Vanjoki kaivaa periaatteensa esillä syvältä partiokokemuksistaan. Kolme periaatetta nousee esille: 1. jokaisella ihmisellä on arvo, jota ei kenelläkään muulla ole; 2. yhdessä saa enemmän aikaan kuin yksin; 3. pitää olla kivaa. Edelleen Vanjoen opeissa on kunnon myyntimiehen perusta. Johtaminen on myyntityötä, jota siivittävät Aristoteleen opit. Johtamisen tavoitteiden ja sanoman pitää olla loogista, systemaattista sisällöltään. (logos). Asenteen pitää olla vaikuttava eli johtajalla pitää olla vaikutusvaltaa. (etos). Ja kolmanneksi johtajalla pitää olla hyvin harjoiteltu tapa viedä asiat, myyntityönsä läpi. (patos).
Lopuksi Anssi vielä toi esille kolme johtajatyyppiä, joita pitää varoa, välttää tai pyrkiä jopa eliminoimaan tavalla tai toisella. Peesaaja pitää todellisen johtajan takin liepeestä kiinni ja toistaa johtajan oppeja ja ideoita. Säilyttäjä pyrkii toimimaan tavalla, jossa mitään muutoksia ei tapahdu ja kaikki toimii entiseen turvalliseen tapaan. Varas hyödyntää, ottaa ideat, joita ei ole itse keksinyt ja toteuttaa ne ominaan.
Niin hyväksyntä esimieheltä voi valtionhallinnossa tulla annettuna työjärjestyksessä, kun yleensä ollaan päällikkövirastossa töissä. Alaisilta ei kovin helpolla hyväksyntää sitten aina heru. Pahimmassa tapauksessa alaiset toimivat omavaltaisesti piittaamatta johtajasta mitään. Niin moni johtaja pyrkii rakentamaan vaikutusvaltaa ulkoisilla puitteilla. Suuri huone, etäisyys, kiire ja välinpitämättömyys ovat tuttuja juttuja alaisen näkövinkkelistä. Se johtajuus alaiseen nähden on ansaittava muilla tavoilla.
Partiokokemukset johdattavat tärkeään asiaan eli ihmisten kunnioittamiseen on sitten henkilö nuori, vanha, mies, nainen tai hierarkiassa millä "tasolla" hyvänsä. Tätähän yritetään kasvattaa organisaatioissa luomalla organisaatiolle yhteiset arvot. Sitten toimitaan arvojen mukaan tai ollaan toimivinaan. Yhdessä tekeminen on hieno periaate. Se toimii, jos ryhmäytyminen on avoin ja toisia osapuolia arvostava. Helposti yhdessä tekeminen voi muodostua riipaksi. Johtaja saattaakin tokaista, että nopeammin teen homman itse. Johtamisympäristössä pitää olla kivaa, niin syntyy uusia ideoita ja muutos mahdollistuu. Kyllä on monelle tuttua jäykkä, kyräilevä ilmapiiri, jossa yhteisen kivan sijasta kilpaillaan siitä, kuka viisaimmin osaa veistellä ja nöyryyttää toisia. Niin nämä kolme partioperiaatetta toimivat hyvin yhdessä, jos kaikki avoimesti tunnustavat ne.
Systemaattinen, tavoitteellinen asenne on kaikissa johtamisopeissa sitä kovaa puolta. Toisaalta jatkuvasti tiedostamme, miten vaikeata on asettaa tavoitteita ja mitata niitä. Tavoitteiden edistäminen on kyllä uskottavuusasia, joka pitää ansaita. On todella erilaisia tapoja edistää tavoitteita: osallistavasta autoritaariseen. Pahimmillaan tavoitteiden ajaminen johtaa törmäyskurssiin.
Peesaajaa, säilyttäjää tai varasta ei voi ajaa ulos, erottaa noin vain. Sitä paitsi moni ei edes huomaa, että organisaatioon on pesiytynyt peesaaja, säilyttäjä tai varas. Toisaalta "hoksaava" alamainen hyödyntää sopivasti näitä kaikkia ominaisuuksia omaksi edukseen.
Kannattaa kunkin pohtia Vanjoen oppeja ja verrata niitä omiin kokemuksiinsa, on sitten johtajan tai alaisen asemassa.
Kalvoton konsultti. Niin vielä tuosta kuvasta. Kuva on järjestäjien ottama ja ilmaisee Vanjoen erään periaatteen. Kahdeksaan vuoteen hän ei ole käyttänyt kalvoja, pp-esityksiä. Hyvin harjoiteltu esitys ei hänen mielestään kalvoja kaipaa. Kuulijat keskittyvät häneen eikä seinälle heijatettuihin kuviin ja kirjoituksiin. Päteekö siis enää slogan "kalvoton on kelvoton". (Vanjoelle puolustukseksi se, että kuulijat oli jaettu kahteen kuulijaporukkaan. Siksi tyhjiä tuoleja on runsaasti.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti