Tietojohtamisesta tiedettä - teoriat saatava myös käytäntöön, päivitykset 2.7.2013, 3.7.2013

Tietojohtaminen rynnii omana tutkimusalanaan. Viimeisin käsiini tullut teos on Tampereen teknillisen yliopiston Tietojohtamisen tutkimuskeskuksen julkaisu: Harri Laihonen etc: Tietojohtaminen, Tampere 2013. Teos löytyy myös sähköisessä muodossa osoitteesta: http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21534/tietojohtaminen.pdf?sequence=1 .

Lyhyt arvio. Yli 10 hengen kirjoittajakunta on vihkiytynyt tutkijoina tietojohtamisen aiheeseen. Teos on monitieteinen, mikä on sen ilmeinen vahvuus. Toisaalta teos on hyvin teoriaorientoitunut eikä sisällä lainkaan sovellusesimerkkejä käytäntöön. Kompakti koko houkuttelee lukijan puoleensa (noin 80 sivua). Odotin, että kirjassa olisi pohdittu tiedon jalostamista indikaattoreiksi ja mittareiksi. Samoin odotin, että kirjassa olisi pohdintaa mittarien ja tavoitearvojen käytäntöön panosta sekä eteen tulevista ongelmista.(1). Meille käytännössä tarpoville on selkeä vastakkainasettelu mutu-johtamisen ja tietojohtamisen kanssa. Hiukan jäin myös odottelemaan kytkentää nyt niin muodissa olevaan kokonaisarkkitehtuuriajatteluun. Lyhyt maininta on aiheesta, mutta sitä ei ole systemaattisesti kytketty tietojohtamisen yhteyteen. Tietojohtamisessa tiedon merkitys on suuri ja se heijastuu kokonaisarkkitehtuurissa toimintaan, tietojärjestelmiin sekä jopa teknologiaan. Pyysin Harri Laihoselta kommentin kirja-arviooni. Se on tiivistettynä viitteessä 2.

Tietojohtamisen teoksessa otetaan esille seuraavat näkökulmat:

Nenonen, Nylander - tietomalli

• tietojohtamisen tarve: Niin se ero "mutu"-johtamiseen olisi ollut hyvä perustella. Ville Tolvanen toteaa, että Suomi on "luulojohtamisen maa". http://www.villetolvanen.com/2013/06/19/tiedolla-johtamisen-paluu/?goback=.gde_3686212_member_251087856
• mikä on tieto?: Tätä aihetta olen kehitellyt vuosikymmenen ajan yksin ja yhdessä työkavereiden kanssa (erityisesti Mikko Nenosen kanssa kehitellyt sovellukset on dokumentoitu niin suomeksi kuin englanniksikin); Metatiedon merkitys jää kirjoittajilla vähäiseksi. Kehittämämme malli Nenosen kanssa sisältää portaikot data - metadata, informaatio - metainformaatio - tietämys - metatietämys - viisaus. Meta-ajattelulla tuodaan esille tiedon kasvun avoimuus ja sitoutuneisuus ennakkokäsityksiin. (ks. julkaisumme Datasta tietoon...http://www.julkari.fi/handle/10024/76571).
• tiedosta arvoa: tässä tiedon kasvu on kuvattu ja yhdistetty liiketoimintaprosesseihin. Olen huomannut, että käytännössä tiedon laatu on merkittävä tekijä. Systemaattinen laatuanalyysi puuttuu kirjasta. Tiedon laatu syntyy tiedon jalostusprosessissa ja tiedon hyödyntämisessä. Myös tiedon oikeudellisten perusteiden tarkastelu puuttuu teoksesta. Tästä aiheesta tein kirja-arvion blogiini: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/oikeus-tietoon-kaikille-ei-vain.html
• tietojohtamisen liikkeenjohdolliset lähestymistavat (aineeton pääoma, liiketoimintatiedon hallinta, tietämyksen hallinta, viite 3): Mielestäni on tärkeätä erottaa erilaiset liiketoiminnalliset lähestymistavat. Valtion ja julkisten palveluiden toimnta-ajatukset poikkeavat yksityisestä voittoa tavoittelevasta toiminnasta. Tarvitaan teoriasovelluksia erilaisiin organisaatioihin ja organisaatiokokoihin. Nämä pohdinnat puuttuvat teoksesta. Tältä osin tein aiheesta artikkelin yhdessä Mikko Nenosen ja Pirjo Ståhlen kanssa vuonna 2003 Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä (Viite 4: myös viittaus Ikijure Nonakaan;  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100999/031nylander.pdf?sequence=1.)
• tietojärjestelmät ja tietohallinto: Kirjassa on esitetty tiivistettynä tietojohtamisen viisaus: "Tietojohtaminen ei ole vain erityisasiantuntijoiden tehtävä, vaan kuuluu koko henkilöstölle - Jokaisen tulee olla tietojohtaja" (s.80).  Kuitenkin teoksessa vuorovaikutus tiedon johtamisen ja tiedolla johtamisen välillä jää mielestäni vajavaiseksi, vaikka edellinen sitaatti on hyvinkin osuva. Myös vähäiseksi jää esimerkiksi big data -ajattelun käsittely (muotisana juuri nyt, mutta ei vielä alan ihmisten suosiossa ks. oheinen kysely: http://www.tietoviikko.fi/cio/article902247.ece). Sovelluksena sosiaali- ja terveydenhuoltoon tein alustukseni pohjalta artikkelin Tietoasiantuntijat -lehteen 2-3/2011 "Tiedolla johtaminen osaksi kokonaisarkkitehtuuria" sekä pidin alustuksen aiheesta myös pyydetyn alustuksen TIVI-seminaarissa keväällä 2013. Viitteessä 5 olen mallintanut tietojohtamisen yhteyden kokonaisarkkitehtuuriin.  

Viitteet:

(1) "Business Intelligence" (BI) - liiketoimintatieto liittyy oleellisesti raportointi- ja analyysitapoihin sekä niihin liittyviin kaupallisiin tuotteisiin. Kaupallisten tuotteiden varaan rakentuvat raportointi- ja analyysijärjestelmät ovat aikaa vieviä ja työläitä kokonaisuuksia. Alalla toimivat yritykset tarjoavat helppoja, nopeita teitä onneen. Kuitenkin kokonaisuus edellyttää jykevää tietojärjestelmäperustaa (perusjärjestelmistä tietovarastoihin). BI-strategian rakentaminen on yksi tapa varmistaa tukeva perusta tiedonhallintaan. Tuore viite tähän on tarjolla seuraavassa: http://ritnoa.com/articles/data-warehousing/192-bi-strategy-do-you-have-one-part-i?goback=.gde_115357_member_252709261 . Market-Visio on kartoittanut markkinoita jälleen kerran. Oheinen artikkeli Tietoviikosta avaa asiaa. http://www.tietoviikko.fi/cio/article907449.ece

(2) Harri Laihosen kommentti arvioihini (Ollin tiivistys): Harri toteaa, että käytännön sovellukset puuttuvat samoin kuin linkit moniin ajankohtaisiin ilmiöihin. Kirjan ytimessä on tiedon hyödyntäminen. Harri pitää haasteellisena tietojohtamisessa erilaisia monitieteisiä näkökulmia sekä "temppukeskeisyyttä". Tällaisilla tempuilla ei ole itsearvoa ellei tiedetä, mihin tietoja tarvitaan. Harrin mielestä pitäisi kerätä aidosti hyödyllistä tietoa. Hänen mielestään temppukeskeisyys on konsulttien elinehto. Keskustelusta on usein puuttunut arvon luominen - parempia palveluita, tehokkuutta, laatua, virheettömyyttä, terveyttä, uutta liiketoimintaa, innovaatioita jne. Harri totesi, että he päättivät kirjoittaa kirjan perusasioista. Erilaisia käytännön sovellutuksia on tarjolla runsaasti. Kirja on myös osa perusopetusta ja se luo pohjaa tiedon soveltamiselle ja hyödyntämiselle. Harri on ottanut kantaa aiheeseen myös sote-kuntanäkökulmasta kevään 2013 Terve-Sos-tapahtumassa. Ohessa on linkki luentoyhteenvetoon:  http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/0c4e7eb1-21a7-4025-bbd9-12a3a89f81ab

(3) Vinkkejä ulkomaiseen kirjallisuuteen koskien aihetta "Knowledge Management" = tietämyksen/tai tiedon hallinta:

1.Uriarte, F. A. (2008). Introduction to knowledge management: a brief introduction to the basic elements of knowledge management for non-practitioners interested in understanding the subject. Jakarta, Indonesia: ASEAN Foundation. ISBN 978-979-19684-0-9 http://www.aseanfoundation.org/documents/knowledge_management_book.pdf

2. Armeijan KM-manuaali: http://armypubs.army.mil/doctrine/DR_pubs/dr_a/pdf/fm6_01x1.pdf

3. Rumizen, M. C. (2002). The complete idiot's guide to knowledge management. Indianapolis, IN: Alpha. ISBN 978-0028641775 http://www.amazon.com/Complete-Idiots-Guide-Knowledge-Management/dp/0028641779#reader_0028641779

4. Knowledge Centric Management, by Hans van Heghe. ISBN 978-1-907722-26-4 http://www.knowledge-centric-management.com/  

5. Amrit Tivana: Knowledge Management Toolkit:  ftp://193.233.68.49/Public/KMS/Knowledge%20Management%20Toolkit%20by%20Amrit%20Tiwana.pdf

Nonakan tietomalli,4

(4) Ikijure Nonaka on tietojohtamisen paljon siteerattu tutkija. Myös tietojohtamisen kirjassa viitataan Nonakaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ikujir%C5%8D_Nonaka. Samoin Nenonen, Nylander, Stålhe -artikkelissa (2003) viitataan Nonakaan tiedon määrittelyssä: täsmällinen tieto (Explicit) ja piilevä tieto, hiljainen tieto (Tacit). Päivitys 3.7.2013: Työterveyshuoltoon liittyen on tehty väitöskirja tiedon jalostamisesta. "Väitöstutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Nonakan ja Takeuchin (1995) SECI-malliin sekä sen sovelluksiin tiedon jalostamisesta, asiantuntijaksi kasvun teoriaan sekä julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuollon toimintaan."- tiivistää väittelijä Katri Mannermaa. SECI- malli ja sen eri sovelluksia on esitetty väitöskirjan sivuilla 57-77. (http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789)/21430?show=full

(5) Tietojohtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri - Ollin sovellus; nelikentän keskiöön sijoittuu vielä tietoturva, joka siis koskee toimintaa, tietoa, tietojärjestelmää ja teknologiaa. Ks. myös edellinen blogikirjoituksena ekosysteemistä ja Sote-ERP:stä:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/ekosysteemi-vai-sote-erp.html

Toiminta: ydin- ja tukitehtävät,  prosessit  - toiminnan laatu: rakenne, prosessi, lopputulos - toiminnan taloudellisuus ja tehokkuus - toiminnan vaikuttavuus: esim. terveyshyödyt - organisaation yhteydet muihin toimijoihin	Tieto - metatiedot: luokitukset, käsitteet, määritelmät - mittarit: käsittelyajat, taloudellisuus, tuottavuus, laatu, riskit, vaikuttavuus - ulkoiset ja sisäiset tietovarannot - ilmenevä, näkyvä tieto ja piilevä tieto
Tietojärjestelmä - toiminnan ohjausjärjestelmä (ERP/ SoteERP ml. asianhallinta) - omat operatiiviset järjestelmät - tietovarastoratkaisu - rajapinnat muihin järjestelmiin (sidosryhmät, yhteistyötahot): esim. YTJ, VTJ	Teknologia - palvelininfrastruktuuri - raportointi- ja analysointi-infrastruktuuri (BI) - tiedon välityksen teknologia perusjärjestelmistä johdon raportointijärjestemään

Päivitys 2.7.2013: Mika Aho kommentoi blogiani ja viittasi omaan väitöskirjaansa, jossa on myös otettu kantaa tietojohtamisen ja kokonaisarkkitehtuurin väliseen suhteeseen. Ohessa on linkki väitöskirjaan "Konstruktio suorituskyvyn johtamisen kypsyyden arviointiin": http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/20728