Menen heti Jarin kalvoon, joka valitettavasti kuvassa näkyy vain osittain. Kalvon graafissa pystyakselilla on IT-järjestelmien hyöty ja vaaka-akselilla investointikustannukset aikajanana vaiheistettuna eri tasoihin. 1-taso tarkoittaa nykytilaa. 2-tasolla on jo saatu aikaan yhteinen infrastruktuuri. 3-tasolla on toteutettu järjestelmien konsolidointi ja integrointi minimihyödyn saavuttamiseksi. 4-tasolla on saatu aikaan yhteinen kirjaamisalusta jokaiselle toimintaprosessille. Ja 5-tasolla on optimoitu toiminnan kokonaisuutta palveleva järjestelmä. Kunkin vaiheen toteuttaminen vaatii investointikustannuksia. Samalla vaiheeseen liittyvät IT-hyödyt ja toimintahyödyt kohtaavat. Kuitenkin varsinaisia toiminnallisia säästäjä aletaan saamaan aikaan, kun ollaan saavutettu tuo taso 5.
Hyvinvointialueet ovat eri vaiheissa tuon Jarin kuvan perusteella. Karkeasti tilaisuudessa todettiin, että Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolella hyvinvointialueet ovat edenneet pidemmälle kuin länsipuolen alueet. Kun Siun soten edustaja kertoi, että keskeinen haaste on saada aikaan integroitujen tietojärjestelmien sisältämän datan pohjalta ohjaavaa dataa, informaatiota ja tietoa, niin läntisellä puolella tietojohtamisen ytimessä on tietää, ketä on töissä ja saavatko kaikki heille kuuluvat palkat. Alkuvaiheessa pitää saada palkat maksettua kaikille työntekijöille ja tiedettävä keitä nämä ihmiset ovat ja missä he työskentelevät. On myös varmistettava, että IT-järjestelmät eivät aiheuttaisi potilaille oreganisaatiomuutoksesta johtuvia ylimääräisiä haittoja (äärimmillään ennenaikaisia kuolemia). Jotta päästäisiin käyrällä tuonne huipulle (maksimaaliset hyödyt ja kustannukset), on matkaa ajallisesti ja sisällöllisesti melkoisesti. Aikaväliä Jari ei kertonut alustuksessaan. Oma arvioni on vähintään 5 vuotta. Toiminnallisia säästöjä IT-tä hyödyntäen alkaa tulla vasta, kun päästään datan optimointivaiheeseen ja IT-infra kaikkine moninaisine softineen on uudistettu ja integroitu keskenään toimiviksi sekä toimintatarpeet täyttäviksi. Ja integroitavia järjestelmiä on satoja. Ehkä Pähkinäsaaren rauhan itäisen puolen hyvinvointialuilla on jonkin sortin etumatka läntiseen verrattuna.
IT-järjestelmien osalta tarvitaan osittain merkittävät uudisrakennustyöt. Nyt kartoitetaan tarpeita ja rakennetaan kilpailutusasetelmia. Osin toimittajat on jo "löydetty", mutta rakentaminen tältäkin osin on alkuvaiheissaan. Jarin esittelemä Suomen kartta APTJ-järjestelmien tulevaisuudesta on hajanainen, koska jokainen alue toimii oman itsenäisen logiikan pohjalta. Myös kilpailutus vaikuttaa hajanaisuuteen. Ja myös valtakunnallisen koordinaation vaikeudet vaikuttavat. Tuo koordinaation heikko vaikutus pitkän aikavälin historiallinen haaste. Olen ollut mukana vuosien ja vuosikymmenten aikana monissa valtakunnallisissa koordinoitiryhmissä, mutta kuntien ja kunteyhtymien itsemääräämisoikeudet ovat menneet aina mahdollisen yhteisen edun edelle. Uusi aika on jälleen koittanut. STM:n Minna Saario kertoi, miten kaikenlainen soten valtakunnallinen ohjaus perustuu osapuolten vuorovaikutukseen jo valmisteluvaiheissa. Yhteistyöstä on säädetty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - hyvinvointialueiden yhteistyösopimus (2021/612, §36). Jos tämä yhteinen sävel realisoituu, niin Minnan mielestä myös valtakunnallisten valvontaorganisaatioiden (Valvira ja AVIT) työtaakka kevenee tai jopa poistuu. Lisäksi valtion puolella on koordinaation tueksi rakennettu palvelustrategia. Onpa vieläkin uusin voimin koottu "soteneuvottelukunta", jossa ovat jäseninä eri hyvinvointialueet ja valtio. Minnan sanoin "se päättää omasta näkemyksestään". Neuvottelukunnalla on jaostoja, joista yksi on digitalisaation ja tiedon hallinnan jaosto.
Yhteisen hyvän asialla ovat vielä ja edelleen: DigiFinland oy, Inhouse-yhtiöt (kuten 2MIT ja Istekki). Nämä kaikki tuottavat vapaaehtoisesti palveluita hyvinvointialueille. DigiFinland oy:n alustuksen piti (minulle uusi tuttavuus) Mikko Malmgren. Hän totesi, että yrityksen perusidea on asiakasuskollisuus. (Yleisöstä todettiin, että asiakasmaksut ovat nousseet merkittävästi.) Organisaatio on rakennettu tästä asiakasnäkökulmasta. Osakkaita ovat kaikki hyvinvointialueet. Kirjatessani alustuksesta toimintoja, joista DigiFinland vastaa, en saanut irti varsinaista logiikkaa. Ilmeisesti nuo toiminnot perustuvat eri hankkeissa kehitteillä olleista palveluista/tuotteista, jotka tarvitsivat itselleen pysyvän kotipesän. Inhouse-yhtiöt ovat puolestaan auttaneet joidenkin alustajien mukaan todella paljon alueiden IT-infran rakentamisessa. Kuitenkin ilmassa leijui edelleen kysymys, miten turvataan tasapuolinen kilpailu Inhouse-yhtiöiden ja yksityisten yhtiöiden kesken. Näillä kaikilla yrityksillä on oma historiallinen pohjansa. Niitä ei ole luotu samaan aikaan yhteisestä tarvekäsityksestä lähtien. Kyselin vielä pöytäkeskusteluissa, mikä on Kuntaliiton rooli uudessa tilanteessa. Soten edunvalvonta on eriytetty omaksi palveluyhtiöksi, jossa ovat osakkaina Kuntaliitto ja hyvinvointialueet. Näin tätä kirjoittaessani tulee mieleeni, miten voitaisiin tehdä yksi kuva, jossa ovat kaikki ohjauksen, valvonnan ja edunvalvonnan ja IT-yms. palvelujen elimet. Onko kaikille osapuolille selvää, miksi mikäkin elin ja organisaatio on olemassa? Ja onko niillä olemassa yhteinen päämäärä ("iso kuva")?
Edellinen vastaava tilaisuus oli 28.4.2022. Tein siitäkin blogikirjoituksen, joka noudatteli pitkälle alustajien esityksiä. Poimin yhdestä alustuksesta "helmen", joka saattaisi edelleen olla hyvä rakenteellinen lähtökohta softakirjon käsittelylle, pöyhinnälle (kuten joku alustajista totesi tässä 2023 tilaisuudessa). https://ollintuumailut.blogspot.com/2022/04/senaattorit-hyvinvointialueiden-it.html
- APTJ:n rinnalla on muita ICT-järjestelmiä, joista koostuu asiointikokonaisuus. Kokonaisuus voidaan jakaa kolmeen ryhmään: "käyttöpakkoryhmä" (kuten Suomi.fi, omakanta), "kansalliset ratkaisut-ryhmä" (kuten oirearviot), "markkinaryhmä" (APTJ:t). Kukin hyvinvointialue joutuu rakentamaan oman kokonaisuutensa näistä kolmesta elementistä. Kaikkia alueita yhdistävää standardiratkaisua ei ole mahdollista saada aikaan johtuen historiallisesta järjestelmien hajanaisuudesta.
Ps. Vanhassa vara parempi. Löysin vanhan juttuni vuodelta 2018, joka perustuu Deloitten Kuha- projektiin. Näköjään sitä on luettu viime aikoinakin. Sopii hyvin senaattoritapaamisen teemaan: https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/kuha-nostaa-esille-todelliset-it.html
Päivitys 3.4.2023: Senaattoritapaamisen kalvot julkaistu. Tässä valokuvassa oleva kalvo "Infran, järjestelmien ja toiminnan yhtenäistämisen vaiheet" / 23.3.2023/ Jari Nevalainen, 2MIT; https://www.kuntaliitto.fi/tapahtumat/2023/sote-atk-paivien-senaattoritapaaminen-2332023
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti