%A4isev%C3%A4n-terveydenhuollon-aika-teemu-suna/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti