Fakta, fiilis, fiktio - vakavaa puhetta, päivitys 3.1.2018 "Tietoasiantuntija-lehti" netissä

Fakta, fiilis ja fiktio ovat teema-aiheita Tietoasiantuntijalehden viimeisimmässä numerossa 4/2017. http://tietojohtaminen.com/sites/default/files/tietoasiantuntija-lehti_4_17_verkko.pdf  Lehdessä on runsaasti aiheeseen liittyviä hyviä juttuja. Siteeraan kahta juttua, koska ne koskettelevat myös kovasti somemaailmaa ja bloggausta.

Kriittinen relativisti Antti Hautamäki avaa pelin artikkelissaan "Tiedon suhteellisuus ja totuuden jälkeinen aika". (1) Tieto ja totuus on suhteellista. "Tietorelativismin mukaan tieto ja totuus ovat suhteellisia. Jokin tieto on tietoa tai totta suhteessa käytettyihin viitekehyksiin tai tietoyhteisöön... Absolutisti katsoo, että se mitä pidämme totena, on ehdottomasti totta mutta kaikki aikaisemmat tai erilaiset uskomukset ovat epätotta, jos ne ovat ristiriidassa nykyisten uskomustemme kanssa. Relativisti puolestaan ajattelee, että jokainen uskomusjärjestelmä perustuu joihinkin oletuksiin, jotka eivät ole ehdottomia. Tieto riippuu aina näkökulmista tai perspektiivistä. Näkökulma antaa aina rajoittuneen ja osittaisen kuvan asioista. Kaikessa tieteellisessä tutkimuksessa tehdään valintoja, jotka liittyvät esimerkiksi havaintoihin, mittauksiin ja niiden tulkintaan. Uskomukset ovat enemmän tai vähemmän perusteltuja. Jotkut uskomukset ovat hyödyllisempiä kuin toiset joidenkin meille tärkeiden kriteerien suhteen."

Totuuden jälkeinen aika liittyy Antin ajatusmaailmassa totuuden suhteellisuuteen. "Totuuden jälkeisen ajan ongelma on siinä, että niin moni pitää subjektiivisia käsityksiään ("musta tuntuu") yhtä varmoina tai hyödyllisinä kuin niitä käsityksiä, jotka ovat hyvin perusteltuja ja asiantuntijoiden yhteisön hyväksymiä. Määrittelenkin objektiivisen tiedon tietyn yhteisön hyväksymäksi ja perustelemaksi tiedoksi. Tieto on siis yhteisöllinen käsite."  Totuuden Antti puolestaan tiivistää seuraavasti: "Totta on se, mikä on yhtäpitävää objektiivisen tiedon kanssa ja epätotta se, mikä on ristiriidassa objektiivisen tiedon kanssa. Tästä seuraa se, että totuus ei ole absoluuttista, koska objektiivinen tieto muuttuu. Totuuden jälkeisessä ajassa tarvitsemme kriittistä relativismia, joka punnitsee ja vertaa kriittisesti erilaisia näkökulmia."

Vaarat vaanivat, vaikka ottaisimme onkeen Hautamäen kriittisestä relativismista. On monia vaaroja edessä. Kaksi ääripäätä ovat usko faktoihin ja usko omiin näkemyksiin. Jos usko faktoihin natsaa vielä yhteen omien näkemysten kanssa, saatetaan harhautua pois kriittisen relativismin polulta. Vaarat vaanivat myös faktojen ja uskomusten "kuplissa". Tällaisia kuplia voivat saada aikaan voimakkaat mielipiteen muodostajat. Mutta kyllä somekin luo kuplia. Monelle tuttu some Facebook toimii tavalla, jossa syntyy samanmielisten kuplia. Tai Twitter luo kuplia, kun sanoman pitää olla tiivis ja sillä pitää olla seuraajien verkosto. Tai suljetut someryhmät luovat kuplia, joihin ulkopuolelta ei ole mitään vaikutusmahdollisuuksia.

Faktojen tarkistus on myös mielenkiintoinen tapa suhtautua kriittiseen relativismiin. Tarkistusmenettelyllä toki voidaan harhaisimmat uskomukset tarkistaa. "Faktaa vai fiktiota -käyttäjän valinta" on Reija Heleniuksen ja Hannele Orjalan artikkeli. (2) Heidän mielestään on löydettävä ja opittava tiedon lukutaito. Reija ja Hannele kirjoittavat: "Totuuden jälkeisessä ajassa viitataan siihen, että tunteet ja suoranaiset valheet ovat syrjäyttäneet faktat politiikanteossa. Jälkikäteen monelle kansalaiselle on tullut yllätyksenä, ettei kaikilla esiin tuoduilla argumenteilla ollut esitettyä totuuspohjaa."  Kannattaa tietysti muistaa tuokin asia, että niin tieto kuin totuuskin ovat näkökulmasidonnaisia. Näinhän Antti opettaa edellä. Kuitenkin kannatan kansainvälisten kirjastojen kattojärjestön (IFLA) kahdeksan kohdan neuvoa tunnistaa valeuutinen:

• Tarkista taustat: Tutki jutun julkaissut sivusto. Mikä on sen tarkoitus ja kuka sitä ylläpitää?
• Lue koko juttu: Klikkiotsikot hämäävät. Mikä on koko tarina?
• Kuka on tekijä?: Hae tietoa tekijästä. Onko tekijä luotettava, onko häntä edes olemassa?
• Mihin juttu perustuu? Avaa linkit. Tukeeko esitetty taustatieto tarinaa?
• Tarkista päivämäärä. MIlloin uutinen on julkaistu? Onko se enää ajankohtainen?
• Onko se pila? Erikoinen uutinen voi olla pila. Tarkista sivusto ja kirjoittaja.
• Tarkista asenteesi. Mieti, voivatko omat ennakkoluulosi vaikuttaa arvioosi uutisesta.
• Kysy asiantuntijalta. Kysy kirjastonhoitajalta ja tarkista muut uutissivustot.

Tiedonkäsitys, viite 4

Bloggarina olen myös tiedon ja totuuden kanssa tekemisissä (3). Myös kirjassani "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE" pohdin tätä totuuden vaikeata asiaa, josta on myös poimittu tämä tietoa koskeva moninainen kuvio (4).  SOTE -keskustelussa vilisee vaaroja kaikilla tiedon ja totuuden osa-alueilla. Viime aikaiset kohut valinnanvapauden äärellä nostavat myös esille nämä ongelmat. Ollaanko itse asiassa kansalaisten valinnanvapauden asialla vai aivan muulla asialla. (5) Taustat kannattaa tarkistaa. Lukemisessa kannattaa käyttää useita lähteitä. Omatkin asenteet pitää tarkistaa, jottei päädy valikoituun lukemiseen. Vastuuta koen myös itse. Oma tiedonkäsitykseni vastaa pitkälle Antin kriittistä relativismia. Pyrin tuomaan esille asian eri puolet. Kerron, mitä lähteitä olen käyttänyt. Niin ja yritän itsekin  ravistella omia asenteitani. Onnistumiset ja epäonnistumiset arvioivat muut. Suosittelen myös, että luet koko jutun. Sehän oli tuo toinen tärkeä suositus.

Viitteet

(1) Antti Hautamäki: Tiedon  suhteellisuus ja totuuden jälkeinen aika, Tietoasiantuntija-lehti 4/2017, ss. 16-17; http://tietojohtaminen.com/sites/default/files/tietoasiantuntija-lehti_4_17_verkko.pdf

(2) Reija Helenius, Hannele Orjala: Faktaa vai fiktiota - käyttäjän valinta, Tietoasiantuntija-lehti 4/2017, ss. 10-11; http://tietojohtaminen.com/sites/default/files/tietoasiantuntija-lehti_4_17_verkko.pdf

(3) Aiemmat blogikirjoitukset aiheeseen liittyen:- totuuden jälkeinen aika: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/01/onko-totuuden-jalkeinen-aika-menossa.html
 - kriittisyysteema: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/12/bloggaajan-vuoden-rasitukset-ja-tulokset.html
- kirja-arvio:  Tiina Raevaara:  Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle, 2016: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/11/tieteen-polarisointi-voi-johtaa.html

(4)  Olli Nylander: Tietojohtaminen  ja tapaus SOTE, Nordestadt 2017, ss. 23-33

(5) SOTE -vakava järjestelmävirhe on hyvä esimerkki monenkirjavasta keskustelusta erityisesti valinnanvapauden ympärillä. 
https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/10/vakava-jarjestelmavirhe-onko-sote.html