Uusin kirja on nimeltään "Viisaan toiminnan taito". Dobelli kertoo näkökulmansa onnellisuuteen: "kielteinen tieto (mitä ei pidä tehdä) vaikuttaa paljon tehokkaammin kuin myönteinen (mitä tehdä) - Via Negativa: negatiivinen tie, luopumisen, poisjättämisen, pelkistämisen tie. "Emme voi sanoa, mikä tuo meille menestystä. Voimme vain sanoa, mikä menestystä estää tai mikä on oikein sen kannalta tuhoisaa. Enempää ei pidä tietääkään." Kysymys on siis tavoitteesta välttää tärkeimmät ajattelun virheet. Dobelli viittaa jopa Aristotelesiin, joka on todennut "Viisaan päämäärä ei ole saavuttaa onnea, vaan välttää epäonnea". Löysin kolme näkökulmaa, jotka yhdistävät monien yksittäisten esseiden havaintoja. Lisäsin omia esimerkkejäni näkökulmien tueksi, kun Dobellin esimerkit ovat melko kaukana sosiaali- ja terveydenhuollosta.
1. Suhtautuminen ulkoa esitettyihin faktoihin - kavahda faktoja
Dobelli viittaa useassa esseessään ulkoa esitettyihin ns. faktatietoihin. Nämä faktat voivat olla yksittäisiä tilastotietoja, mittareita, tilastotrendejä, tutkimustuloksia, todennäköisyyksiä. Tilastotieteen parissa varotellaan tilastollisista väärin tulkinnoista. Keskeisiä väärinymmärryksiä voi johtua tapausten vähäisestä määrästä, keskiarvosta, mediaanista. Näiden vastavoimana on sattuma tai ennakko-odotus. Sattuman läsnäoloa voidaan torjua erilaisin tilastollisin menetelmin. Kuitenkin tilastoluku on viime kädessä jokin näkökulma todellisuuteen ja näin vahvasti alttiina sattumalle. Ennakko-odotus tai tunnetila voi vaikuttaa puolestaan tilastofaktan tulkintaan. Näin tilastofaktan tulkitseminen sattumaksikin voi olla pikemminkin ennakko-olettamus. Tilastofaktaa tulkitaan myös usein yhden syyn aiheuttamana tapahtumana. Todellisuus on kutenkin monitahoinen ja selityksiä on luonnollisesti runsaasti.
Esimerkkejä:
- eliniän odote: odote on keskimääräinen käsite, joka sisältää myös kuolleisuuden eri ikäryhmissä sekä eri sosiaaliryhmissä; esim. syrjäytyneiden miesten eliniän odote on alhaisempi kuin hyvin koulutettujen ja hyvin menestyneiden miesten vastaava; ikivanhaksi eläminen on todettu perimän ja ympäristön onnistuneeksi aikaansaannokseksi tai jopa mystifioitu erilaisiin elintapahavaintoihin. Lopultakin sattuma on keskeinen tekijä pitkäikaisyyteen. (ks. tästä myös blogikirjoitukseni: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/pitkaikaisyys-vanhustenhuollon.html )
- nuorisotyöttömyys: ks. oheinen kriittinen analyysi tilastokeskuksen tutkijalta (http://tietotrenditblogi.stat.fi/nuorisoty%C3%B6tt%C3%B6myydest%C3%A4-rajaamisen-ongelma/ )
- yhteiskunnallisten mittareiden päätelmät: esim. toimeentulotuen määrä asukasta kohden kuvaa ahtaasti nähtynä kunnan toimeentulopolitiikkaa ja siihen osoitettuja resursseja; laajemmin ja pitkänä aikasarjana voidaan havaita, että toimeentulotuki kuvaa hyvinvoinnin vastakohtaa pahoinvointia; myös esim. kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kuvaa erilaisia asioita (ks.myös aikaisempi blogikirjoitukseni tilastojen lukemisesta: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/05/tilastoja-kannattaa-lukea-ei-kaikki-ole.html).
