- Digitaalinen muutos on hyvässä vauhdissa kaikilla elämän alueilla. Ne ovat saaneet aikaan merkittäviä ja laaja-alaisia muutoksia monilla aloilla, myös terveydenhuollossa. Ymmärryksessämme digitaalitekniikan ja terveyden välisestä rajapinnasta on kuitenkin edelleen suuria aukkoja, erityisesti nuorten kohdalla.
- Lancet ja Financial Times -komissio, joka käsittelee terveydenhuollon tulevaisuutta 2030: kasvaminen digitaalisessa maailmassa, väittää, että digitaalisia transformaatioita tulisi pitää keskeisenä terveyden määräävänä tekijänä. Mutta komissio vaatii myös digitaaliteknologian radikaalia uudelleenarviointia korostaen, että ilman ennalta varautuvaa, tehtäviin suuntautunutta ja arvopohjaista lähestymistapaa sen hallintoon digitaaliset muutokset eivät paranna kaikkien terveyttä.
Lancet ja Financial Times-komissio, joka käsittelee terveydenhuollon tulevaisuutta 2030: kasvaa digitaalisessa maailmassa, kokoaa yhteen erilaisia, riippumattomia asiantuntijoita kysymään, voidaanko tämä tarina vielä kääntää? Voiko digitaaliteknologia tuottaa terveyshyötyjä kaikille?
Digiteknologia voi parantaa terveyttä monin tavoin. Esimerkiksi sähköiset terveystiedot voivat tukea kliinisiä tutkimuksia ja tarjota laajamittaista havainnointitietoa. Nämä lähestymistavat ovat tukeneet useita korkean profiilin tutkimustuloksia COVID-19-pandemian aikana. Sekvensointia ja genomiikkaa on käytetty SARS-CoV-2:n leviämisen ja evoluution ymmärtämiseen. Digitaalisella tekniikalla on suuria lupauksia, mutta komissio väittää, että yleisesti ottaen digitaaliset muutokset eivät tuota terveyshyötyjä kaikille ilman perustavanlaatuista ja vallankumouksellista uudelleenjärjestelyä.
Maailmanlaajuisesti digitaaliset muutokset ovat hyvässä vauhdissa ja niillä on ollut sekä suoria että epäsuoria terveysvaikutuksia. Suorat vaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi terveystiedon edistämisen tai väärän tiedon levittämisen kautta. Epäsuorat voivat tapahtua vaikuttamalla muihin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, mukaan lukien sosiaaliset, taloudelliset, kaupalliset ja ympäristötekijät, kuten vaikuttamalla ihmisten altistumiseen markkinoinnille tai poliittisille viestimille. Tässä digitaalisessa maailmassa kasvavat lapset ja nuoret kokevat digitaalisen käytön äärimmäisyydet. Nuoret, jotka viettävät suuren osan elämästään verkossa, voivat olla suojeltuja tai alttiita verkkovahingoille. Mutta monet ihmiset ovat edelleen digitaalisesti syrjäytyneitä, mikä vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa saada koulutus- ja terveystietoja. Digitaalinen pääsy ja sen laatu on tunnustettava terveyden kannalta keskeiseksi tekijäksi. Komissio vaatii, että liitettävyys tunnustetaan yleiseksi hyödyksi ja ihmisoikeudeksi.
Kuvaillessaan hallitsevien toimijoiden, joista monet ovat kaupallisia, keräämää dataa ja valtaa, komission jäsenet arvostelevat henkilötietojen poimimiseen perustuvia liiketoimintamalleja ja malleja, jotka hyötyvät väärän tiedon leviämisestä. Suuntaakseen digitaalisia teknologioita edistämään yleistä terveydenhuoltoa komissio vetoaa demokratian, oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden, osallisuuden ja ihmisoikeuksien ohjaaviin periaatteisiin. Hallitusten on suojeltava yksilöitä uusilta heidän terveytensä kohdistuvilta uhilta, mukaan lukien ennakkoluulot, syrjintä ja lapsille aiheutuvat haitat verkossa. Komissio vaatii myös vastuullisuutta ja avoimuutta digitaalisissa muutoksissa sekä väärän tiedon hallintaa terveydenhuollossa – perusperiaatteita, jotka ovat kuitenkin syrjäytyneet sananvapauden tavoittelussa ja innovoinnin syrjäytymisen pelossa. Yleisön osallistuminen ja digitaalitekniikan suunnittelu, erityisesti nuoret ja vaikutuksesta kärsivistä yhteisöistä kotoisin olevat, ovat olennaisen tärkeitä.
Komissio kannattaa myös tietojen solidaarisuutta, radikaalia uutta lähestymistapaa terveystietoihin, jossa sekä henkilökohtaiset että kollektiiviset edut ja vastuut ovat tasapainossa. Sen sijaan, että dataa pidettäisiin omistettavana tai varastoitavana, se korostaa terveystietojen sosiaalista ja suhteellista luonnetta. Maiden tulisi kehittää tietorahastoja, jotka tuovat esiin mahdollisia terveyshyötyjä julkisissa tiedoissa ja samalla turvaavat sen.
Digitaalisia muunnoksia ei voi peruuttaa. Mutta ne on mietittävä uudelleen ja muutettava. Tämä komissio on pohjimmiltaan sekä esitys digitaalitekniikan nykyisistä terveyshaitoista että optimistinen näkemys mahdollisista vaihtoehdoista. Digitaalisten terveysteknologioiden tutkimuksen ja laajentamisen vaatiminen ei ole väärässä paikassa tekno-optimismia, vaan vakava mahdollisuus saada aikaan kaivattua muutosta. Ilman uusia lähestymistapoja maailma ei saavuta vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteita.
Mikään tekninen innovaatio tai tutkimus ei kuitenkaan tuota oikeudenmukaisia terveyshyötyjä digitaalitekniikasta ilman vallan ja toimivallan perustavaa uudelleenjakoa, joka on saavutettavissa vain asianmukaisella hallinnolla. On kipeä tarve saada takaisin digitaaliteknologiaa yhteiskuntien hyväksi. Tulevaisuuden terveytemme riippuu siitä.
IT ja teknologia laajasti ymmärrettynä ovat jo nyt osa kaikkea mitä hankimme, tuotamme, toimitamme ja kulutamme kuten tuotteita, palveluita, muotoiluja, prosesseja, toimintoja, viestintää… Pandemia on nopeuttanut digitaalista murrosta entisestään. Kyky hyödyntää tätä murrosta erottelee menestyjät muista. Suomen yritykset, julkishallinto ja kansalaiset ovat teknologian määrässä ja teknisessä osaamisessa EU:n edelläkävijöitä ja tunnustettuja osaajia myös globaalisti. Samaan aikaan olemme jälkijunassa teknologian soveltajina ja sen johtamisessa. Kyky johtaa IT:tä ja digitalisaatiota yrityksen tai julkishallinnon organisaation johtamisjärjestämän osana määrittää IT:n ja digitalisaation tuottaman hyödyn ja arvon sille itselleen, sen kumppaneille ja asiakkaille. Oheiseen kuvaan jaoin IT- ja digitalisointibarometri kyselytutkimuksen vastaajien vastaukset kahteen ryhmään sen perusteella, onko vastaaja melko paljon tai täysin samaa mieltä väitteen ”johdamme IT:tä ja digitalisaatiota osana johtamisjärjestelmäämme” kanssa vai ei. Väitteen kanssa melko paljon tai täysin samaa mieltä on reilu kolmasosa vastaajista. Kuva osoittaa näiden vastaajien arviot organisaationsa onnistumisesta IT-investoinneissa ja IT hankinnoissa, verkkokaupassa, digitaalisessa liiketoiminnassa, dataan ja ohjelmistoihin perustuvassa liiketoiminnassa ja innovaatioissa selvästi korkeammiksi. Ero vastaajaryhmien välillä havaittiin myös kaikessa muussa kuten projektien, kyberturvallisuuden, kyvykkyyksien kehittämisen, arkkitehtuurityön, koronaan reagoimisen… onnistumisessa. Siksi vastaan: Tarvitsemme IT:n ja digitalisaation johtamisen koulutusta, jopa kipeästi. Suomessa on kymmeniä tuhansia liiketoiminnan ja tietohallinnon johtajia ja esimiehiä, joiden päivittäiseen työhön kuuluu IT:n ja digitalisaation johtaminen. Osalta puuttuu sopiva koulutus. Koulutuksen avulla ja tuella on mahdollista lieventää tai välttää ainakin osa kantapään kautta tapahtuvan oppimisen kolhuista.
Päivitys 7.11.2021: Jyrki Kimmel kommentoi FB:ssä linkittämällä artikkelin: "My mobile saved my life" https://www.lovefone.co.uk/blogs/news/my-mobile-saved-my-life-7-times-phones-saved-lives?fbclid=IwAR0SmjbFDETygVZss7yofMPZ4Fse52gpmxxhrDxNtUSixIPM8H8_FmPB8NE
Kristiina Patja kommentoi FB:ssä:
Lähde:
Can digital technologies improve health?, The Lancet; Published:October 24, 2021DOI:https://doi.org/10.1016/S0140-6736(21)02219-4.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti