| Kuvakaappaus Google-haulla ekosysteemi |
"Ekosysteemiä ja sen toimintaa voi suunnitelmallisesti kehittää ja luoda sen kautta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tunnistamalla oman ekosysteemin keskeiset toimijat, niiden roolit ja vahvuudet voi kaikkien verkostossa toimivien kilpailuetu kasvaa merkittävästi. Yhdessä toimijat jakavat tietoa ja osaamista, luovat yhteisiä toimintamalleja sekä parantavat tehokkuutta ja laatua. Luottamus on keskeinen tekijä, jotta ekosysteemille voi syntyä suotuisat olosuhteet.
Arkipäivän ekosysteemissä parhaimmillaan haetaan loppukäyttäjälle ja asiakkaille ratkaisuja niin, että kaikki toimijat saavat siitä myös oman hyötynsä. Kommunikaatio on avointa ja rakentavaa. Yhteistyötä tehdään ennakoiden, yhteisistä toimintatavoista sopien. Tällainen ekosysteemi kestää kilpailun ja luo uusia mahdollisuuksia myös pitkällä aikavälillä."
Tunnetuin ekosysteemi -käsitteen käyttö liittyy mobiilimaailmaan. Applen, Googlen ja Microsoftin ympärille rakennetut kilpailevat ekosysteemit jakavat mobiilimaailman. Mukaan kilpailuun on tarjoutunut moni avoimen koodin ekosysteemi. Ekosysteemin avoimuus - sulkeutuneisuus ovat avaintekijä. IPhonen ympärillä oleva suljettu ekosysteemi perustuu käyttäjälähtöiseen brändiin. Googlen Android-pohjainen ekosysteemi perustuu monien valmistajien mahdollisuuksiin rakentaa erilaisia ratkaisuja. Microsoftin Windows-pohjainen ekosysteemi luottaa Applen tavoin suljettuun systeemiin ja Microsoftin sekä Nokian brändien voimaan. Kaikki tuntevat kilpailutilanteen, jossa Nokian valitsema strategia saattaa kärsiä katastrofaalisen lopun. Brändi ei oikein kanna.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on luotettu varsin suljettuihin ekosysteemeihin. Suurten järjestelmätoimittajien ympärille on ryhmittynyt käyttäjät erityisesti julkisella puolella. Suuret toimittajat ovat kietoneet käyttäjät sormensa ympärille. Jatkuva suljettu kehittäminen vaikeuttaa uusien toimijoiden mukaan tuloa tai kokonaisen järjestelmän uudistamista. Apotti-keskustelussa näkyy tällaisen kuvion ongelmat. Luottamus suljettuihin systeemeihin on myös vaikeuttanut yhteistoiminnallisuutta, tietojen siirtoa toimintayksiköistä toisiin sekä myös prosesseissa syntyvien tietojen vertailukelpoisuutta. Julkinen valta pyrkii ratkaisemaan ongelmat kahdella tapaa: 1. luodaan yhteistä määritys- ja luokituspohjaa, 2. yritetään löytää nykyistä keskitetympää ohjausmallia. Samaan aikaan vastavoimana toimii pitkälle viety kuntien, kuntayhtymien ja palvelujen tuottajien autonomia. Valtiovallan määrittely- ja luokitusnäkökulmaa edistää Kanta-hanke eResepteineen ja eArkistoineen. Valtio-kunta-akselilla edistetään yhteisiä standardeja runsailla yhteisillä työryhmillä, neuvottelukunnille, kehittämishankkeilla ja vastaavilla. Kuntapuolella yhtenäisyyttä yritetään saada aikaan kuntien ja kuntayhtymien omistamalla yhteisyrityksellä Kuntien Tiera. Ahtaalle on tuokin yhtiö joutunut autonomisten toimijoiden puristuksessa. Lentoon lähtö takkuilee viimeisten tietojen mukaan melkoisesti. (http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article910808.ece).
Onkohan tämä ekosysteemiajattelu sittenkään kantava lähtökohta? Vapaus ja avoimuus ovat toisarvoisia seikkoja verrattuna toiminnan ytimeen eli siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot tuottavat kansalaisille mahdollisimman paljon terveyshyötyä. Kyse onkin toiminnanohjausjärjestelmästä tai - järjestelmistä. Wikipediassa määritellään tämä käsite seuraavasti:
"ERP-järjestelmä (Enterprise Resource Planning) eli toiminnanohjausjärjestelmä on yrityksen tietojärjestelmä, joka integroi eri toimintoja, esimerkiksi tuotantoa, jakelua, varastonhallintaa, laskutusta ja kirjanpitoa. ERP-ajattelumalli on laajennettu MRP II:sta (Manufacturing Resource Planning), joka puolestaan on MRP:n (Material Requirements Planning) seuraaja.
ERP-järjestelmään voi sisältyä erilaisia osioita, esimerkiksi palkanlaskenta, kirjanpito, reskontra, varastonhallinta, tuotannonohjaus sekä materiaalin, projektien, huollon, resurssien ja omaisuuden hallinta. Tyypillistä on että nykyaikaisissa järjestelmissä osiot ovat siis erillisiä moduleita, joita voidaan ostaa ja ottaa käyttöön vaiheittain."
"Sote-ERP" - siinä on märehdittäväksi uusi käsite. Kysehän on kansalaisten (potilaiden/asiakkaiden) hoitoon hakeutumisesta, hoitotoimepiteistä, jatkohoidosta ja niihin liittyvistä erilaisista tukijärjestelmistä. Erilaiset potilastietojärjestelmät, eArkisto, sairaanhoidollisten tutkimusten järjestelmät, hoidon varausjärjestelmät ja perinteiset taloushallinnon järjestelmät ovat tätä Sote-ERP:iä. Jokaisella julkisella ja yksityisellä toimintayksiköllä on jonkinlainen oma Sote-ERP. Potilaat/asiakkaat vaan eivät ole yhden organisaation varassa, vaan siirtyvät organisaatiosta toiseen sekä saattavat jopa valita organisaatioiden välillä. Oleellisen tiedon pitäisi näin kulkea yli rajojen, jotta kaikenlainen päällekkäisyys ja osaoptimointi voitaisiin minimoida. Tässä voidaan verrata ekosysteemiin - avoimeen sellaiseen. Mitä suljetumpia Sote-ERPit ovat sitä hankalampaa kokonaisoptimointi on. Jos vielä laajennetaan yhteensopivuuden ongelmaa rahoitusjärjestelyihin, saadaan aikaan entisestään haastavampia osaoptimointeja. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä sekä hallituksen soteuudistus eivät ratkaise tätä optimointiongelmaa lainkaan.
Palveluväyläajattelun avulla pyritään saamaan aikaan yhteistä kokonaisuutta Viron X-Road-mallin mukaisesti.
http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iId=19147http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/julkict-strategia-2012-2020.pdf
Esimerkki: hoitotakuu. Hoitotakuuhun liittyvän lainsäädännön avulla haluttiin taata kansalaisille yhtäläiset oikeudet hoitoon pääsyyn minimoimalla jonotusaikoja. Yhtenäinen toiminnan ohjauksen "ekosysteemi" ratkaisisi asian. Osittain tähän onkin päädytty. Valvontaviranomaiset valvovat lain toteutumista toimintayksiköistä saatavien tietojen avulla. Nämä tiedot perustuvat puolestaan toimintayksiköiden sisälle viritettyihin toiminnanohjausjärjestelmiin. Tämä lainsäädännön pakottama "ekosysteemi" sisältää yhtenäiset käsitteet, luokitukset ja raportointivaatimukset. Kukin toimintayksikkö voi ratkaista peruskysymyksen omalla tavallaan. Myös kukin yksikkö voi rakentaa itsenäisesti haluamallaan tavalla oman ERP.nsä,. Alkuvaiheessa ERPit olivatkin hyvin kirjavia yhtenäisistä kattavista toisiinsa nivotuista tietojärjestelmistä erilaisiin sekasikiöihin paperivihkoineen ja vastaavine alkeellisine seurantajärjestelmineen. Oletettavasti lainsäädäntö on ajanut järjestelmiä laadultaan ja toimivuudeltaan parempaan suuntaan. Ehkä erikoissairaanhoidossa on edetty tähän suuntaan, mutta perusterveydenhuollossa ollaan monelta osin vielä mutupohjaisessa kuviossa. Jos kaikki ERPit ja valtakunnallinen seurantajärjestelmä olisivat tiiviisti yhteen toimivia, voitaisiin ennakoivasti hyödyntää tietoja monin tavoin. Nythän homma etenee vetoketjun tavoin. Kun valtiovalta puuttuu asiaan, jonot lähtevät laskemaan ja päin vastoin. Mahdollisuuksia olisi myös hyödyntää kansalaisten kannalta yhteensopivuutta, kun kansalaiset tietäisivät tarjonnan ja mahdollisuutensa tehdä valintoja ainakin osittain myös tarjonnan perusteella. (ks. erikoissairaanhoidon jonoista: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=33725)
LinkedInin JulkICt-strategian ryhmässä tästä asiasta on virinnyt keskustelu. Virittäjänä oli Johanna Mätäsaho:
"Integroidulla palveluketjulla tarkoitettaneen mm. erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalvelujen yhteensovittamista katkeamattomaksi ja toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa hyvän elämän edellytykset ihmisen elinkaaren koko matkalle. Ja julkisen talouden näkökulmasta systeemin pitäisi hyödyntää käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti. Ongelma on monimuotoinen ja sitä on mahdotonta ratkaista kertalaakista. Tarvitaan ratkaisujen ekosysteemi, jossa huomioidaan ainakin yksilön, yhteisön ja julkisen talouden näkökulmat. Mutta miten se tehdään ja millä periaatteilla päästään punaisen langan päähän?"
http://www.linkedin.com/groups/Miten-tehd%C3%A4%C3%A4n-ratkaisujen-ekosysteemi-4138461.S.245793577?qid=197be5df-34e1-41ec-a451-d749dd8eb8b5&trk=group_most_recent_rich-0-b-ttl&goback=.gmr_4138461.gde_4138461_member_246760947.gmr_4138461
Oma pohdintani myös tähän Johannan virittämään keskusteluun on yllä.
Tuo ERP toiminnanohjausjärjestelmä kuulostaakin mielenkiintoiselta. Varmasti auttaisi asiaa. Meilläkin yrityksellä semmoinen tulossa, me tiedostimme sen jo jonkin aikaa sitten, että apua toimintoihin tarvitaan. Meillä toki kyse on siivousalasta. Mutta uskon, että tämmöiset järjestelmät ovat hyviä alalla kuin alalla.
VastaaPoista