Omakanta systemaattiseen käyttöön - herätys ammattilaiset, päivitys 26.2.2016

Omakanta: www. omakanta.fi

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu henkilökohtainen internetpalvelu, josta yli 18-vuotias voi katsella omia sähköisiä resepti- ja potilastietoja sekä tulostaa yhteenvedon sähköisistä resepteistä. Lapsen vanhemmat eivät voi vielä katsella lapsensa tietoja palvelusta. Omakannasta näkyy tietoja, kun potilaalle on kirjoitettu sähköinen resepti tai hänen potilastietojaan on tallennettu Potilastiedon arkistoon. Täysi-ikäinen näkee myös tiedot, jotka on tallennettu, kun hän oli ala-ikäinen. Tulevaisuudessa palvelusta näkee organisaatiotasolla, missä potilaan tietoja on katsottu tai käsitelty. Sähköiset reseptit ja lääkeostot näkyvät Omakannassa 2,5 vuotta siitä päivästä, jolloin ne on kirjoitettu. Palvelusta ei näe paperi-, puhelin- tai faksireseptejä. Omakanta löytyy Kanta-palvelujen sivuilta osoitteesta www.kanta.fi tai suoralla osoitteella www.omakanta.fi. Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla, HST-kortilla tai mobiilivarmenteella.

Omakanta on ainutlaatuinen palvelu, joka toimii periaatteessa hyvin. Se on helppo kansalaiselle ja erinomainen apu potilaalle itselleen, mutta myös ammattilaiselle. Omakanta toimii, jos tiedot ovat ajantasalla ja mahdollisimman kattavat. Ajankohtainen viesti tuttavaltani vie pohjaa pois palvelulta. Kysyin apua myös ministeriöstä. Tässä on tulos. Herätkää ammattilaiset - myös kotikaupunkini Espoo.

Kysymykseni omakannasta STM:n virkamiehelle. Sain yksityisen postini puolelta tutultani peräkkäisiä viestejä koskien omakantaa ja Espoon toimintakäytäntöjä. Onko tästä omakannasta olemassa jotain yleisiä yhdessä hyväksyttyjä periaatteita vai voiko jokainen hoitoyksikkö toimia miten tahtoo. Tästä alla olevasta tekstistä käy ilmi kaksijakoista käytäntöä. Toisaalta tiedot ovat kattavia ja ajantasaisia toisaalta ei.

”Tulipa eilen koettua, että ei Espoon sähköisistä palveluista ole apua vastaanotolla. Pääsin heti samana päivänä terveydenhoitajan vastaanotolle ja hän määräsi hoidon. Juteltuamme siinä, kävi ilmi, että hoitaja katsoo vain Espoon omaa terveyskansiota, mutta ei Kanta.fi sivustoa. Viimeaikaiset käyntini hoitajilla, lääkäreillä, röntgenissä ja labrassa on hajoitettu noiden sivustojen sivulle. Hoitaja sanoi, että ei heillä ole aikaa seikkailla netissä, kun kutakin potilasta kohden on varattu vain 15min. Aikaa jopa mitataan sähköisesti. Pitäisikö potilaan printata omat tiedot mukaan vastaanotolle, jos ei kaikkea muista. Vai pitäisikö edes tk:n henkilökunnan yhtenäistää käytäntöjä. Itse tietenkin kannatan viimeistä vaihtoehtoa. Minulla oli kuitenkin vain poskiontelotulehdus.

Olli, tuossa ed. viestissä tuttavani kommentti näistä sähköisistä palveluista. Kävin eilen katsomassa oman äitini tietoja sekä Kannassa että Espoon terveyskansiossa. Tosi vähän ja vajavaista. Näköjään Kannankin tiedot ovat päivittäjistä kiinni, sillä omia tietojani on täällä Kirkkonummella kirjattu viime vuoden kesästä alkaen todella kiitettävästi. Tulee jo hissukseen sellainen tunne, että pidemmällä aikavälillä Kannasta voi olla jotain hyötyäkin. Mutta miksi ihmeessä Espoon ylipäätään täytyy ylläpitää omaa terveyskansiotaan, joka näyttää olevan pitkälti samanlainen Kannan kanssa? Kun ei kumpaakaan kuitenkaan kyetä päivittämään ajantasaisesti.

Tuo tuttuni käy muistaakseni Espoonlahden terveyskeskuksessa. Luulisi, että Espoossa olisi kaikilla terveysasemilla samat käytännöt, mutta äidin osalta huomasin, ettei Samariassa terveyskansioon kirjata juuri mitään. Isän tietoihin en pääse, koska hänellä ei ole verkkopankkitunnuksia. Anopille terveyskansiota mainostettiin Tapiolassa marevanin seurannan välineenä. Hän kävi katsomassa tietojaan, mutta ei sinne mitään labratietoja päivitetty. Sitten Anoppi mainitsi asiasta lääkärille, jonka jälkeen terveyskansioon kirjattiin jotain. Marevanin seurantaan siten ei edelleenkään käytetä, vaan homma hoituu kännykällä.”

Ja STM:n virkamiehen vastaus. "Olen kiinnittänyt samaan asiaan huomiota, käytännöt vaihtelevat. Myös siinä, kuinka nopeasti tiedot siirretään Kantaan. Max 30 pv viivästyksiä tehdään. Näitä käytäntöjä täytyy todella yhtenäistää eivätkä tuollaiset viiveet ole mitenkään perusteltuja. Jo asetuksesta tulee 5 pv yläraja. Mielestäni yleensä tietojen viivästäminen suoran siirtämisen sijaan pitäisi olla erityistapaus eikä käytäntö. Ilmeisesti nyt esim. Efficassa ei ole mahdollisuutta potilaskohtaiseen viivästämiseen, vaan se tehdään köntässä tietokantakohtaisesti. Näin ei saisi olla Kanta-määrityksienkään pohjalta. Eli on todella yksi paimennettava asia. Ehkä kuitenkin pitää aloittaa tiedottamisella."

Päivitys 26.2.2016: Kommentteja FB:n puolelta

Klaus Halla On tässä vielä tekemistä, vaikka oikeilla jäljillä ollaan. Tietenkään ei saisi olla muuta kuin yksi järjestelmä, johon asiat kirjataan ja jota seurataan. Eikä tässä terveydenhoidon henkilökuntaa syyllistämälläkään päästä eteenpäin. Jos ja kun aika/potilas on minimissään, niin kovin ahtaassa raossa työntekijät ovat. Työkulttuurin muutos tässä on menossa ja sitä eivät helpota usein takkuavat ohjelmistot. Prosessien sujuvuutta ei aina edistä se, että ne on suunniteltu edelleen useissa paikoissa lääkärijohtoisesti. On näitä hyviäkin malleja jo, mutta kirjo on suuri.

Jouni J Särkijärvi Saatettu asianomaisen tahon tietoon. Epäkohtiin kannattaa puuttua.