- mittaustulos voi olla myös ilmentymä uudesta "kirjaamispolitiikasta": esim. osa potilasturvallisuutta vaarantavista uhista voi olla ilmentyvä uhkien kasvusta mutta on myös ilmentymä tietoisuuden kasvusta ja kirjauksien lisäämisest
- pahimmillaan voidaan saada virheellisiä päätelmiä verrattaessa eri maiden tilastoja keskenään ilman mitään taustaolettamuksia: tilastointitavat voivat vaihdella, aktiivisuus tilastoida voi vaihdella, tilastoitava käsite voi tarkoittaa aivan toista; siksi on tärkeätä aïna liittää tilastotietoon kuvaus taustasta (metatietokuvaus). (3)
2. Vallitseva näkemys tai toisen henkilön mielipide - vaihtoehtojakin on
Vallitseva näkemys voi olla enemmistön mielipide, usein toistettu mielipide, valtaeliitin mielipide tai eniten huutavan mielipide. Kätevimmät tavat perustella tämä vallitseva mielipide on Dobellia lainaten löydettävissä mm. seuraavista keinoista: 1. käytetään vain "koska"-lauseita (vaikka ääripäässä ..."koska satun tietämään tämän asian".), 2. liittämällä perusteluihin runsaasti epäolennaista infomaatiota (jopa "höpötystä"), 3. vääristelemällä asioita tarkoituksellisesti, 4. vetoamalla asian uutuuteen, 5. vetoamalla siihen, että tälle ajatustavalle ei ole vaihtoehtoja (toisinajattelun minimointi), 6. vetoamalla esittäjän omaan erityisominaisuuteen (ammattiin, kyvykkyyteen), 7. perustelemalla asia vain yhdellä syyllä, joka vahvistaa omaa näkemystä. 8. toistamalla asiaa propagandan keinoin (vrt. mainonta).
Esimerkkejä:
- sote-uudistus sisältää aineksia vallitsevasta näkemyksestä, joka on siis hallitusrintaman siilaama pakkonäkemys kuntauudistuksen ja soteuudistuksen liitosta ilman esimerkiksi sotepuolelle tarvittavaa keskeistä rahoitusuudistusta; Mikko Nenonen on tuoreessa Premissilehdessä kuvannut tilannetta sillä, että yhden kysymyksen sijasta soteuudistuksessa on kyse moniulotteisesta matriisista, jossa koordinaatteina ovat soten eri toiminnot: 1. sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, ensiapu, kuntoutus, erikoissairaanhoito sekä niiden alatoiminnot; 2. soten erilaiset organisointimuodot: julkinen sektori, yksityinen sektori, työterveyshuolto; 3. soten erilaiset rahoitusmuodot; 4. soten kohdistuminen yli 300 kuntaan. - kysymysten määrä kasvaa siis sadoista tuhansiksi (1)
- asiantuntemuksen ja poliittisen johtajuuden ristiriita: Poliitikot vetoavat yleisiin yhteiskunnallisiin seikkoihin ja arvoarvostelmiin, kun taas asiantuntijat "tosiasioihin". Dobellin viisaus on siinä, että on arvostettava putkimiestä, lentäjää ja lääkäriä heidän omimmassa ammatissaan. Sen sijaan siirryttäessä johtamiseen, ei siellä itse asiassa juhli sen kummemmin "ammattijohtaja", "ammattipolitikko" kuin ammattilainenkaan (kuten lääkäri).
- "Koska-perustelu": hallituksen johdolla kuntauudistus on vietävä läpi, koska hankkeella on kiire (pääministeri Kataisen lausunto 26.6.2013); Aikaisemmin kiirettä ei ole ollut, mutta nyt se on. Siksi parlamentaarinen valmistelu ei ole tässä kiireessä mahdollinen vaihtoehto. Eduskunta hyväksyi hallituspuolueiden äänillä kuntajakolain 26.6.2013. Koska -perustelulle oman analyysinsä on tehnyt Soininvaara tuoreessa blogissaan "kuntauudistuksen umpikuja" ja päätynyt myös parlamentaarisen komitean tarpeeseen.http://www.soininvaara.fi/2013/07/05/kuntauudistuksen-umpikuja/
3. Oma mielipide - arvioi senkin kantavuutta
Oma mielipide on muodotettava kriittisesti välttämällä vallitsevan näkemyksen yksipuolinen hyväksyminen. Itse asiassa edellä kerrotut keinot puolustaa vallitsevaa näkemystä ovat samalla keinoja vastustaa niitä. Dobelli esittää kuitenkin runsaasti esimerkkejä siitä, miten omiakin mielipiteitä, ennakkokäsityksiä pitää kriittisesti arvioida. Usein oma näkemys on peruja omasta ammatti- ja osaamistaustasta. Pitäisi osata ottaa käyttöön myös toisenlaisia ennakkolähtökohtia. Yksinkertaistettuna joku katsoo vain taaksepäin, joku nykytilaan ja joku tulevaisuuteen. Hyvä yhdistelmä näistä näkökulmista jo tuo uutta voimaa omiin ajatuksiin. (Ollin tulkinta Dobellin pointeista). Dobelli esittää mm. seuraavia asioita oman ajattelun kriittiseen arviointiin: 1. oman työn ja ponnistelun yliarviointi, 2. oma vakaumus, 3. juopuminen omista ideoista, 4. oman ennakkoluulot, 5. yhden syyn löytäminen usean rinnakkaisen sijasta. Mielipiteiden, aikomusten toteuttamisessa Dobelli varoittaa myös parista oleellisesta seikasta: optimistisesta toimeenpanon suunnittelusta (aikatauluharhasta) ja toisaalta toteutuksen vitkastelusta sekä vielä siitä, että helposti tartumme ensimmäiseen vaihtoehtoon (päätöksentekoväsymys). Tuttuja juttuja kyllä.
Dobellin esseiden voima on niiden havainnollisissa esimerkeissä. Jos haluaa kehittää systemaattisesti omaa ajatteluaan, tähän on tarjolla toisentyyppistä materiaalia. Hyvä filosofinen lähtökohta on Lauri Järvilehdon teos "Tee itsestäsi mestariajattelija". (2).
Esimerkkejä:
- itse kukin meistä kultaa menneisyyden, muistaa sieltä joitain valikoituja hetkiä
- alkoholin käyttö on hyvä esimerkki asioiden tilan kultaamisesta: tutkimusten pohjalta on osoitettu, että oma käsitys ja todellinen alkoholin käyttö ovat väestötasolla ristiriidassa keskenään - alioarvioimme omaa käyttöämme
- mukavuusalueesta puhuminen on esimerkki siitä, miten vahvistamme omaa vakaumusta, toimintatapaamme, ajatusmaailmaamme.
Viitteet:
1. Mikko Nenonen: Perusturvajärjestelmä on moniulotteinen matriisi, Premissi 3/2013, ss. 36-39
2. Lauri Järvilehto: Tee itsestäsi mestariajattelija, Tammi 2012
3. Tilastoalan kriittisiä julkaisuja kannattaa lukea. Legendaksi on jo tullut ruotsalainen professori Hans Roslin. http://tietotrenditblogi.stat.fi/tilastojen-top-chefin-hans-roslingin-j%C3%A4ljill%C3%A4/ Hänet tapasin ensi kertaa 2000-luvun alussa OECD:n kongressissa. Roslinin havainnollinen tilastoesitys sai koko kongressin yleisön innostuneeksi. Tätä herra on näemmä jatkanut systemaattisesti. Katsotaan, mitä Jussi Melkas ja Jussi Simpura saavat tilastoista irti uudessa kirjassaan: Jussi Simpura& Jussi Melkas: Tilastot käyttöön! Opas tilastojen maailmaan, Gaudeamus 2013; Tältä teokselta odotan kriittistä näkökulmaa tilastoihin. En ole vielä lukenut teosta, mutta aion tehdä sen. Tunnen molemmat tekijät ja odotan heiltä nyt sitten melko paljon! http://www.gaudeamus.fi/tilastotkayttoon/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti