"Poliitikoille kunnallinen itsehallinto peruspalveluja tärkeämpää." Entisen pääministerin Jyrki Kataisen kommentti soteuudistuksen kaatumisesta kuvaa hyvin poliittisella tasolla sote-projektin kahtiajakoisuudesta koko hallituskaudella. Itse asiassa Kataisen tiivistys on helpoin selitys soteuudistuksen kärsimälle haaksirikolle. (Martti Kekomäen lausunto 8.1.2015 peruslakivaliokunnassa tiivistää myös tämän kannan, ks. tässä blogissani ajankohtaisia lisäviitteitä). Koko hallituskauden aikana yritettiin ratkaista samaan aikaan kolmea asiaa: 1. tavoitteena kuntakoon kasvattaminen, 2. tavoitteena erityisesti sotepalveluiden järjestämisen väestö pohjan kasvattaminen, 3. tavoitteena uudistaa sotepalvelut. Kun tähän ristiriitaisten tavoitteiden maailmaan kytkettiin vielä kestävyysvaje ja monikanavaisen rahoitusjärjestelmän (ml. valtionosuusjärjestelmän) uudistaminen, oli soppa valmis. Sosiaali- ja terveysasioista huolen kantaneet tosin halusivat integroida erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon toisiinsa. Ja tietysti on oltu huolissaan perusterveydenhuollon palveluista. Eikä palvelujen eriarvoisuuskaan, tehottomuus ja päällekkäisyyskään ole ollut vieras puheenaihe. Sekava ja ristiriitainen tavoitteiden vyyhti johti kuntademokratian voittoon ja perustulakivaliokunnan tätä näkemystä perustelevan kannan voittoon. Peruspalvelut eivät sittenkään olleet poliittisen agendan ykkönen. ( http://yle.fi/uutiset/katainen_sotesta_poliitikoille_kunnallinen_itsehallinto_peruspalveluja_tarkeampaa/7846613)
Hallituksen soteprojekti epäonnistui. Ennustin epäonnistumisen parin viikon takaisessa blogikirjoituksessani monen muun asioita seuraavan tavoin. ( http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/02/sote-tarina-jatkuu-projekti-ajopuuksi.html). Tiivistin sanomani seuraavasti: On tapahtunut muutama epäonnistuminen: 1) tavoitteet muuttuneet matkalla jatkuvasti kuntapohjaisesta lähtökohdasta vastuukuntamallin kautta sotealuemalliin ja sitä kautta kuntayhtymämalliin; 2) käytettävissä olevat resurssit uudistuksen tekoon ovat olleet jatkuvasti niukat (siis jatkuva kiire) ja resurssien käytössä työnjako asiantuntijoiden (tutkijat, muut asiantuntijat, lainvalmistelijavirkamiehet), 3) asetettuja aikatauluja on jouduttu jatkuvasti pidentämään ja lopulta uhkaa ajan loppuminen kokonaan. Niin on vielä jälkikäteen todettava, että projektilta puuttui osaava, vaikutusvaltainen ja pysyvä päätoiminen projektipäällikkö. Projektipäällikön oto-viittaa kantoi peräjälkeen kaksi peruspalveluministeriä, pari kansliapäällikköä, välillä kansliapäällikön sijasta ylijohtaja. Kahden ministerin malli myös sotki osaltaan työrauhaa. Ja sitten tämä poliittinen suuri linja - halutaanko säilyttää kaikki vanha vai tehdä uudistuksia. Se tuohtuneena totesi ministeri Huovinen: "Kyllä tämä pakottaa vakavasti pohtimaan, kuinka ketterä ja joustava tämä meidän järjestelmämme on. Maailma muuttuu nopeasti, mutta kykeneekö lainsäätäjä reagoimaan siihen riittävän hyvin? Kykenemmekö me tekemään suuria rakenteellisia uudistuksia kohtuuajassa?" (http://www.hs.fi/kotimaa/a1425623899409 ).
Epäonnistuminen ei uutta. Jos katsotaan vielä taaksepäin aihetta, voidaan todeta, että nykyhallitus ei ole ainoa epäonnistuja. Edellinen hallitus yritti samaan tapaan ratkaista yhtä aikaa soteasiat ja kunta-asian. Paras-hanke tuotti määräaikaisen lain ja näin vapaaehtoisen tien uudistaa kuntarakennetta. Kattava uudistus ei toteutunut. Sen sijaan syntyi liutamäärin taas paperia ja ehdotuksia. Minimikuntakooksi kaavailtiin 20000 asukasta. (http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1544341#fi). Tällä kuntakoolla uskottiin voitavan hoitaa sote-peruspalvelut (lukuunottamatta erikoissairaanhoitoa). Niin "kunta" edellä tuo edellinenkin uudistus kariutui. Uudistusta pohti myös entinen kansliapäällikkö Markku Lehto. Hänen suuri ajatuksensa oli 20 kunnan malli (tai 20 sotepiirin malli). ("Takaisin tulevaisuuteen", 2005 http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia%2056.pdf ja "Pelastusrenkaan paikkaus" 2006 http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia%2056.pdf;). Nykyhallituksen vastuukuntamallikin muistutti tätä mallia. Entinen kansliapäällikkö Kari Välimäki esitti tuon mallin 2012 ja se sai tuoreeltaan ministereiltä tuomion. (http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/kari-valimaen-sotemalli-ministerit.html ).Virkamiesten ja poliitikkojen välinen työnjako oli haaste. Välimäki arvosteli tätä tilannetta julkisesti moneen otteeseen. Välimäki hakeutui oma-aloitteisesti uuteen työtehtävään.
Mitä opittavaa jatkon kannalta. Tuoreessa keskustelussa on noussut esille paljon opittavaa:. Tässä on Ollin 14 kohdan ohjelma:
- perustuslain mukaisuus ja vastaisuus on tietysti selvitettävä heti eikä myöhemmin
- projekti on rakennettava heti alussa parlamentaariselta pohjalta ja pelisäännön on tehtävä selviksi
- projektin tavoite on oltava kaikille kirkkaana mielessä
- projektin aikataulu ja resurssit on oltava myös "pläkkiselvät"
- tutkijoiden, asiantuntijoiden, virkamiesten ja poliitikkojen välisen työnjaon on oltava selvä
- kunnan rooli on heti alkuun kirkastettava - tavoitellaanko suurempia kuntia vai ei; halutaanko kunnalle sote-vastuuta vai kuntayhtymälle vai peräti vaaleilla valitulle verotusoikeuden omaavalle maakunnalle
- monikanavainen rahoitus on uusittava, mutta samaan aikaan on uusittava myös valtionosuusjärjestelmä ja tietysti yhtä jalkaa hallintorakenteen kanssa
- neljän vuoden tehty työ on inventoitava kiireesti eli mitä siitä on hyödynnettävissä jatkovalmistelussa: kaikki pohjaselvitykset on päivitettävä, tiedon hallintaan ja tietojärjestelmien uudistamiseen liittyvät hankkeet, projektit ja työt on pidettävä aktiivisesti toiminnassa
- yksityisen sektorin rooli on terävöitettävä ja saatava yhteisymmärrys aikaan, mikä yksityisen sektorin rooli on nyt
- osaoptimointiratkaisujen kimppuun on tartuttava heti - mitä ilmeisin uhka on esimerkiksi hätäinen palvelujen ulkoistaminen tai muut hätäratkaisut, jotka vaikuttavat uudistusmahdollisuuksiin
- hallitusohjelmaan on saatava täsmällinen strateginen tavoite ja toimeenpano-ohjelmaan täsmällinen etenemispolku (OHRA- raportti mielessä)
- tutkijoiden ja asiantuntijoiden valmistelurooli ja työnjako on nopeasti sovittava: tutkimuslaitokset (erityisesti THL), valvonta- ja muut virastot, Kuntaliitto sekä päävastuussa olevat ministeriöt (STM ja VM)
- niin ja valmistelun on oltava avointa alusta lähtien - avoimuus on varmistettava nykyaikaisin tiedonvälityksen menetelmin, jossa myös vuorovaikutteisuus on oltava jatkuvaa.
"Sote-uudistus myös ravistelisi hallinnon rakenteita laajemmin: kuntien ja valtion aluehallinnon työnjako ja suhde on mietittävä täysin uusiksi. Lakiteknisesti edessä on iso urakka. Kuntien sosiaali- ja terveyshuoltoon liittyviä velvoitteita on kirjattu vähintään kymmeniin ellei satoihin lakeihin ja asetuksiin. Ne kaikki on perattava läpi ja huolehdittava uusien vastuusuhteiden kirjaamisesta. Lainvalmistelijoille tulee kiireiset ajat. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1428031067891
Päivitys 11.3.2015: Olli Kangas: "Sote ja poliittinen ajelehtiminen" (Kelan tutkimusblogi) "Yhteiskunnallisten instituutioitten tutkijat¹ esittävät, että instituutioitten, jollaisia sosiaalipoliittiset järjestelmätkin ovat, muutos ja muutosten takana olevat prosessit voivat edetä neljällä tavalla: kerrostaminen, muuntaminen, kumoaminen ja ajelehtiminen. Kerrostamien on sosiaalipolitiikassa toistuvasti käytetty uudistusten tapa. Vanha säilytetään ja sen päälle vain lisätään jotain....Sosiaalipoliittista järjestelmää voidaan muuttaa myös sisältä päin siten, että järjestelmän ulkoiset peruspiirteet säilyvät, mutta sisältö oleellisesti muuttuu. Myös tässä lyhyen aikavälin muutokset saattavat näyttää pieniltä, mutta ajan myötä suunta voi merkittävästi kääntyä alun perin suunnitellusta..Kerrostamiseen ja muuntamiseen verrattuna kumoaminen on poliittisesti vaikeampi toteuttaa. Vanhaan järjestelmään on aina varastoitunut valtaa ja eturyhmäpolitiikkaa, millä on luonnollisesti oma potentiaalinsa vastustaa muutoksia. Ajelehtiminen kuvaa tilannetta, jossa päätöksentekokoneisto ei saa tuloksia aikaan. Samaan aikaan muu yhteiskunta muuttuu ja sosiaalipoliittinen järjestelmä joutuu reagoimaan ja muuttamaan luonnettaan uusia olosuhteita vastaavaksi...Kyseisen kaltainen poliittinen ajelehtiminen on tapahtumassa Suomen sosiaali- ja terveyssektorilla. Kunnat varautuvat soteen ja ulkoistavat ja yksityistävät palveluita kiihtyvällä vauhdilla. Tulevilla sote-päättäjillä saattaa olla edessään ’tanskalainen’ tilanne: ulkoistettujen ja yksityisten palvelujen merkitys on niin suuri, että sote (mitä se sitten onkaan) rakennetaankin siltä pohjalta. 1) Hacker (2004): ”Privatizing Risk without Privatizing the Welfare State: The Hidden Politics of Social Policy Retrenchment in the United States.” The American Political Science Review, 98 (2):243-60; Streeck & Thelen, eds. (2005): Beyond Continuity. Oxford: Oxford University Press; Shapiro, Skowronek & Galvin eds. (2006): Rethinking Political Institutions. New York: New York University Press."
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2269
Päivitys 8.3.2015 klo 17.40/ FB: Jouni Särkijärvi jatkoi 14-kohdan listaani hyvillä lisäkohdilla, jotka kopioin tähän muillekin:
Jouni J Särkijärvi "Hankkeen puitteita voisi täsmentää myös seuraavilla:
- kyseessä on pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, ei kuntien pakottaminen kuntaliitoksiin
- pyritään säästöihin sitä kautta, että nykyiset parhaat käytännöt otetaan mittapuiksi, eikä kalliimpia ratkaisuja saa tehdä
- palvelujen tuotantoyksikön vähimmäiskoko perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on 20 000 asukasta, erikoislääkäripalvelut tuotetaan viidessä yksikössä (koska ei ole mitään järkeä pirstoa sh-piirejä, joista pienimmät ovat liian pieniä)
- valtakunnallisesti yhtenäiset järjestelmät ja normit asetetaan valtakunnan tasolla, ei tuotantoalueilla. Näitä ovat mm. tietojärjestelmien yhteensopivuus, sosiaalitoimen tietotuotanto (jonka sisältöä ei ole toistaiseksi määritelty), ehkäisevän toimeentulotuen normit
- päätetään tietoisesti, pitääkö kaikkien saada samat palvelut vai samat peruspalvelut. Ero tulee siitä, että nykyisin on kuntakohtaisia lisäetuja (esim. omaishoidon tuessa, joukkoliikennelipuissa ym.), jotka poistuvat, jos tavoitteena on edelleen kansalaisten yhdenvertaisuus. Kuntalaisten itsehallinnon kannalta oikeampi ratkaisu on sallia kuntakohtainen harkinta
- selvitetään sosiaalihuollon, etenkin perhesosiaalipalvelujen, toimivuus, jos ne irrotetaan kunnan muusta toiminnasta, mm. työllisyyden hoitoon liittyvistä tehtävistä. Voi olla, että vastuun ja henkilökunnan siirto ei paranna asiakkaiden asemaa
- yliopistollisen koulutuksen kustannusten jako määritellään lailla (nykyisin suuri osa kustannuksista peritään niiltä kunnilta, jotka sattuvat kuulumaan sh-piiriin, jossa on lääketieteellinen tiedekunta; kuntien tehtävistä voi säätää vain lailla, eikä tästä ole lakia)
Muuten olen sitä mieltä, että perustuslakiongelmat ovat olleet koko ajan tiedossa, mutta niistä ei vain ole välitetty. Ehkä jossain vaiheessa käy selville, mitä hankkeessa mukana olleet juristit kertoivat niistä päättäjille - vai kertoivatko mitään."
- kyseessä on pelkästään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, ei kuntien pakottaminen kuntaliitoksiin
- pyritään säästöihin sitä kautta, että nykyiset parhaat käytännöt otetaan mittapuiksi, eikä kalliimpia ratkaisuja saa tehdä
- palvelujen tuotantoyksikön vähimmäiskoko perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on 20 000 asukasta, erikoislääkäripalvelut tuotetaan viidessä yksikössä (koska ei ole mitään järkeä pirstoa sh-piirejä, joista pienimmät ovat liian pieniä)
- valtakunnallisesti yhtenäiset järjestelmät ja normit asetetaan valtakunnan tasolla, ei tuotantoalueilla. Näitä ovat mm. tietojärjestelmien yhteensopivuus, sosiaalitoimen tietotuotanto (jonka sisältöä ei ole toistaiseksi määritelty), ehkäisevän toimeentulotuen normit
- päätetään tietoisesti, pitääkö kaikkien saada samat palvelut vai samat peruspalvelut. Ero tulee siitä, että nykyisin on kuntakohtaisia lisäetuja (esim. omaishoidon tuessa, joukkoliikennelipuissa ym.), jotka poistuvat, jos tavoitteena on edelleen kansalaisten yhdenvertaisuus. Kuntalaisten itsehallinnon kannalta oikeampi ratkaisu on sallia kuntakohtainen harkinta
- selvitetään sosiaalihuollon, etenkin perhesosiaalipalvelujen, toimivuus, jos ne irrotetaan kunnan muusta toiminnasta, mm. työllisyyden hoitoon liittyvistä tehtävistä. Voi olla, että vastuun ja henkilökunnan siirto ei paranna asiakkaiden asemaa
- yliopistollisen koulutuksen kustannusten jako määritellään lailla (nykyisin suuri osa kustannuksista peritään niiltä kunnilta, jotka sattuvat kuulumaan sh-piiriin, jossa on lääketieteellinen tiedekunta; kuntien tehtävistä voi säätää vain lailla, eikä tästä ole lakia)
Muuten olen sitä mieltä, että perustuslakiongelmat ovat olleet koko ajan tiedossa, mutta niistä ei vain ole välitetty. Ehkä jossain vaiheessa käy selville, mitä hankkeessa mukana olleet juristit kertoivat niistä päättäjille - vai kertoivatko mitään."
Päivitys 9.3.2015: Jouni Laurila/FB: DrJouni Laurila "Lisaisin vielä sen että uudistuksen keskiössä pitää olla kansalainen ja hänen palvelunsa. Organisaatio pitää rakentaa sitä varten, eikä vain itseään tai ties mitä intohimoja arten."
Päivitys 20.3.2015: Aki Linden (HUS:n toimitusjohtaja) Mediuutisissa: "Maailma soteuudistuksen kaatumisen jälkeen..... Jo aikaisemmin esitetyt kysymykset kuten ”onko ylipäätään mahdollista tehdä samanlaista mallia koko maahan” tulevat nousemaan uudelleen esille. Hus-alueella on 1,6 miljoonaa asukasta ja Länsi-Pohjan alueella 0,06 miljoonaa asukasta...Uudelle eduskunnalle siirtyi niin iso asia, että sen pureskelemiseen, nielemiseen ja sulattamiseen ei ihan lähiaika riitä. Uusi laki edellyttää muun muassa uudet valmistelut, kuntien laajan kuulemisen ja uuden eduskuntakäsittelyn. Muutokselle on jätettävä kaksi vuotta aikaa lain säätämisen jälkeen. Näin ollaan jo vuodessa 2019 tai 2020 ennen kuin uusi järjestelmä on pystytetty."
http://www.mediuutiset.fi/keskustelutjamielipiteet/maailma+soten+kaatumisen+jalkeen/a1054602
Ajankohtaisia lisäviitteitä:
- Kari Välimäen teos / testamentti on ajankohtaista luettavaa vieläkin: "Kakkua jaettavaksi", KAKS-polemia 2013 http://www.kaks.fi/sites/default/files/Polemia%2089.pdf
- pääministeri Subbin tuore kannanotto soteuudistuksen kariutumiseen: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/paaministeri-stubb-sote-valmistelu-kantaa-yli-vaalikauden?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616
- Sote-järjestöjen pettyneet kannanotot:
http://www.soste.fi/ajankohtaista/jarjestot-pettyneita-sote-uudistuksen-viivastymiseen.html
- THL:n entisen pääjohtajan Pekka Puskan mielipidekirjoitus: "Poliitikot jyräsivät asiantuntijat"
http://www.hs.fi/paivanlehti/07032015/mielipide/Poliitikot+jyr%C3%A4siv%C3%A4t+asiantuntijat/a1425620680311
- Aimo Karisen mielipide (HS 7.3.2015): "Sote kaatui omaan mahdottomuuteensa" http://www.hs.fi/paivanlehti/07032015/mielipide/Sote+kaatui+omaan+mahdottomuuteensa/a1425620681191
- Janne Aaltosen mielipide (HS 7.3.2015): "Sote vaatii kunnollisen valmistelun" http://www.hs.fi/paivanlehti/07032015/mielipide/Sote+vaatii+huolellista+valmistelua/a1425620678152
- Iikko B. Voipion blogikirjoitus Etelä-Saimaassa 8.3.2015 avaa perustuslakikyysymystä ja asiantuntijoiden roolia mielenkiitoisesti: ..."Jos maahan olisi pitänyt synnyttää 18 uutta ”eksotea”, niin vapaaehtoisuuden pohjalta se siis käy, muttei pakolla! Mm. Pohjois-Savossa hanke on vireillä. Ei kuin lisää vauhtia valmisteluun, sillä nyt saa tehdä kunnille halutun mallin, ehkä kesän jälkeen ei......
Perustuslakivaliokunnan kuudella valtiosäännön asiantuntijaprofessorilla on harvoin keskusteltu kaksoisrooli: lakikirjapohjainen asiantuntemus, minkä lisäksi poliittisen kansalaisen ilmaisuvapaus. Perustuslakivaliokunnan mietintöä lukiessa kuuden professorin ääni painoi enemmän kuin 199 eduskunnan jäsenen. Eli 33 ääntä asiantuntijaa kohti."
http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2015/03/08/Eksoten%20hallinnossa%20kansanvallan%20vaje/2015118730817/68
- Eija Mäkinen (julkisoikeuden professori) arvioi perustuslain merkitystä soteuudistuksessa vieraskynässä HS:ssä 13.3.2015: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1426139286778
- Martti Kekomäen lausunto (8.1.2015) eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuvaa hyvin tuota kahtiajakoa perustuslain asemasta soteuudistuksessa. Kekomäki ei ole kuitenkaan peruslakijuristi vaan terveydenhuollon hallinnon lääkäri: "Koko analyysini kiteytyy siis siihen kysymykseen, onko perustuslaki ensisijaisesti kansalaisen vai kansanvaltaisen päätöksentekojärjestelmän turva. Kuten lausuntoni ensi virkkeessä totesin, laki on perus- ja ihmisoikeuksien perusta. Kunnan asema tässä järjestelmässä on välillinen ja sen vuoksi yksilön oikeuksiin nähden toissijainen."
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=yz05115122312194&cmd=download
- Suomen Kuvalehti on tehnyt tiiviin analyysin soteuudistuksesta: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/onnetonta-johtamista-ja-uusia-himmeleita-nama-viisi-virhetta-kaatoivat-sote-uudistuksen/?shared=72980-a9defe37-4&utm_content=buffer90e7f&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer - ulkoistus on mitä ilmeisimmin ylimenokauden uhka: http://www.hs.fi/paivanlehti/10032015/kotimaa/Sote-pelko+synnytti+kiireell%C3%A4+7+uutta+ulkoistajakuntaa/a1425881087822
- Päivitys 14.3.2015: Sote-uudistusten erilaisissa asiantuntijaryhmissä mukana ollut prof. Heikki Hiilamo on julkaissut aiheesta kirjan, "Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö". Kirjassa kuvataan uudistuksen eri vaiheita sekä tehdään oma ehdotus rahoituksen ja hallinnon ratkaisemiseksi käyttäen mallia vakuutusmaailmasta. Teen kirjasta arvion myöhemmin. Tässä on vielä ote kirjan esittelytekstistä: "Keskustelu
on vaikeaa tai jopa mahdotonta, koska edes asiantuntijat eivät kykene
puhumaan edes keskenään ilman tahattomia tai tahallisia
väärinymmärryksiä. Sote-uudistus uhkaakin jäädä valheelliseksi toroksi:
vain rakenteita uudistamalla uskotellaan, että palvelut voisivat
parantua ja samaan aikaan säästettäisiin miljardeja euroja.Hyvinvoinnin
vakuutusyhtiö avaa sote-uudistusta vertaamalla sitä autovakuutukseen.
Kirja analysoi sote-uudistuksen sudenkuopat ja hahmottaa mallia, joka
lisäisi sote-palveluiden tasa-arvoa. Mallissa sosiaali- ja
terveyspalvelut ovat alueen asukkaiden omistama vakuutusyhtiö, joka
pyrkii pitämään maksut edullisina ja korvauspalvelun kunnossa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti