Päivitys 4.4.22015: HS:n pääkirjotussivun juttu: "Soteuudistus olisi myös kuntauudistus".
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1428031067891 Hyvä HS:n toimittajan pohdinta siitä, miten soteuudistus toteutuessaa muuttaisi perinteisiä valtarakenteita.Uudistus vaatisi myös liudan vanhojen lakien päivittämistä. Parhaimmillaan kyllä, toteaa Olli.
STM:N työryhmä julkisti raporttinsa rahoituksesta 26.3.2015: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1905764#fi
Niinpä niin - soteuudistus kaatui perustuslakivaliokunnan kannanottoon 5.3.3015. Palaan asiaan vielä blogissani. http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/paaministeri-stubb-sote-valmistelu-kantaa-yli-vaalikauden?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616
Päivitys 12.3.2015: Ja nyt joutui myös rahoitusryhmä lykkäämään loppuraportin tekoa, kun hallintomalli tipahti alta pois. http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=15554/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss
Päivitys 13.3.2015: HS saanut ennakkotietoa työryhmän vaihtoehtoisista rahoitusratkaisumalleista.
"HS:n saaman luonnoksen mukaan työryhmässä on tähän mennessä pohdittu viittä vaihtoehtoa, jotka olisivat sote-alueiden itsenäinen verotusoikeus, alueellisesti tai kansallisesti yhdistetty valtion rahoitus ja sairaanhoitovakuutus, valtion keräämä sote-maksu tai vakuutuspohjainen hallinto."
http://www.hs.fi/paivanlehti/13032015/kotimaa/Ty%C3%B6ryhm%C3%A4+kaavailee+isoja+muutoksia+sote-rahoitukseen/a1426141200309
Olli livenä. Nyt on mahdollista nähdä livenä Ollia oikein You Tubessa. Kerron, miksi haluan pitää blogia. Taustana on Oppimaan haastattelut. Oppimaa on tuore tapa esitellä asiantuntijoiden näkemyksiä ajankohtaisista asioista. Pohdiskelen Oppimaan puolella mm. soteuudistukseen liittyvää rahoitusuudistusasiaa kommentoimalla Sitran mallia. Kommenttini perustui siihen, että katsoin läpi Eveliina Huurren haastattelun samassa mediassa. Tässä blogikirjoituksessa avaan asiaa systemaattisesti. Oppimaahan pääsee maksuttomalle puolelle kirjautumalla ja hakemalla sieltä Ollin tuumailuja. http://www.oppimaa.fi/. (Viite X)
Ollin tuumailujen esittelyvideo on osoitteessa: http://youtu.be/tEMARMmRQdI
 |
| Mikko Nenosen malli, viite 1 |
Tarvetta on pyritty monin tavoin mittaamaan. Eräs tarpeen mittari on sote-uudistuksessa käytetty "kapitaatioperiaate", jossa mittarin osatekijöinä ovat asukasmäärä, ikärakenne ja sairastavuus. (2) On toinen asia se, mittaako tuo todellista tarvetta. Seurauksena on kuitenkin se, että mittari osoittaa erot kunnittain tarpeen - kysynnän - tarjonnan välillä. Kysyntä on myös suhteellista ja riippuu ihmisten mielikuvista todellisista palvelutarpeista. Mutta kysyntään vaikuttaa myös oleellisesti tarjonta. Vapaa kysyntä-lähtöinen rahoitusmalli johtaa kustannusten kasvuun tai niukasta tarjonnasta johtuvaan jonottamiseen tai tarjontapuolella tapahtuvaan asiakasvalintaan (priorisointiin). Tarjontalähtöinen rahoitusmalli johtaa puolestaan tarjoajien väliseen kilpailuun ja ainakin ylimenokaudella päällekkäisiin palveluihin sekä tätä kautta kustannusten kasvuun.
Palvelujen tuottajan kannalta on kyse tehokkaista ja laadukkaista palveluista. Palvelujen tuottajan kustannukset syntyvät kiinteistä kustannuksista (henkilöstö, tilat, laitteet) ja muuttuvista kustannuksista (asiakkaan palveluun liittyvistä kuluista kuten lääkkeet, tutkimukset, hoitoon liittyvät tuotteet jne). Palvelujen tuottajan kannalta ongelmana ovat kiinteät kustannukset (70-80% kaikista kustannuksista). Jos kapasiteetti on täysin käytössä, ongelmia ei ole. Jos kapasiteetti on ali- tai ylikäytössä, syntyy kustannusten hallintaongelmia. Tähän haasteeseen liittyy palvelujen tuottajien yli- tai alibudjetointi (palautukset ja lisäperintä). (3)
Palvelujen maksaja voi yksinkertaisimmillaan olla asiakas. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kyse kuitenkin hyvinvointipalveluista, joita yhteiskunnan tasolla ei kaikkinensa voida pitää verrannollisina yksittäisiin markkinatuotteisiin. Valintamahdollisuudet ja valinnan tarpeet ovat rajalliset. (4) Tämän vuoksi valtaosa hyvinvointipalveluista ovat kansalaisen näkökulmasta yleensä järjestetty "ennakkomaksuna" verotuksessa. Näin Suomessa pääsääntöisesti kansalainen maksaa suoraan vain osan palveluista. Työterveydenhuollossa osarahoittajana on työnantaja, jossa taas työnantajan kannalta on kyse työhyvinvointia ja tehokasta työssä oloa edistävästä sijoituksesta. Kansalaisen kannalta palveluiden piiriin pitäisi päästä nopeasti, palvelujen pitäisi olla laadukasta ja vaikuttavaa.
Kunnan kannalta on kyse sote- palvelujen kustannusten ennakoitavuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista kustannusten syntymiseen. Mitä yksilöllisempi on kunnalle syntyvä lasku kansalaisten käyttämistä palveluista, sitä suurempi on kustannushajonta ja sitä vaikeampi on vaikuttaa kustannuksiin. Tämän vuoksi on vuosikausia pohdittu, miten tuotteistettaisiin palvelut. Ääripäässä on kunnan kannalta "vakuutuspohjainen" ratkaisu, jossa kunta maksaa tietyn osuuden palvelujen tuottajan kokonaiskustannuksista. Kunnan omassa palvelutuotannossa tai ostopalveluissa vastaavaa ongelmaa ei ole, koska kunta vastaa suoraan palvelujen kokonaiskustannuksista. Soteuudistuksessa tulee uusi tilanne, kun kaikki sotepalvelut siirtyvät kuntayhtymälle. Nykytilanteessa kunta on hallinnut osaa sote-kustannuksistaan, kun taas kallis erikoissairaanhoito on ollut tavalla tai toisella vaikeasti hallittavissa oleva kustannuserä (ja merkittävä sellainen). Kunnan kannalta satsauksen sote-palveluihin pitäisi olla vaikuttavaa ja tehokasta mitattuna yleisesti kunnan väestön kokonaisuuden kannalta.
Kuntakohtaiset kustannuslaskelmat. Järjestämislakiin perustuen kuntakohtaiset laskelmat antoivat yllättäviä tuloksia kuntien kannalta. Tottakai! Kuntien sote-palvelujen käyttö on perustunut vuosikausien palvelujen tarpeen, kysynnän ja tarjonnan näennäiseen tasapainoon. Näennäisellä tasapainolla tarkoitan sitä, että tarjontalähtöisesti kansalaiset käyttävät palveluja ja kysyntä sekä tarve ovat sopeutuneet ainakin osittain tilanteeseen. Jonot ovat ilmentymä epätasapainosta. Erikoissairaanhoidon (erityisesti operatiiviset sellaiset) jonot on pakolla eli valtion pakko-ohjauksella saatettu hallintaan. Muilta osin hallinta tai jononmuodostus on ollut kuntatason tai kuntayhtymätason päätöksenteon varassa. Laskelmia katsotaan kahdesta näkökulmasta: 1. kunnallistalous ja kuntavero, 2. sotepalvelut ja niiden kustannukset. Siksi kaikki väestöön perustuvat laskelmat ovat jonkun kunnan kannalta joko hyviä, nykytilan säilyttäviä tai huonoja. (2, ks. myös päivitys 4.3.2015: THL:n blogikirjoitus)
 |
| Sitran malli, viite 6 |
Rahoitusuudistus -Sitran malli. (6) Mallin ideana on koota eri rahoituslähteistä eurot Kelan tilille ja sieltä ne ohjauttaisiin edelleen sote-alueille sopimuksen mukaisten palvelupakettien avulla. Palvelupaketit suunnitellaan asiakasnäkökulmasta ja niitä käytetään kaikilla sotealueilla. Oheinen kuva kertoo rahaliikenteestä Sitran mallissa. Mallissa on hyvää se, että rahoitus kootaan yhteen paikkaan. Sen sijaan mallin kuvaustiedoista ei käy ilmi, onko tarkoitus muuttaa rahoituksen peruskanavien roolia. Mitä ilmeisimmin on arvioitava uudelleen sairausvakuutusjärjestelmä ja valtionosuusjärjestelmä. On myös ratkaistava sote-piirien rahoitusosuuksien laskentatapa. Palvelupakettien rakentaminen on vaativa tehtävä, jossa on yhdistettävä sisältäosaaminen ja tiedon hallinta. Tämä vaatii tutkivaa, pitkäjänteistä kehittämisotetta. Malleja maailmalta ei liiemmin ole.
STM:n rahoitustyöryhmän mahdolliset mallit. (7) 1. Malli = ns. maakuntamalli: Tarvittavat rahat kerätään maakunnallisen verotusoikeuden perusteella. Jos soteuudistus menee läpi sote-valiokunnan viimeisimmän esityksen perusteella, tämä malli ei ole toteutuskelpoinen. 2. Malli = muunnelma Sitran mallista: Rahoitus kerätään valtionosuuksina, sairaanhoitovakuutusmaksuina ja kuntien rahoituksena järjestämislain mukaisesti. Sote-alue päättää sille osoitetun rahoituksen käyttämisestä. 3. Malli = toinen muunnelma Sitran mallista: Valtionosuudet ja sairaanhoitovakuutustulot yhdistetään kansallisesti ja kohdennetaan sote-alueille. Kohdentaminen toteutetaan erikseen päätettävin, laskennallisin perustein. 4. Malli= valtion sotemaksumalli: Valtion verotuksen yhteydessä kerätään sote-maksu, josta tehdään päätös kansallisesti. Kunnat rahoittavat palveluita järjestämislain mukaisesti. 5. Malli = vakuutusrahastomalli: Toteutus tehtäisiin joko pakollisena vakuutusmaksuna tai yksityisen vakuutusyhtiön kautta toteutettavana ratkaisuna. Mallien etuja ja haittoja on tässä vaiheessa hankala arvioida, koska käytettävissä ei ole tarkempaa tietoa mallien perusteista. Mallit 2-4 lienevät sovitettavissa sote-valiokunnan järjestämislakiehdotukseen. Mallien 1 ja 5 osalta sovittaminen on hankalaa.
Kuudes rahoitusmalli - Malli Kaasalainen: Silvo Kaasalainen nostaa esille uudelleen suurkunta-ajattelun mielipidekirjoituksessaan 1.3.2015 HS:ssä. (8). 19 kuntayhtymän tilalle perustettaisiin 19 kuntaa ja ne hoitaisivat koko sotepalvelut kunnallisverotuksen avulla. Kertaheitolla toteutuisi kansanvalta, budjetoinnin ongelmat sekä sote-asioiden sovittaminen muuhun kunnan toimintaan jne.. Malli vaatisi eduskunnan sote-valiokunnan esityksen purkamista.
Niin tämä analyysi osoittaa, että sote-uudistus hallinnollisena laatikkoleikkinä ei riitä lainkaan. Tarvitaan rahoitusuudistus ja selkeä rooli siihen, miten rahoitusratkaisujen avulla ohjataan koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Tämä on myös jatkoa sotetarinalle, josta kirjoitin viikko sitten: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/02/sote-tarina-jatkuu-projekti-ajopuuksi.html
Päivitys 4.3.2015: THL:n blogissa avataan hiukan samoja asioita kuin tässä kirjoituksessani. Seuraavassa on ote kirjoituksesta: "Sote-uudistus veroneutraali
Suurelta osalta medialta ja monilta kommentaattoreilta on jäänyt noteeraamatta että valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sote-uudistus on kuntaverovaikutukseltaan veroneutraali (mediaanivaikutus kuntien veroprosenttiin on – 0,02 % -yksikköä). Vuoden alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien leikkaukset lisäävät kuntien verojen korotuspainetta noin 2,08 % -yksikköä (mediaani), siis sotesta riippumatta."
https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/sote-uudistuksen-taloudellisista-vaikutuksista-liikkeella-harhaanjohtavia-tulkintoja
 |
| Kuva kirjasta Ritvanen -Sinipuro 2013 |
(1) Tarpeen, kysynnän ja tarjonnan suhdetta olen tarkastellut mm. seuraavissa blogikirjoituksissa:
- Aalto-yliopiston tutkijoiden laskelmissa ei ole lähdetty liikkeelle tarpeen, kysynnän ja tarjonnan suhteesta vaan pelkästään sote-kustannuksista. Oheinen Mikko Nenosen kuvio kuvaa tarpeen, kysynnän ja tarjonnan suhdetta. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/02/aaltoyliopiston-kuntalaskelmia.html
- Ritvanen ja Sinipuro ovat pohtineet vastaavaa asiaa kirjassaan, josta tein taannoin kirja-arvion. Oheinen kuvio on kirjasta ja kuvaa syyseuraussuhteiden moninaisuutta. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/vaikea-tie-toimialan-murroksessa.html
- Olen myös itse pohtinut tarpeen, kysynnän ja tarjonnan suhdetta YP:n artikkelissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100999/031nylander.pdf?sequence=1
 |
| THL:n selvitys: ikärakenteen ja sairastavuuden yhteyksistä |
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/12/soten-kuntalaskelmat-jatkuvatko.html
"Valtiovarainministeriö on tehnyt laskelman eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan luonnoksen mukaisen sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen. Laskelmasta ilmenee myös luonnoksen mukaisen uudistuksen sekä valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten yhteisvaikutukset. Vaikutuksia on havainnollistettu kuvaamalla sitä, paljonko kunnallisveroprosentin pitäisi niiden johdosta muuttua, jotta kunnan rahoitusasema pysyisi ennallaan."
- http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vm-n-sotelaskelmat?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10623
- http://vm.fi/documents/10623/1096506/Valtiovarainministeri%C3%B6n+sote-laskelmat+27.2.2015/6e9881df-3b7f-4336-a06d-ae5ccb5bddc5
(3) Palvelujen tuottajan kustannukset ovat esillä VM:n julkaisussa 6/2015: "Sote-budjettikehys sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnan keinona.":
"Sote-budjettikehys muodostettaisiin kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän laskennallisten kustannusten avulla. Kustannuksista voidaan erottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntakohtaisten laskennallisten kustannusten yhteissumma muodostaisi koko maan sote-budjettikehyksen. Sote-alueen budjettikehys muodostettaisiin vastaavasti sen jäsenkuntien laskennallisten kustannusten summana."
http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-selvittanyt-sote-budjettikehysta-keinoksi-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-kustannusten-hallintaan?_101_INSTANCE_chtsflfeCEcQ_redirect=%2Fhaku%2F-%2Fq%2Fpekkarinen
http://vm.fi/documents/10623/456829/Sote-budjettikehys+sosiaali-+ja+terveyspalvelujen+kustannusten+hallinnan+keinona/cd6dd198-25d3-4758-9dd1-ba950d4e060d
(4) Valinnanvapaudesta kirjoitin blogissani taannoin marraskuussa 2014. Pohjana oli tuore aiheeseen liittynyt selvitys. Valinnanvapaudella on merkitystä ennen muuta terveysaseman valinnassa. Vain tässä yhteydessä voidaan jollain tavalla liittää asiakkaan valinta ja rahoitus yhteen. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/valinnanvapaus-vai-valinnanpakko.html
(5) Monikanavarahoituksen nykymalli (THL:n selvitys 2014): Tiivistin kirjoituksessani nykytilan seuraavasti:
Kunnat ja valtio yhdessä rahoittavat soten 70%.sti. Loput jää Kelan, kotitalouksien, työnantajien ja vakuutusyhtiöiden varaan. Me kansalaiset rahoitamme verojen avulla yli 70% koko potista. (ks. oheiset piirakat Pekurisen etc. julkaisusta , s18). Terveydenhuollon osuus koko rahapotista on 64%, vanhustenhuollon 11% ja sosiaalihuollon 25%. Pelkästään verovaroin toteutettavia palveluita ovat seuraavat: lastensuojelu ja aikuissosiaalityö. (yksikanavainen rahoitus). Verovaroin ja asiakasmaksuin rahoitettavia palveluita ovat: perusterveydenhuolto, vanhustenhuolto ja muu sosiaalitoimi. (kaksikanavainen rahoitus). Työterveydenhuolto ja yksityinen terveydenhuolto perustuvat kaksikanavaiseen rahoitukseen, jossa ei ole yleistä verorahoitusta. Monikanavaista rahoitusta edustavat loput palvelut: suun terveydenhuolto, erikoissairaanhoito, lääkkeet ja toimintarajoitteiset palvelut (kuten vammaispalvelut). (Tiedot Pekurisen etc julkaisusta, s20). http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/soten-monikanavainen-rahoitus.html Työterveydenhuoltoa on tutkittu Kelassa ja alustavia tuloksia on kerrottu Kelan tutkijoiden blogikirjoituksessa:
"Työterveyshuolto erottuu kuviossa 1 suurena punaisena, lähestulkoon Australian muotoisena mantereena ja sen kustannukset muodostavat merkittävän osan työikäisten kaikista kustannuksista. Oululaisista palkansaajista työterveyshuollon palvelujen piirissä lähes yhdeksän kymmenestä, mikä on enemmän kuin maassa keskimäärin (86 %). Lähes kaikki palkansaajat ovat 55 ikävuoden jälkeen palvelujen piirissä. Miehillä palvelujen kattavuus on samalla tasolla kaikissa ikäryhmissä. Kattavuus on heikoin nuorilla 20–38-vuotiailla naisilla, jolloin he käyttävät suhteellisesti enemmän kunnallisia palveluja. Oululaisia on näiden palvelujen piirissä noin 66 700 henkilöä, kun mukaan arvioidaan muun muassa Oulun ulkopuolella pendelöiviä työntekijöitä." ...
"Oulussa työterveyshuollon osuus on 35 % laskennallisen perusterveydenhuollon avohoidon 94 miljoonan euron kustannuksista. Alueellisen työterveyshuollon arvioinnin mukaan metropolialueella työterveyshuollon ja yksityisten palvelujen merkitys on vielä suurempi (Hujanen & Mikkola 2013)."
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2223
Päivitys 11.3.2015: Pääkaupunkiseudulla on selvitetty terveysasemien käyttöä. Tulos muistuttaa paljon Kelan tutkijoiden tuloksia. http://www.hs.fi/kaupunki/a1425966931522?jako=e5280dd23918274afabd8eee91791fbc&ref=og-url
Aihetta on myös kommentoitu HS:ssä tuoreessa artikkelissa: Sairaimmat eivät saa eniten palveluja...
http://www.hs.fi/paivanlehti/11032015/kaupunki/Sairaimmat+eiv%C3%A4t+saa+eniten+palveluita/a1425966915604?utm_content=bufferd443c&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
(6) Sitran rahoitusmalli: Sitran sivuilla kuvataan mallia seuraavasti:
"Johtaja Antti Kivelä Sitrasta toteaa, että kansalaisten palvelujen ja kansantalouden kannalta tärkeän uudistuksen todennäköinen kaatuminen on valitettavaa. Samalla Kivelä muistuttaa, että tilanne antaa tilaisuuden päättää sote-palvelujen rahoitusmallista palvelujen järjestämispäätösten rinnalla.
”Julkisen talouden tasapainottamisen kannalta tärkeintä on, että uudistuksessa päästäisiin vihdoin eteenpäin. Jos suuri kokonaisuudistus ei onnistu kerralla, jostain pitää aloittaa”, Kivelä sanoo. Uudistuksen etenemisen varmistamiseksi Sitra ehdottaa, että seuraava hallitus alkaa heti vaalikauden aluksi valmistella kuntien valtionosuuksien maksatuksen siirtämistä Kelaan Sitran syksyllä julkistaman, palvelupaketteihin perustuvan rahoitusmallin mukaisesti. Malli, jossa rahaliikennettä hoitaa yksi operaattori, tuottaisi myös uutta tietoa järjestelmän toiminnasta ja kustannuksista. Tätä tietoa tarvitaan palvelujen järjestämisestä päätettäessä. ”Päätös rahoituksen uudistamisesta pitää tehdä heti vaalikauden alussa, koska järjestelmän rakentaminen kestää vuoden tai kaksi. Jos sote-uudistuksen kanssa odotetaan taas neljä vuotta, lapsemme ja lastenlapsemme joutuvat maksamaan kohtuuttoman paljon”, johtava asiantuntija Eveliina Huurre sanoo. Sitran syksyllä julkistamassa sote-palveluiden rahoitusmallissa palveluiden rahoitus kootaan järjestämisvastuullisten omille tileille, joita operoi Kela. Kelan operoimien tilien avulla nykyinen, monikanavainen rahoitusmalli voidaan korvata yhdellä kanavalla, jota pitkin kaikki palveluihin käytettävä raha kulkee. Sitran sote-rahoitusmallissa palveluiden tuottajista ja palvelujen hinnoista sovitaan palvelupaketeilla, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut integroidaan nykyistä tiiviimmin toisiinsa. Palvelupaketit tekevät järjestelmästä myös nykyistä huomattavasti läpinäkyvämmän ja vertailtavamman. Palvelupakettien ansiosta palvelut voidaan myös jakaa asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Samalla eri puolilla maata asuvien sekä työelämässä ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten mahdollisuus saada palveluja tasavertaistuisi."
http://www.sitra.fi/uutiset/sote-palveluiden-rahoitus/sitra-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-rahoitusuudistus-liikkeelle
(7) STM:n työryhmä pohtii rahoitusmallia ja julkistaa vaihtoehtoiset ehdotuksensa maaliskuussa 2015. Kansliapäällikkö Sillanaukee ennakoi työryhmän malleja 18.1.2015. Tuolloin ennakointi perustui vielä 5:n sotealueen malliin:
"Ensimmäisen mallin mukaan sote-alue on itsenäinen toimija, jolla oma valtuusto ja verotusoikeus.
– Pääosa rahoituksesta kerätään verona sote-alueella. Sairaanhoitovakuutus rahoitetaan joko kuten nykyään tai osana sote-alueen keräämää veroa. Päätösvalta rahoituksen käytöstä on sote-alueella, Sillanaukee totesi.
Toisessa suunnitelmassa rahoitus kerätään valtionosuuksina, sairaanhoitovakuutusmaksuina ja kuntien rahoituksena järjestämislain mukaisesti. Sote-alue päättää sille osoitetun rahoituksen käyttämisestä.
Myös kolmannessa luonnoksessa rahoitus kerätään kuten nykyisin. Valtionosuudet ja sairaanhoitovakuutustulot yhdistetään kansallisesti ja kohdennetaan sote-alueille.
Sillanaukeen mukaan kohdentaminen toteutetaan erikseen päätettävin, laskennallisin perustein.
Neljännen suunnitelman mukaan valtion verotuksen yhteydessä kerätään sote-maksu, josta tehdään päätös kansallisesti. Kunnat rahoittavat palveluita järjestämislain mukaisesti.
– Sote-alue rahoittaa sairaanhoitovakuutuksen korvauksia siltä osin, kuin ne säilyvät Kelalla. Sote-alue päättää sille kohdistetun rahoituksen käyttämisestä.
Viides suunnitelma esittää vakuutusrahastopohjaista hallintoa, jossa on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäiseen vaihtoehtoon kuuluu pakollinen vakuutus, jolla katetaan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairaanhoitovakuutuksen kulut. Vakuutusmaksut kerätään joko alueelliseen tai kansalliseen vakuutusrahastoon. Sosiaalihuollon ja erityisryhmien kustannukset katettaisiin mahdollisesti osittain valtion budjetista. Suunnitelman toisessa vaihtoehdossa pakollinen vakuutus otetaan yksityisestä vakuutusyhtiöstä." http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show%2Fnews_id%3D15401%2Fnews_db%3Dweb_lehti2009%2Ftype%3D1%2Fref%3Drss
(8) Silvo Kaasalainen: Sairaanhoitopiireistä voitaisiin muodostaa kuntia (HS.mielipide 1.3.2015):
Ote mielipidekirjoituksesta: " Uudet suurkunnat vastaisivat kaikista kuntapalveluista. Keskussairaalat sisältävillä kunnilla olisi myös riittävä asiantuntemus ostaa erityistason palvelut yliopistosairaaloilta. Ne saisivat siten rahoituksensa ostopalveluista. Nykyiset kunnat ja kuntayhtymät, mukaan lukien maakunnat, voitaisiinkin siirtää suoraan uuteen aluekuntaan, joka hoitaisi palveluiden uudelleen organisoinnin. Vastuussa olevan organisaation on voitava itse päättää, miten se järjestää toiminnan. Vain näillä valtuuksilla varustetuilta kunnilta voidaan vaatia miljardisäästöjä. Luonnollisesti uusilla kunnilla olisi verotusoikeus, vaaleilla valittu valtuusto ja mieluiten asukasvaaleilla valittu pormestari. Samalla häviäisi nykyisten kuntien epäterve kilpailu, kun veroprosentit ja palvelut tasoittuisivat. Alueellinen tasa-arvo vaatisi kuitenkin myös toimivan valtionosuusjärjestelmän."
http://www.hs.fi/mielipide/a1425094104554
Viite X: Oppimaa: Rekisteröityminen maksuttomalle osiolle mahdollistaa mm. Eveliinan ja Ollin videoklippien katselun. Kyse on oppimisaneistoja tukevista asiantuntijapuheenvuoroista.
Oppimaa haastattelee Eveliina Huurretta: Oppimaa esittelee asian näin:
"Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitusjärjestelmä luo tehottomuutta.Sitä leimaa osaoptimointi, kun kukin rahoittaja pyrkii optimoimaan
toimintaa omasta näkökulmastaan. Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta
rahoituksesta tai tuotetun palvelun laadusta.Sitra on tarttunut näihin ongelmiin asiakkaan näkökulmasta. Johtava asiantuntija Eveliina Huurre kertoo tässä moduulissa Sitran sote-rahoitusmallin kehitystyöstä ja ratkaisuista."
Oppimaa haastattelee Ollia Eveliinan esityksen pohjalta: Oppimaa esittelee Ollin kommentit kokoamalla pitkästä haastattelusta avainkohdat kolmeen kysymykseen:
"Olli Nylander tutustui myös Sitran sote-rahoitusmalliin Oppimaa-videoiden avulla. Teki muistiinpanoja ja kertoo videoissa näkemyksensä. Ovatko sote-järjestämislaki ja sote-rahoitusmalli naimisissa keskenään? Nykyjärjestelmä pitää yllä eriarvoisuutta. Eturistiriidat ovat olleet sen uudistamisen esteenä. Sote-uudistuksen tavoite ei ole ratkaista kestävyysvajetta vaan luoda tasa-arvoa." (Niin kyllä uudistuksella myös kestävyysvajetta pyritään ratkaisemaan. Pidän tätä tasa-arvokysymystä kyllä keskeisempänä asianana, kommentoi Olli jälkikäteen)
"Olli Nylander tutustui myös Sitran sote-rahoitusmalliin Oppimaa-videoiden avulla. Teki muistiinpanoja ja kertoo videoissa näkemyksensä. Ovatko sote-järjestämislaki ja sote-rahoitusmalli naimisissa keskenään? Nykyjärjestelmä pitää yllä eriarvoisuutta. Eturistiriidat ovat olleet sen uudistamisen esteenä. Sote-uudistuksen tavoite ei ole ratkaista kestävyysvajetta vaan luoda tasa-arvoa." (Niin kyllä uudistuksella myös kestävyysvajetta pyritään ratkaisemaan. Pidän tätä tasa-arvokysymystä kyllä keskeisempänä asianana, kommentoi Olli jälkikäteen)
Oppimaan esittely:
"Opiskele ja keskustele Oppimaassa!Oppimaa on videoihin perustuva eri alojen oppimisympäristö, johon sisältyy maksuton verkkojulkaisu, itsenäiseen opiskeluun tarkoitettu videokirjasto sekä ohjatut verkkokurssit.Oppimaa on myös keskustelufoorumi, joka houkuttelee ajankohtaiseen keskusteluun niin opiskelijat ja eri alojen ammattilaiset kuin myös yhteiskunnalliset päättäjät."
Tervetuloa Oppimaahan
Helena Lehtimäki, päätoimittaja
Oppimaa Oy
http://www.oppimaa.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti