Dementian riskit. Lancetin Dementiaa koskevassa numerossa havainnollistettiin dementian riskitekijöitä oheisella kuvalla. (1) Väestöpohjaisten tutkimusten tuloksena Lancetin komissio on tunnistanut 9 riskitekijää:- syntymä, 7%
- nuoruus: alhainen koulutustaso, 8%
- keski-ikä: kuulon menetys 9%, verenpainetauti 2%, lihavuus 1%
- loppuikä: tupakointi 5%, masennus 4%, fyysinen laiskuus 3%, sosiaalinen eristäytyminen 2%, diabetes 1%
- 35%:iin riskeistä voimme vaikuttaa; 65%:iin riskeistä emme voi vaikuttaa.
Ympärivuorokautista hoivaa tarvitaan. Kaikesta huolimatta osa meistä saa iän karttuessa dementian, jonka ennuste on vaikeutuva eikä helpottuva. Tämä porukka tarvitsee ympärivuorokautista apua. Täytyy lisäksi muistaa, että meitä vanhenevia ihmisiä kohtaa myös muunlaiset toimintakyvyn heikkenemiset. Niissäkin ääripäässä on ympärivuorokautisen hoivan tarve. Tätä meille todistaa myös prof. Marja Jylhä. Viimeinen elinvuosi siirtyy eteenpäin, mutta palvelujen tarve ei häviä mihinkään. Vallitsestasta keskustelukulttuurista Jylhä toteaa: "Hoidon riittämätön saatavuus puhutaan pois."
VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki toteaa, että vanhusten laitoshoidosta voidaan 45% taittaa pois ja näin säästää soten kustannuksia. (http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/11/soten-kustannukset-ja-saastot.html). Lähde, josta poimin tuon prosenttiluvun, ei kerro perusteita. Vuosikausiahan on voitu ikäänkuin "silmänkääntötempuin" vähentää vanhusten laitoshoitoa. Tämä temppu on ollut muuttaa laitokset palveluasumiseksi. Parhaimmillaan on kyse ratkaisevasta uudesta ajatustavasta, jossa erotellaan toisistaan palvelut ja asuminen. Hienoimmillaan voidaan häivyttää rajaa kotona asumisen ja muun asumisen välillä. Pahimmillaan on kyse kylmästä nimilappujen muuttamisesta ja hoito- sekä palvelukäytäntöjen pitämisestä ennallaan. Tuolloin on kyse vain kustannusten silmänkääntötempusta. Ei kotihoidon resurssejakaan ole toisaalta lisätty riittävästi. (3)
Asuminen ja hoivapalvelut. Kannatan asumisen ja palvelun erottelua toisistaan laskennallisena sekä hoidon järjestämisen ratkaisuna. Silloin voitaisiin kohdistaa kustannukset vertailukelpoisesti ja myös kohdistaa palvelut tarpeiden mukaan. Nyt tilanne on erittäin kirjava. On laitoshoitoa ja täysin siihen rinnasteista palveluasumista. Ja toisessa päässä on monenkirjavaa kotihoitoa. Kun tähän kokonaisuuteen vielä liitetään vanhusten palvelujen voimakas markkinoistuminen ja siihen liittyvä palveluasumisen keskittyminen, ollaan monelta osin yksityisten markkinoiden armoilla. Tämä näkyy niin itse vanhusten palvelujen saatavuudessa, omaisten haasteissa välikätenä toimimisessa sekä tietysti myös kunnan roolissa vastata palvelujen järjestämisestä.
Päivitys 15.12.2017:
Lisää tietoa Lancetilta dementian preventiosta: Lancet 12/2017: http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)31363-6/fulltext
Viitteet
Dementia is the greatest global challenge for health and social care in the 21st century: around 50 million people worldwide have dementia and this number is predicted to triple by 2050. The Lancet Commission on dementia aims to review the best available evidence and produce recommendations on how to best manage, or even prevent, the dementia epidemic. Dementia is not an inevitable consequence of ageing and the Commission identifies nine potentially modifiable health and lifestyle factors from different phases of life that, if eliminated, might prevent dementia. Although therapies are currently not available to modify the underlying disease process, the Commission outlines pharmacological and social interventions that are able to help manage the manifestations of dementia." http://www.thelancet.com/commissions/dementia2017
(2) YLEn uutiset 19.11.2017: “Ei minua uskottu, kun sanoin, ettei äiti pärjää enää kotona” – Tutkija: Vanhusten omaan tahtoon vedotaan Suomessa irvokkaalla tavalla"
Seuraavassa on Ote uutisesta, jossa professori Marja Jylhä kommentoi kotihoitoa ja ympärivuorokautisen hoivan tarvetta:
"Gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja, professori Marja Jylhä on tutkinut yli 90-vuotiaita suomalaisia, pitkäikäisyyttä, iäkkäiden ihmisten toimintakykyä ja heidän saamiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Jylhä korostaa, että suomalaisten eliniän piteneminen on sinänsä hieno asia. Seitsemän- ja kahdeksankymppiset ovat tutkitusti parempikuntoisia kuin ennen. Meillä on yhä enemmän elämästä nauttivia ikäihmisiä, vireät eläkeläiset ovat yhteiskunnassa tärkeä voimavara vaikkapa vapaaehtoistyössä. Perheissä on useita sukupolvia, lapsilla isovanhempia ja isoisovanhempia. Mutta asiassa on myös toinen puoli. Aiempaa vanhemmiksi elävät myös apua tarvitsevat huonokuntoiset. Yli 85-vuotiaiden kunto ei keskimäärin ole 15–20 vuoden aikana juurikaan muuttunut. Osa tutkijoista on seurannut jo jonkin aikaa huolissaan, miten juuri vanhoista vanhimpien suomalaisten saama hoito Suomessa heikentyy. Ihmisen raihnaisuusvaihe elämän loppupuolella ei ole kadonnut mihinkään. Tätä eivät päättäjät ole professori Marja Jylhän mielestä aidosti ymmärtäneet. Arviolta puolet yli 90-vuotiaiksi elävistä kärsii dementiasta. Muistisairas pärjää kyllä aluksi yksin kotonakin, mutta pelkästään kotihoitoa parantamalla ei koko yhtälöä Jylhän mielestä ratkaista.– Kun ihminen on sellaisessa tilanteessa, ettei hän muista, onko kotona koskaan käynyt ketään, ei muista ottaa vettä eikä sitä miten hana toimii - ei hänen tule olla yksin. Varmasti siinä on vielä mielikuvitusta käytettävissä, esimerkiksi millaisia yhteisöllisiä asumismuotoja voi olla. Mutta yksin nämä ihmiset eivät voi olla." https://yle.fi/uutiset/3-9932949
YLEn uutinen 19.11.2917 Peruspalveluministeri: Laitoshoidon ja kotihoidon välille tarvitaan uudenlaisia hoitomuotoja. Peruspalveluministeri
myöntää, etteivät palvelut ole yhdenvertaisia ja omaisten huoli
läheisten pärjäämisestä kotona ymmärrettävää.
https://yle.fi/uutiset/3-9936924 (3) THL 23.8.2017: Kotihoidon kasvava asiakaspaine kohdistuu suuriin kaupunkeihin
Iäkkäiden palveluissa painotetaan kotona annettavaa hoitoa laitoshoidon sijaan. Rakennemuutos on edistynyt, mutta eritahtisesti eri alueilla. Suurimmat haasteet ovat nyt Etelä-Suomen isoilla kaupungeilla.
https://www.thl.fi/fi/-/kotihoidon-kasvava-asiakaspaine-kohdistuu-suuriin-kaupunkeihin?redirect=https%253A%252F%252Fwww.thl.fi%252Ffi%252Fetusivu%253Fp_p_id%253D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%2526p_p_lifecycle%253D0%2526p_p_state%253Dnormal%2526p_p_mode%253Dview%2526p_p_col_id%253Dcolumn-2-1-3%2526p_p_col_pos%253D1%2526p_p_col_count%253D2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti