STM: "Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi raportointimalli, sote-tietopaketit, otetaan osaksi sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon muutosohjelmaa. Tavoitteena on, että maakunnat voivat ottaa tietopaketit käyttöön, kun ne aloittavat toimintansa 2020. Nyt ne ovat jo maakuntavalmistelijoiden työvälineenä. Sote-tietopaketit mahdollistavat maakunnan palvelujen tarkastelun kokonaisuutena."
Sitra: "Sote-tietopakettien kautta saadaan luotettavaa, läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ohjauksen ja päätöksenteon tueksi niin maakunnallisesti kuin kansallisesti. Sote-tietopaketeilla kuvataan erityisesti maakunnallisen järjestäjän onnistumista palvelujen hankinnassa maakunnan väestölle sekä näiden kustannusten hallinnassa. Palvelujärjestelmän jatkuva kehittyminen ja nykyistä mahdollistavampi lainsäädäntö tuo tullessaan entistä monimuotoisemmat palvelu- ja rahoitustavat, joista esimerkkinä maakunnan liikelaitoksen tuotanto, maakunnan yhtiöitettyjen yksiköidentuotanto ja kapitaatiokorvauksen piirissä olevat palvelut."
Yllä oleva kuva ja teksti on STM:n ja Sitran sote-tietopakettiaineistosta. STM, VM ja THL sekä Sitra ovat kehitelleen tätä soten tiedolla johtamisen konseptia. Työ entenemistä olen seurannut tarjolla olevien dokumenttien avulla sekä alkuvuodesta olin kuuntelemassa STM:n virkamiehen alusta asiassa. Nyt hanke on nimetty sote-tietopaketeiksi. Aikaisemmin nimenä oli palvelupaketit. Kyse on ennen muuta maakuntein välisen vertailun mahdollistamisesta, jolla on tarkoitus edistää maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpanon muutosohjelmaa. Vertailun lisäksi maakunnalla on mahdollisuus seurata toimintansa kokonaiskuvaa. Valmistelu on ollut perusteellista. On mallinnettu eri palvelut. On määritelty käsitteet ja erilaiset laskentasäännöt, miten saadaan aikaan vertailukelpoiset mittarit. Mittareita on testattu käytännössä. Hienoa aikaa vievää työtä. En lähde tässä yhteydessä yksityiskohtaiseen kommentointiin. Uskon, että valitulla työtavalla on saatu aikaan paras mahdollinen lopputulos. (1)
Kommentoin edellistä valmistelua blogikirjoituksessani alkuvuodesta (2). Kirjoitin aiheesta myös tuon blogikirjoituksen pohjalta tietojohtamisen kirjaani. (viite 3: sivut 81-86). Edelleen tulee mieleen joitain kommentteja, jotka valmistelijat ovat varmasti itsekin tunnistaneet.
- tiedonkeruuprosessi on raskas eikä se oli mitenkään vielä kattava; edellytyksenä ovat modernit tietojärjestelmät kaikissa maakunnissa ja niiden ohjaamilla palvelun tuottajilla.
- tiedonkeruun pitää palvella suoraan tiedon kerääjää, jotta tieto on laadukasta ja nopeasti kerättävissä
- sotetietopakettien käyttö ei ratkaise maakunnan johtamistehtävän ydintä, joka perinteisesti voidaan jakaa vaikkapa strategiseen, operatiiviseen ja taktiseen johtamiseen. Tietopaketit ovat hyvä apu strategiseen johtamiseen sekä oman tietoperustan määrittelyyn.
- Tietopakettien hyödyntäminen edellyttää, että tunnistetaan, miksi maakunnan tila suhteessa toisiin maakuntiin on tällainen ja mitä pitäisi tehdä, jotta saavutettaisiin paras mahdollinen tila jatkossa.
- Mitä monimutkaisemmat ovat laskentasäännöt, sitä lähempänä ollaan mittareissa todellisuutta. Toisaalta mitä monimutkaisemmat ovat laskentasäännöt, sitä vaikeampaa on luoda muutosohjelma, joka tarttuu oikeisiin ongelmiin.
- Tietopakettien rinnalla on tehtävä oma tiedonhallinnan työ, joka perustuu maakunnan perustehtäviin. Siinä voivat maakunnan tehdä yhteistyötä keskenään. Maakuntien itsensä pitää olla tässä työssä avainhenkilöitä.
(1) VM:n lehdistötiedote linkkeineen varsinaiseen materiaaliin:
http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/sote-tietopaketit-maakuntien-kayttoon-jo-maakuntien-valmisteluvaiheessa
(2) Blogikirjoitukseni aiheesta helmikuussa 2017:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/02/kuva-sotemittareista-viela-inventaarion.html
(3) Olli Nylander: Tietojohtaminen ja tapaus SOTE, Norderstadt 2017, ss. 81-86: Päädyin tuolloin - siis toukokuussa 2017 seuraaviin arvioihin:
STM:n KUVA-ryhmä tarvitsee vielä itselleen selkeän viitekehyksen, jonka varassa indikaattorit voidaan luokitella ja tiivistää oleellisiin indikaattoreihin. Indikaattorien tietoperusta on varmistettava kattavaksi. Mikäli kattavuusperiate ei toteudu, ei myöskään indikaattoria voida hyödyntää. Indikaattorin tietoperusta ja laskusäännöt on kuvattava metatieto-osiossa. On myös kuvattava, mikä on indikaattorin vaikutusmekanismi ja miten se suhtautuu lämpömittarivertaukseen: tulikuuma, kuuma, viileä, kylmä. STM:n mittarityöryhmän (KUVAn) jatkosuunnitelmat liittyvät omalta osaltaan SOTE-uudistukseen ja tietojohtamiseen. Käsiini tuli 22.3.2017 päivitetty jatkoaikataulun suunnitelma, joka on tähän kirjattu tiivistetysti: Aikataulu on varsin kiireinen ottaen huomioon tietovarantojen uudistamisen hitaudet sekä mittarien tutkimus- ja testausvaatimukset.
- · v. 2017: perustetaan projektitoimisto, valmistellaan tiedon tuottamista koskevat säädökset ja asetukset, määritellään vastuut tietopohjan, tietojen käytön, mittariston ja raportoinnin ylläpidosta, kehittämisestä ja palveluista aikana sekä rakennetaan tieto-ohjauksen vuosikello vuoden 2017 loppuun mennessä
- v. 2018
-2019: laaditaan maakuntien rahoituksen
riittävyyttä kuvaavat mittarit vuoden 2019 alkuun mennessä, kehitetään kansallisen ja maakuntien tietojohtamisen tilannekuva
pilottiversioa kevään 2018 aikana sekä luodaan
olemassa olevien tietovarantojen avulla 1.
vaiheen SOTE-mittarit ohjaukseen 2018, otetaan käyttöön uudet 2.vaiheen SOTE-mittarit
tuotantoon tietojärjestelmistä vuoden 2019 alusta, otetaan käyttöön maakuntien
palvelupakettimittarit kesällä 2018. [i]
[i] KUVA:
Päivitetty 22.3.2017 sote-projektiryhmän käsittelyn jälkeen: Kustannus- ja vaikuttavuustiedon kehittäminen
ja tietopohjatarpeet 2017 - 2018 (muutosohjelma); http://bit.ly/2oY2hkn
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti