Sosiaalihuolto on osa SOTEa. Se on hyvinvointialueen lakisääteistä toimintaa siinä kuin terveydenhuoltokin. Oheinen tuore THL:n tilasto sosiaalihuollon asiakasmääristä kertoo, miten merkityksellinen osa SOTEa on sosiaalihuolto. (2). Sosiaalihuoltolaissa määritellään pitkä lista sosiaalipalveluita. Ne on tiiviisti luetteloitu STM:n sivuilla (https://stm.fi/sosiaalipalvelut). HS:n artikkelissa oheinen ympärivuorokautisen hoivan peittävyys ja siihen liittyvä analyysi on ainoa kommentti "sote-kriisistä". Niin leikkausten vuoksi tietenkin palvelujen saatavuus heikkenee ja se voi näkyä viime kädessä päivystyspalveluiden käytössä ja jopa erikoissairaanhoidossa.
- Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
- Sosiaalinen kuntoutus
- Palvelu taloudellisen toimintakyvyn edistämiseksi
- Perhetyö
- Lapsiperheen kotipalvelu
- Kotihoito
- Tukipalvelut
- Asumispalvelut (tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen)
- Laitospalvelut
- Liikkumista tukevat palvelut
- Päihde- ja riippuvuustyö
- Päihde- ja riippuvuustyön erityiset palvelut
- Mielenterveystyö ja mielenterveystyön palvelut
- Päihde- ja mielenterveystyö
- Kasvatus- ja perheneuvonta
- Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
- Omaista ja läheistä hoitavan henkilön vapaat
- Opiskeluhuollon kuraattoripalvelut
Ja lista jatkuu: Erityislainsäädännön perusteella tarjottavia muita sosiaalipalveluja ovat mm. vammaispalvelut, kehitysvammaisten erityishuolto, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, lastensuojelu, kuntouttava työtoiminta, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät tehtävät, perhehoito ja omaishoidon tuki.
Lokakuussa aloimme kolme konkaria kirjoittaa (Olli, Kauko Koivuniemi ja Mikko Nenonen) teosta SOTE 3.0 - kohti SOTEn uutta kulttuuria. (3). Lähdimme avaamaan pärjäämisajatuksen avulla SOTE-kokonaisuutta unohtamatta sosiaalihuoltoa. Nostimme esille keskeiset haasteet kokonaisuuden hallinnalle kuten monikanavainen rahoitus, siiloutuneet SOTEn organisaatiot ja henkilöstön tehtävät. Tunnistimme myös keskeiset toiminnalliset haasteet. Mutta vahvasti nousi esille myös aikaisempaa keskittyneempi valtion ohjaus ja siinä erityisesti valtiovarainministeriön keskeinen rooli. Kannusteet hyvinvointialueilla ovat hakusessa. Tosin VM:llä on taskussaan negatiivinen kannuste eli talous ja voimavarojen leikkaaminen. Listalla on ollut mm.ollut jo pitkään, mistä saataisiin leikatuksi 100000 euroa sosiaalihuoltoa. Leikkaustoiminta jatkuu valtion, eritisesti VM:n mikromanageroinnilla.
Miksi uutisointi ja keskustelu pyörii terveydenhuollon ympärillä? Meitä hyväosaisia kiinnostavat, miten selviämme hoitojonoista, miten saamme lääkäripalveluita. Vallanpitäjiä kiinnostavat suuret sairaalarakennukset. Niiden rakentaminen ja suojeleminen ovat merkkejä vallankäytöstä kansalaisten suuntaan. Merkittävä osa sosiaalihuollon asiakkaista ovat osin syrjäytyneitä tai muuten niin monenlaisissa ongelmissa, että omien etujen ajaminen on ylivoimainen haaste. (ks. myös päivitys 23.2.25 alla) Sosiaalihuolto ja sosiaalipalvelut ovat lähipalveluita, jossa oleellista ovat ammattihenkiöiden ja asiakkaiden kohtaaminen. Uutiskynnys ylittyy, kun tapahtuu jotain traagista - vanhuksen heitteillejättö, lastensuojelutapauksen kriisiytyminen äärimmilleen jne. Havahdumme viimeistään, kun kuulemme kuolemantapauksista sosiaalihuollon saralla. Kuitenkin asiakasturvallisuuden varmistaminen on keskeinen tekijä. Heidi Niemi ja Heli Valokivi avaavat artikkelissaan asiaa: "Sosiaalihuollossa asiakasturvallisuus tarkoittaa sitä, että palvelut järjestetään, tuotetaan ja toteutetaan siten, että asiakkaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen sekä taloudellinen turvallisuus eivät vaarannu (HE 299/2022, vp, 137). Asiakasturvallisuus liittyy niin välittömään asiakastilanteeseen kuin päätöksentekoon sosiaalipalveluista. Asiakasturvallisuudella on yhteys asiakkaan oikeuksiin sekä sosiaalihuollon laatuun. Sisällöllisten vaatimusten lisäksi asiakasturvallisuus asettaa vaatimuksia muun muassa tiloille, henkilöstölle ja toimintatavoille." (4)
Valtiolla ja hyvinvointialueilla on hukassa kokonaisuuden hallinta. Sen olemme todentaneet kirjassamme monin tavoin. Kokonaisuus nähdään vain järjestelmänä kansalaiskeskeisyyden sijasta. Valtion rooli näkyy yksittäisinä leikkauksina ja kannanottoina tuohon sotemaailmaan. Haluamme puhua pärjäämisestä. Se on arjen käsite, mutta sisältää paljon syvällistä sanomaa. Alla oleva kuvamme avaa asian alaotsikolla "ihmistä etsimässä ja pärjäämistä oppimassa". Jotkut lukijamme ovat onneksemme hoksanneet myös sanoman syvimmän sisällön. Tässä on kolmen lukijan kommentit.
- Voisiko se olla soten ymmärtäminen investointina ihmisen ja suomalaisen yhteiskunnan pärjäämiseen? Tämä tarkoittasi yksinkertaisesti sitä, että molemmissa on katse tulevaisuuten. Menneisyyttä ja nykyhetkeä ei voida tietenkään unohtaa. Niiden tarkastelussankin olennaista on tulevaisuuden vaihtoehtojen ja tapahtumien ennakoiminen, niissä pärjäämiseen valmistautuminen.
- Pärjäämisen kriteeri on se tärkein eikä luulisi olevan vaikea mitata. Ikäihminen voi olla kotihoidossa, jos hän pärjää siellä. Tai yhteisöasuminen on hyvä, mikäli hän pärjää siinä. Kuntoutusta tarvitaan nyt hänelle, koska hän ei muuten pärjää. Tai hän tarvitsee eläketuloihin tukea taloudellisesti pärjätäkseen.
- Niin, meillähän mitataan tuloksia usein työhön käytetyillä suoritteilla ja suoritteisiin kuluneilla resursseilla, rahalla ja työllä. Kuten tässä on jo todistettu, pitäisi mitata, pärjääkö ihminen saamansa avun turvin. Jos ei pärjää, palvelut ovat tälle ihmiselle vääränlaisia tai huonosti toteutettuja.
Me kirjoittajina näemme pärjäämisen ajatustavan kulttuurin muutoksena, jossa ensi kertaa voidaan nähdä niin sosiaalihuolto kuin terveydenhuoltokin samassa käsitemaailmassa. Vuosikausia on puhuttu siitä, miten sosiaalihuolto ja terveydenhuolto pitäisi integroida keskenään kansalaisen, asiakkaan, potilaan ja palvelujärjestelmän kannalta mukaan lukien myös tiedon kulku ja hallinta eri osapuolten kesken. Vaikeata on ollut, kun on puuttunut yhteinen käsitemaailma. Näin lainsäädäntö on ensimmäinen este integraatiolle. Mutta suurin este on nykykulttuuri, jossa toiminnot, tehtävät ja organisaatiot ovat omissa siiloissaan ja kuplissaan. Huono hallitsematon esimerkki on jo pitkään tunnistettu moniongelmaisten asiakasryhmä. Siihen viittaamme myös kirjassamme (s. 88-89). Huono esimerkki on myös ammattihenkilöiden keskinäisen yhteistyön monet esteet. Huono esimerkki on myös monesti kansalaisen, asiakkaan, potilaan asema ja vuorovaikutus ammattihenkilöiden kanssa.
Teamcare. Olen ajautunut mukaan Startup-yrityksen Teamcare oy:n kehittämistyöhön yrityksen hallituksen jäsenenä. (https://teamcare.fi/) Yrityksen sivuilta poimin seuraavan sanoman: Teamcare™ on erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin
suunniteltu uusi digitaalinen toiminnanohjausjärjestelmä.
Keksintösäätiön vuonna 2023 palkitsema innovaatiomme yhdistää sosiaalialan ammattilaiset, asiakkaan ja läheiset yhdeksi tiimiksi kuntoutuksen päivittäisessä arjessa. Kun yritys onnistuu tuotteistuksessaan, sen innovaatiota voidaan laajentaa integroimaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita keskenään. Toiminnallinen asiakassuunnitelma on avain turvalliseen ja ajantasaiseen toiminnanohjaukseen yhdessä asiakkaan ja hänen lähipiirinsä sekä ammattihenkilöiden kanssa. Jatkossa oleten Teamcaren laajentavan tätä innovaatiota sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöaluieille (hoito- ja kuntoutussuunnitelma, terveyden hoitosuunnitelma). Niin Teamcare toteutuessaan on samalla ajantasainen eri osapuolia palveleva tietojärjestelmä. Esimerkiksi edelleen THL:n tietovarannot eivät ole kaikilta osin ajantasaisia. Sen huomion tein tässäkin blogikirjoituksessa viittaamiini THL:n sosiaalihuollon asiakkaat - raporttiin ja HS:n raporttiin pohjautuen myös THL:n tilastoihin.
SOTE 3.0. Meillä konkareilla SOTE tarkoittaa sekä sosiaalihuoltoa (SO) että terveydenhuoltoa (TE). Yhdistävänä linkkinä on kansalaisten pärjääminen, joka mahdollistaa myös SOTE-palveluiden integraation sekä luo vision uudesta kulttuurista SOTE 3.0. Polulla kohden tavoitettamme on nyt heti mahdollista edetä. Viitoitamme tietä kirjamme loppuosassa. Kehittämistyömme ei lopu tähän kirjaan vaan jatkuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ihmisryhmien kanssa.
Päivitys 23.2.2025: HS -mielipide: Salla Laisi, Toni Rajala, Heidi Taskinen: Terveyspalveluja koskeva kansalaiskysely on johdatteleva ja kapeakatseinen - Kansalaiskyselyllä aiotaan vetää rajaviivoja siihen, kenellä on oikeus palveluihin. Säädösvalmistelun tietopohjana ei pidä käyttää huutoäänestystä. Kirjoittajien mielestä kyselyn asetelma on johdatteleva ja kapea-alainen. Se sisältää myös oletuksen palveluiden priorisoinnista ns. nollasummapelillä. "Perustuslain säätämästä oikeudestampalveluihin ei voi poiketa hakemalla parempiosaisten hyväksyntä leikkaamiseen yhteiskunnan huono-osaisilta. Tunnettua on myös, että hyväosaiset koulutetut vastailevat aktiivisemmin tällaisiin kyselyihin. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011048162.html
Viitteet
(1) Veera Paananen HS 21.2.2025: Sote-kriisi vai pelkkää propagandaa? Sote on kriisissä, väittää oppositio. Ei ole, inttää pääministeri. Saammeko me kohta enää hoitoa, kysyy suomalainen. Nyt tarvitaan avuksi tilastoja ja erotuomari. https://www.hs.fi/paivanlehti/21022025/art-2000011023514.html
(2) Sosiaalihuollon asiakkaat : Sosiaalihuollon seurantarekisterin tiedot heinä-, elo-, ja syyskuussa 2024; Forsell, Martta; Inget-Leinonen, Susanna; Jasim, Rand; Lastikka, Sirpa; Mielikäinen, Lasse; Vakkuri, Maija; Väyrynen, Riikka (2025); THL työpapereita 2/2025; https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-460-4
(3) SOTE 3.0 - kohden SOTEn uutta kulttuuria, BOD 2024/2025: yhteystiedot:
- Olli Nylander, ollinylander1@gmail.com, +358 40 0457838, 12 Ville Vallgrenin tie Espoo 02600
- Kauko Koivuniemi, kauko.koivuniemi@gmail.com, +358 40 0961692, Ruusulankatu 14 00250 Helsinki
- Mikko Nenonen, mikkotapio54@gmail.com, +358 40 0457 827, Aurinkorannantie 112, 19600 Hartola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti