sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Heikot signaalit töissä - mitä jos? - päivitys 17.1.2022

Sitra julkisti 13.1.2022 raportin heikoista signaaleista. Uutinen on Sitran sivuilla tiivistetty seuraavaan kappaleeseen. Porukkaa oli saatu Teamsin ääreen yli 1000.  https://www.sitra.fi/uutiset/heikot-signaalit-haastavat-ja-vievat-toisenlaisiin-tulevaisuuksiin/

 ”Olemme jatkuvuusaddikteja eli tulleet riippuvaisiksi nykytilan jatkumisesta, vaikka tiedostamme yhä selvemmin, että se ei ole meidän ja planeettamme etu. Tarvitsemme toisenlaisia tarinoita tulevaisuuksista – ja nykyisten tarinoiden haastamista. Tässä heikot signaalit voivat auttaa,” sanoo selvityksen toinen kirjoittaja, Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva. Heikko signaali on ensioire muutoksesta tai merkki nousevasta asiasta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä. Heikot signaalit ovat yllättäviä ja nykyistä ajattelua haastavia, todella tapahtuneita asioita. Niiden yllättävyys tai outous riippuu tulkitsijasta – joillekin yllättävät asiat eivät ole sitä toisille. Heikot signaalit kannustavat kysymään ”mitä jos?”.Heikot signaalit auttavat ajattelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia: 1) tunnistamaan ja haastamaan tulevaisuusoletuksia ja siten avartamaan omaa käsitystä siitä, mitä kaikkea voi tapahtua tulevaisuudessa, 2) sisäistämään yllätyksellisempiä kehityskulkuja ja pohtimaan asioita oman elämän, työn tai yhteiskunnan kannalta sekä 3) tunnistamaan uusia mahdollisuuksia, tapoja vaikuttaa ja nupullaan olevia kehityskulkuja, joita haluaa vahvistaa – ja siten rakentamaan parempia tulevaisuuksia yhdessä.

Heikot signaalit töissä. Sitralaisten lista on seuraava: hymyillen töihin (ovikamera), tekoäly vahtii keskittymistä, esihenkilö seuraa tuottavuuspisteitäsi, kamerat jakeluautojen kuskeja valvomaan, algoritmi turvaamaan työergonomiaa, älylaitteiden haasteet työpaikoilla (puettavat älylaitteet), nanosensorit työntekijöiden valvontaan, korkeimmat vakuutusmaksut rokottamattomille, tang ping eli protestipötköttely (yksinkertaisempi elämä), pötkötisaatio hyvinvointia (liiallisen suoriuttamisen välttäminen), luovuus kärsii tylsyyden puutteesta (liian hetkinen elämä ja informaatiotulva), latautumishuoneita hoitohenkilökunnalle, meditaatiopalko (rentoutumisen koppero), etätyöpiste metsässä, palaverikoppi toreille ja puistoihin, ei yhteiskunnallista keskustelua töihin (Piilaaksossa toteutettu malli), rokotevastaisen toimitusjohtajan kehotus (Kärkkäinen kehotti työntekijöitään olemaan ottamatta rokotusta), irtisanomisaalto USAssa, yli puolet opettajista harkinnut alanvaihtoa, lähes kaikki hoitajat harkinneet alanvaihtoa, kätilöiden kantelu työnantajastia paransi työoloja, pula varhaiskasvatuksen opettajista, työvoimapula Iso-Britanniassa, vihreiden töiden mittaristo (avointen vihreiden työpaikkojen tunnistaminen), ilmastojoukot USAssa (ilmastomuutoksen hillintään työvoimaa), joukkorahoitteinen perustulo (Saksan malli rahan keruulle ja arvonnalla jakamiselle), perustuloa kryptovaluuttana (henkilötietojen antamisen avulla annetaan päivittäinen prustulo kryptovaluuttana).

Mielenkiintoista. Teen Sitran signaaleista pienen vaihtoehtoisen arvion omalla luokittelullani.

  • valvonta voi olla sinänsä vahva signaali: se hakee uusia muotoja uusista teknologioista kuten ovikamera, tekoäly, puettavat älyvaatteet, nanosensorit, rokotevastaisuuden rankaiseminen, kamerat valvomaan kuskeja (vrt. ajopäiväkirja), algoritmi turvaamaan työergnonimiaa, töissä yhteiskunnallisen keskustelun kielto, kätilöiden kantelu työnantajastia paransi työoloja
  • alan vaihto on nyt vahva signaali: opettajat, hoitajat
  • työvoimapula eräillä aloilla vahva signaali: pula varhaiskasvatuksen opettajista, työvoimapula Iso-Britanniassa; mutta vahva signaali on työvoimapula erittäin monilla aloilla Suomessakin, erityisesti sotessa.
  • irtisanomiset -tässäkin koronatilanne on laukaissut irtisanomisia valtiovallan rajoitusten pohjalta
  • ehkä heikkoja signaali liittyen työnteon konkretiaan: protestipötköily, luovuus kärsii tylsyyden puutteesta (hektinen elämä ja informaatiotulva), signaalilatautumishuone, meditaatiopalko, etätyöpiste metsässä, palaverikoppi torille.
  • ehkä heikko:vihreiden töiden mittaristo, ilmastojoukot USAssa, perustuloa kryptovaluuttana.
  • Korona-aikana etätyön räjähdys ei ole heikko signaali ellei sitä ajatella pysyväksi muutokseksi korona-ajan jälkeiseen aikaan - siis pikemminkin vahva signaali.
  • Pötköily liittyy myös aktiiviseen laiskuuteen. Kansalaispalkka (perustulo) tukee aktiivista laiskuutta. Työssä olevilla pötköily liittyy latautumiseen ja taukojen pitämiseen. 
Pitkäisikö sanoa, että heikot signaalit sisältävät sekä toivottavia että ei-toivottavia mitä jos?-signaaleja. Valvonta on jonkun kannalta toivottavaa, toisten kannalta ärsyttävää. Alan vaihto on  toisten kannalta pakko, toisten kannalta mahdollisuus. Työvoimapula on työntekijän kannalta kysyntävaltti ja työnantajan kannalta toiminnan haitta. Irtisanomiset ovat melkein kaikkien kannalta negatiivinen signaali ellei siitä seuraa jotain uutta uraa yksilötasolla. Perustulo on toteutuessaan vapauttava tekijä yksittäiselle henkilölle - turva elämiselle ja stressin poistaja kenties. Mutta muuten se on yhteiskunnassa poliittisen kiistelyn kohde nyt ja jatkossakin. 
 
Näyttää siltä (mutta onko?), että töihin liittyvät signaalit ovat Sitralaisten vapaan ajatuspajan tulosta. Mutta ovatko ajatuspajan ihmiset kuitenkin joidenkin megatrendien tiedostamattomassa vallassa, koukussa. Valvontaan liittyvät asiat jotenkin kuvaavat teknologisen murroksen mahdollisuuksia hallita ihmisten toimintaa yhä enemmän. Tällainen tuttu megatrendi on taustalla. Mitä jos tuo megatrendi on harhainen. Tuleeko ihmisten vastaisku älytyökaluille juuri siksi, että ne sisältävät paljon kielteisiä seurauksia ihmisten itsensä kannalta. Alan vaihtoa voidaan myös tällä hetkellä pitää jonkinlaisena megatrendinä, joka on saanut lisää vauhtia korona-ajasta. Osassa työmarkkinoita korona ja muu työelämän tilanne ovat toisiaan kiihdyttäviä osatrendejä. Etätyö on yllättäen esiin noussut vahva signaali, jonka moottorina on ollut korona. Ehkä korona-aikaa edeltävä etätyö sisälsi heikkoja signaaleja. Pitäisi selvittää, miltä osin on nyt kyse heikosta signaalista. Mielestäni yksi heikko signaali on, että töitä voidaan tehdä myös ilman ulkoista valvontaa. Luottamus on vahvistunut (väkisin), että teemme töitä etänä tehokkaasti ilman vahvaa valvontaa, managerointia, jopa minimanagerointia tai uusia teknisiä valvontamenetelmiä. 
 
Mitä jos otettaisiin yhdessä uusi tie ja käännetään esimerkiksi Sitran hyvä signaalikokonaisuus vaihtoehtoisiin suuntiin. Tuota menettelytapaa kokeilin äsken näiden Sitran heikkojen signaalien luettelolla. Sitran konsultit korostivat sitä, että megatrendit ovat jatkuvuusaddikteja. Mutta ovatko osa Sitralaisten heikoista signaaleista itse asiassa piilossa olevia jatkuvuusaddiktioita, joita ei ole tunnistettu.  
 
Vastela:Heikot signaalit
Toinen näkökulma on soveltaa tätä mitä jos-ajattelua organisaatioihin itseensä. Nostan kaksi aikaisemmin vastaan tullutta heikkojen signaalien metodia. Mikko Vastela piti aiheesta esitelmää ketterästä ja joustavasta jatkuvasta strategiatyöstä taannoin TIVIn seminaarissa 30.8.2016. (1) Strategisia signaaleja kootaan runsaasta määrästä eri tietolähteitä systematisoimalla niistä heikkoja signaaleja. Kyse on tietoteknisten mahdollisuuksien ja inhimillisen tiedon yhdistämisestä. Esittelin Mikon ajatuksia lyhyesti kirjassani Tietojohtaminen ja tapaus sote. Oheinen kuva on Mikon esitelmästä. (2).
 
Toinen näkökulma tuli esille kun luin  Nate Silverin kirjan "Signaali vai kohina. (3)  Heikkoja signaaleja voi hakea trendeistä, jopa megatrendeistä seuraavilla kolmella tekijällä. Kiinnostuin aiheesta, kun vallalla oli voimakas megatrendi nimeltä kestävyysvaje. Havainnollistan tätä kriittistä metodia koronaesimerkillä:
  • 1. alkuehtojen epävarmuus: EU:n 60%:n vaatimuksesta julkisen velan suhteesta BKT:hen. Koronatilanne on jo kääntänyt EU-tasolla ja kansallisella tasolla tämän vaatimuksen ympäri eli alkuehdot ovat epävarmat ja ristiriitaiset,
  • 2. tapahtumaketjujen epävarmuus: ketjussa on erityisiä epävarmuustekijöitä koronan hallinnan ja talouden hallinnan välillä 
  • 3. rakenteellinen epävarmuus: tässäkin korona on tuonut uuden poliittisen ohjauskulttuurin, joka perustuu jatkuvaan epävarmuuteen.
Mitä jos jatkettaisiin heikkojen signaalien kartoittamista. Koronasta löytyy erinomainen harjoitusmaasto. Olisiko tämä loppuun kaluttu soteuudistus myös yksi heikkojen signaalien kenttä. Katsotaan, mikä on aluevaalien äänestysinto. Sen läpikäynnistä löytyy heikkoja signaaleja, joiden avulla voitaisiin ehkä miettiä joltain osin sotejuttujakin. 

Päivitys 17.1.2022: Elli Aaltonen kommentoi Linkedinin puolella seuraavasti:
Olin samassa webissä. Ja niissä aiemmissakin, joissa tulevaisuutta on pohdittu. Tämä oli valtavan mielenkiintoinen. Hyvin olet kartoittanut. Kävin miettimään ilmaston heikkoja signaaleja, vaikka monet ei enää niin heikkoja olekaan ja juuri pari päivää sitten tuli juttu aurinkomyrskyistä. Sitten luontokadon merkeistä ympirillämme. Sitten radiosta juttu Suomesta hävinneistä linnuista. Sisko soitti ja tekee jo kesäksi pölyttäjille koteja. Näitä tarkkoja heikkoja signaaleja tuli syliin vaikka kuinka.
 
Päivitys 16.1.2022: Eräs toinen lukijani kommentoi sähköpostilla minulle. 
"Olli, pelkään että noilla heikoilla signaaleilla tarkoitetaan nyt vain tietotekniikan signaaleja."Ystäväni kertoi oman kokemuksensa kommunikoinnista ihmisten välillä tai kommunikoimatta jättämisestä. Tässä on esimerkki heikosta signaalista:  "Auto on tullut perille. Kuljettaja istuu sanomatta vierustoverilleen mitään.Tämä ei tahdo rikkoa hiljaisuutta eikä sano mitään. Kuluu tunti, kaksi.Sitten vierustoveri kysyy miksi me tässá seistään?- Ollaan perillä, kuljettaja sanoo, eksä tajua? Miehet nousevat ja alkavat tyhjentää lastia."

Viitteet

 (1)  Mikko Vastela: Strategisten ympäristösignaalien kerääminen ja tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa, 30.8.2016, TIVI-seminaari; Mikko Vastela: Tukinuiton alkeet. Joustava strategia hajautetussa organisaatiossa, EMBA-lopputyö, syksy 2015, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Avance-johtamiskoulutus

(2) Olli Nylander: Tietojohtaminen ja tapaus sote, BOD 2017, ss. 41-42

(3) Nate Silver: Signaali ja kohina. Miksi monet ennusteet epäonnistuvat mutta jotkin eivät, Terra Cognita 2014 (alkuperäisteos 2012), ss.124-126

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti