Terveysdigissäkin asiakasnäkökulma keskeistä, päivitys 4.2.2016

Kuva YLEn uutisesta / THL:n digitutkimus 2014, viite 1

"Suomessa käytetään melko vähän sosiaali- ja terveydehuollon sähköisiä palveluja. Asiakaslähtöisyys ja käyttäjäystävällisyys eivät toteudukaan tietojärjestelmissä vielä riittävästi. Aikaa ja rahaa säästyisi paljon, jos yhä useampi ihminen hyödyntäisi sähköistä asiointia terveydenhuollossa." 
Näin uutisoitiin THL:n tutkimus tieto- ja viestintäteknologian käytöstä terveydenhuollossa vuonna 2014. (1). 

THL:n selvitys 2015, viite 1

THL:n digitalisaatioselvitys. Aktiivista käyttöä rajoittaa sähköisten palveluiden käytettävyys, ehkä myös usko niihin. Oheinen YLE:n kuvakin todistaa, että henkilökohtainen kontakti on monen mielestä se "oikea tapa" hoitaa omia terveysongelmiaan. Toisaalta tutkimuksen  perusteella suomalainen terveydenhuolto on pitkälle digitalisoitunut. Valtaosin asioita hoidetaan, tutkitaan, diagnosoidaan ja terveysongelmia korjataan käyttämällä hyväksi sähköisiä menettelytapoja/innovaatioita. Silmiin pistävää tutkimuksessa on, että väestöpohjaltaan pienessä maassa kukkiin monenlaiset tietojärjestelmät. Kaikilta osin ne eivät ole toisiinsa yhteen sopivia, vaikka tältäkin osin kehitystä on vuosien varrella tapahtunut. Myös kansalaisille tarjotaan jo monenlaisia palveluita lähtien itsenäisestä omien terveystietojen mittaamisesta ja kirjaamisesta, sähköiseen ajanvaraukseen, tutkimus- ja hoitopalautteiden sähköiseen katselumahdollisuuteen. Myös sähköinen vuorovaikutteinen potilas - ammattilaissuhde on monessa paikassa edennyt. Hieman tutkimuksen pohjalta jäi oudoksuttamaan, että ammattilaiset eivät ole kattavasti lähteneet hyödyntämään erilaisia päätöksenteon tukijärjestelmiä. 

Nopeus, nopeus, nopeus. Tämä muoti toistaa sama sana kolmeen kertaan liittyy myös keskeiseen digitalisaation haasteeseen. Sähköisten palvelujen ja apuvälineiden on toimittava nopeasti ja se on käytettävyyden keskeisin ominaisuus. No ei se ole ainoa autuaaksi tekevä tavoite. Sähköisen palvelun on oltava myös helppokäyttöinen ja luotettava. Lääkärit ovat antaneet arvosanoja tietojärjestelmille muutaman vuoden välein ja tulos on ollut  välttävä, 6-. Nämä kaikki kolme tekijää ovat tökkineet: nopeus, käytettävyys ja luotettavuus. Nyt käydään somessa aktiivista keskustelua ereseptistä. Se on upea sähköinen palvelu, jonka kattavuuskin alkaa olla yli 90%. Eräät sovelluksen  lääkäreille ovat kuitenkin jatkuvan kritiikin alla. Kansalaisilta ei liene kysytty heidän (meidän) näkemyksiä sähköisistä palveluista. Oma kokemukseni on, että yksityissektorilla ajanvarauspalvelut ovat pidemmälle kehittyneitä. Työterveydenhuolto on oivallinen esimerkki. Saat valita nopeasti ja helposti palvelun. Saat myös tutkimustulokset nopeasti käyttöösi. Sen sijaan kaikilta osin ei vielä toimi tiedon siirto yksityisen ja julkisen palvelujen tuottajan välillä. Ei tosin aina tiedonsiirto kulje julkisellakaan puolella. Luotettavuus on tietysti myös kaksipiippuinen juttu. Se voi kuvata teknistä luotettavuutta, mutta myös sisällöllistä sellaista. Mitä monimutkaisempia digitaalisia toimintoja tuodaan hoitoprosessiin mukaan, sitä herkemmäksi ja keskeísemmäksi tekijäksi tulee luotettavuus. 

Yhteen toimivuus ja integraatio. Yhteentoimivuudella on myös tekninen ja sisällöllinen näkäkulmansa. Sisällöllisesti yhteen toimivuuden pitää olla saumaton erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon omissa prosesseissa. (2) Haasteita on edelleen, koska varsinkin erikoissairaanhoidossa on kymmeniä järjestelmiä, joiden pitää toimia yhteen. Perusterveydenhuollossa on vähemmän ja vielä vähemmän sosiaalihuollossa. Astetta vaativampi yhteen toimivuus on, että saman organisaation tai tulevaisuudessa itsehallintoalueen/maakunnan sisällä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintojen pitää sointua yhteen niin sisällöllisesti kuin teknisestikin. Ja sitten kolmannen asteen yhteen toimivuus on yli organisaatiorajojen  mukaan lukien yhteentoimivuus yksityisen ja julkisen palvelujen tuottajan välillä. Haasteet voidaan karkeasti jakaa kahteen koriin: 1) tietojärjestelmien väliset avoimet rajapinnat: tekninen avoimuus ja toiminnallinen avoimuus sekä näihin vaatimuksiin liittyvä tekninen ja toiminnallinen tietoturva, 2) tiedon sisällön yhteentoimivuus ja luotettavuus - yhtenäiset määritykset, luokitukset, tietostandardit. (3)

Toiminnalliset haasteet. Sote-uudistus mahdollistaa ja samalla sekoittaa tilanteen. Edessä on erittäin pitkä ja kallis tietojärjestelmien uudistusprosessi. Jos 2019 pitää aloittaa uusi uljas sote, ei tietojärjestelmien osalta olla millään läheskään valmiita. Sosiaalihuolto on digitalisaatiossa tällä hetkellä jälkijunassa. Josko tämä integraatio tuo sen samalle viivalle? Perusterveydenhuolto on digitalisoitunut, mutta yhteen toimivuuden linkit sosiaalihuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ovat monelta osin auki. Kun vielä pistetään samaan maakuntaan eri organisaatiot omine perinnejärjestelmineen, on työsarka melkoinen. Valtion ohjaus ja maakunnan päätöksentekorooli ovat nyt avainasioita. Mikä tulee olemaan sitten perustettavan hankintayksikön rooli tässä yhteensovittamis- ja uudistamisprosessissa?

Apotti ja UNA. (4) Saamani ajankohtaisen tiedon perusteella Apotti- hanke ja UNA-hanke keskustelevat keskenään. Hienoa. Apotti on nyt oma yrityksensä, jonka osakkaita ovat jotkut Uudenmaan kunnat sekä HUS. Joukosta puuttuu mm. Espoo. UNA on kattavampi yhteenliittymä. Se sisältää lähes kaikki muut maakunnat paitsi Uudenmaan. Apotti odottaa kädet syyhyten markkinaoikeuden armahtavaa päätöstä. UNA puolestaan valmistelee kevään 2016 aikana määritystyön loppuun, jonka jälkeen lienee vuoro kilpailutukselle. Kumpikin hanke vannoo soten nimeen eli kummallakin on integroitu sosiaalihuolto ja terveydenhuolto yhteen järjestelmäkokonaisuuteen. Apotti on julkistanut määritystyönsä tulokset. Vielä on tehtävää, miten eri maakunnat järjestäytyvät eri hankekokonaisuuksien ympärille. Miten saadaan hankkeiden kehittämispolut sovitettua yhteen ja nykytilan kanssa. Ja vielä yhteen sovittaminen tulee tapahtua suhteessa Kanta- ja Kansa-järjestelmien kanssa. 

Kansalainen digiviidakossa. Vielä ollaan digitalisaation välitilassa. Osa palveluista on mitä suurimmassa määrin analogista, henkilöiden välistä vuorovaikutusta. Osa on vielä paperimuotoista tai paperia jäljittävää digitalisaatiota. Me kansalaisetkin olemme erilaisilla digivalmiuksilla varustettuja. Osa on täysin ulkopuolella tämän, osa tekee kaikkensa sopeutuakseen digiaikaan, osalla on suvereeni suhde digimaailmaan. (5) Mitä enemmän etenemme digimaailmaan, sitä enemmän tulee esille epäilykset tiedon luotettavuudesta, tiedon säilymisestä hallinnassa ja turvassa. Pilvipalveluista puhuminen ei ole enää pelkkää puhetta vaan reaalimaailmaa. Minne tiedot kulkeutuvat, ovatko ne turvassa, eivätkä yllättäen häviä taivaisiin. Innokkaimmat ditalistit näkevät jopa vallankumouksellisen muutoksen kansalaisen ja ammattilaisen välillä. Kansalaiselle pitäisi syntyä tulevaisuudessa itsenäinen sosiaali- ja terveystietojen maailma. Näin tarvittaisiin tietyltä osin ammattilaista vain konsultiksi, mentoriksi. Ei nyt sentään kaikilta osin (vrt operaatiot jne). Tässä uudistuksen maailmassa tarvittaisiin kansalaisraadit ammattilaisten rinnalle kehittämään toimintoja.

Päivitys 26.1.2016: Tivin uutisvirrassa 26.1.2016 haastatellaan terveyskeskuslääkäriä, joka kritisoi oikein kunnolla nykyisiä terveyskeskusten tietojärjestelmiä. Kattavuutta siis on, mutta ovatko nykyiset käytössä olevat tietojärjestelmät aikansa eläneitä. http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/terveyskeskuksien-tietojarjestelmat-ovat-aivan-aataminaikaisia-erityisesti-miehet-vaarassa-6247750?utm_content=bufferabe55&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer

Päivitys 4.2.2016: LinkedInin puolella kommentoidaan kansalaisnäkökulmaa:

Hannu Laesvuori Jonkinlaisia kansalaisraateja voisi varmaan käyttää enemmän, mutta näiden käyttötapaa pitäisi miettiä huolellisesti ja lisäksi käyttää aikaa raadin perehdyttämiseen. Muuten riski lienee että saatu input ei tue vaan voi olla jopa ristiriidassa tavoiteltavien kustannussäästöjen kanssa. 

Olli Nylander Joo. kansalaisraadit ovat selkeästi ongelma. Yritin pohtia, miten kansalais- asiakasnäkökulma saataisiin aidosti mukaan kehitystyöhön. Sote on niin vahvasti ammattilaislähtöinen toimiala! 

Jari Smedberg Vaatii syvempää analyysia iskulauseiden ja kokeilukulttuurin sijaan:
Ensimmäinen askel olisi erotella käyttäjä-, asiakas- ja kansalaisnäkokulmat. Seuraavaksi ymmärrettävä valta-asetelmat, joita tuotetaan (tahtomatta) epätasapainoa palvelukohtaamisessa (organisaatio-työntekijä-asiakas/kansalainen). Kun edellistä tarkastelee vielä palvelulogiikan kehyksessä, niin silloin fokus terävöitynee.

Viitteet

(1) Terveydenhuollon digitalisaatioselvitys: Jarmo Reponen, Maarit Kangas, Päivi Hämäläinen, Niina Keränen: Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014. Tilanne ja kehityksen suunta. THL. raportti 12/2015
https://www.thl.fi/fi/-/sahkoiset-sote-palvelut-onnistuvat-vain-toimintaa-muuttamalla?redirect=https%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2-1-3&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=2
- YLEn uutinen aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_karsastavat_sahkoisia_terveyspalveluja__niilla_saastaisi_aikaa_ja_rahaa/8592425

(2) Sosiaalihuollosta on tehty vastaava selvitys vuoden 2014 tietoihin perustuen. Tein tuon selvityksen pohjalta blogikirjoituksen. Haastoin siinä myös tätä integraatioasiaa väittämällä, että sosiaalihuollossa on omia erityisyyksiä verrattuna terveydenhuoltoon. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/01/sahkoiset-sosiaalipalvelut-syrjitty.html

(3) Avoimista rajapinnoista tein blogijutun v. 2014. Aiheesta käytiin runsaasti keskustelua erityisesti LinkedInissä.  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/07/avoin-rajapinta-sote-uudistuksen-itn-ja.html

(4) Apotti ja UNA: http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Etusivu; http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/akusti/akustiprojektit/una/Sivut/default.aspx
- Apotista olen kirjoittanut moneen otteeseen ja päivittänyt tilannetta: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html

(5) Käytettävyyteen liittyen tein kirjoituksen Tietoasiantuntijalehden 2015 viimeiseen numeroon:
 http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/01/sahkoisten-palvelujen-kaytettavyys-on.html


THL:ssä on meneillään toimintakykyyn liittyvä käytettävyystutkimus. Taustana on ICF- kansainvälinen toimintakykyluokitus. Nimi: "Asiakaslähtöinen ICF-pohjainen mobiili arviointityökalu (mICF) - käytettävyystutkimus. Tutkitaan kansainväliseen ICF-luokitukseen pohjautuvan, demovaiheen mobiilisovelluksen (PoC, Proof of Concept) soveltuvuutta ja käyttökokemusta toimintakyvyn arviointiin. Tavoitteena on:
1. Suunnitella ja kehittää ketterien menetelmien avulla mICF-arviointityökalun demovaiheen (proof-of concept, PoC) mobiilikäyttöliittymä ICF-pohjaiseen toimintakyvyn arviointiin, eli asiakkaan toimintakyvyn vahvuuksien, ongelmien ja niihin liittyvien tekijöiden kuvaamiseen sekä yhteismitallistamiseen.
2. Testata ja mitata asiakaslähtöisesti mICF-arviointityökalun käytettävyyttä, esteettömyyttä ja hyväksyttävyyttä tutkimuksen aikaisista eri kehitysversioista, ensin käyttäjillä, joilla on fyysisiä toimintarajoitteita ja kun mICF on riittävän valmis käytettäväksi, osana kuntoutusprosessia vaikeavammaisilla henkilöillä, kuten lyhytkasvuisilla aikuisilla, lapsilla ja heidän vanhemmillaan.
3. Arvioida mICF:n vaikuttavuutta KELAn hoitoonohjauksen prosesseissa, tiedon laatua sekä miten mICF tuottamat asiakaslähtöiset toimintakykyprofiilit tukevat asiakkaiden voimaantumista ja ammattilaisten päätöksentekoa tavoitteiden asettelussa ja palveluiden suunnittelussa.

https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/hankkeet/33355