Helsingin kaupungin datastrategia hyötyä mutta jotain puuttuu

Sitra: tietohierarkia

Tämä kirjoitus on julkaistu 24.6.2021 QMS Nordic oy:n sivustolla:  https://qmsnordic.fi/fi/blogit/helsingin-datastrategiasta-hyotya-mutta-jotain-puuttuu

Moni on suositellut minulle Helsingin kaupungin datastrategian läpikäyntiä. (1) Voin myös suositella eteenpäin. 30-sivuinen dokumentti on myös oikein hyvä yleinen esitys datatrategiasta. 

Tiivistän tässä mielestäni keskeisiä pointteja strategiasta. Sillä tavoitellaan neljää muutosta ja hyötyä. Se mahdollistaa: 

• asiakkaiden palvelutarpeiden ennakoinnin,  
• kaupungin johtamisen ajantasaisen tiedon pohjalta, 
• kaupungin toiminnan ja resurssoinnin optimoinnin, 
• elinkeinoelämän vilkastuttamisen. 

Strategiassa linjataan yhdeksän periaatetta:  

• käyttöoikeus kaikkeen tuottamaansa dataan, 
• kertatallennus, 
• käytettävyys API:en kautta ja koneluettavassa muodossa, 
• hyödynnettävyys yli toimialarajojen, 
• ulkopuolisen datan hyödyntäminen, 
• ennakkotapauskäsittelyllä eettinen  ja lainmukainen datan hyödyntäminen, 
• yhteiset data-analytiikka-alustat tukevat palvelutuotantoa, 
• data- ja analytiikkakyvykkyyksiä kehitetään konkreettisten käyttötapausten avulla, 
• asiakkaan vaikutusmahdollisuudet omaan (MyData) dataansa. 

Data-alusta muodostaa oman ekosysteeminsä mukaillen Euroopan komission valkeata paperia (White Paper - Strategy for Data 2020). Tietovarantojen hallintamalli noudattaa ns. FAIR-periaatteita: 

• löydettävyys (Findable), 
• käytettävyys (Accessible), 
• yhdistettävyys (Interoperability), 
• uudelleenkäytettävyys (Reseble). 

Yhdintietojen masterdatamalli on myös yleisesti sovellettavissa: asiakas, sidosryhmä, kohde, palvelu, organisaatio, henkilöstö, talous. Datan luokittelu on esitetty visuaalisin kuvin: A. datasisällön mukaan (tunniste, ominaisuudet, käsittelytaso, käsittelysäännöt, kategoriat), B. käytön mukaan (käsittely, säilytys; elinkaari, käyttötapaukset, juridinen toimintakehikko, käyttäjät ja käyttöoikeudet). Myös tiedon hyödyntämisen toimintamalli on yleistettävissä: käyttötapaus - datan tarve - datan käyttö - datan käytön laillinen perusta - päätöksenteko - dokumentointi. Kaupungin tavoitearkkitehtuurikuvaa voi vertailla oman organisaation vastaavaan ja näin varmistaa, että omassa tavoitteistossa ovat oleelliset elementit mukana. Kyvykkyyksien luokittelukin on oikein toimiva malli: palvelut ja prosessit, datatiede ja BI, datavarannon hallinta, tekninen infrastruktuuri. 

Mutta jäin kaipaamaan jotain dataputkesta (lähdejärjestelmät API - datan jalostaminen API - analytiikka ja koneoppiminen - jakelu API - hyödyntäminen). Tämä kaipuu liittyy laajemmin vallalla olevaan käsitykseen tietojohtamisesta. Se on vahvasti dataputkikeskeistä. Putken päästä ei ole erityistä hyötyä, jos sen lopputuloksena ei saada aikaan vaikuttavaa tiedolla johtamista. Voidaankin sanoa, että Helsingin strategia ja monet vallalla olevat strategiat sekä toteutukset keskittyvät datan johtamiseen, mutta unohtavat tai jättävät satunnaiselle käytölle tiedolla johtamisen. Olen samoilla linjoilla Sitran kanssa. "Datalle syntyy arvo vasta, kun sitä tulkitaan tietyn merkityksen ja kontekstin kautta". (Ks. oheinen kuvio). Ansiokkaasti on tehty esimerkiksi selvityksiä, millä tasolla organisaatio on tietojohtamisessa. On useita välineitä testien tekoon. (2) Olin itsekin mukana tekemässä erästä testiä, jossa olimme eturintamassa ja sitten myöhässä. Tiivistetysti voidaan sanoa, että moni organisaatio keskittyy tiedolla johtamisessa talouteen ja erityisesti sen seurantaan.  Toiminnan ja talouden yhdistämisessä ollaan jo pitkälti jäljessä. Ja oleellinen haaste on saada avoimuutta, läpinäkyvyyttä aikaan tiedolla johtamiseen. Koneiden algoritmit ovat hienoja välineitä, joilla voidaan siirtää tietämystä ja viisautta oman käsityskyvyn ulkopuolelle. Kuitenkin tiedolla johtaminen on tietämyksen ja viisauden hyödyntämistä. Se on myös tavoitteiden asettamista ja tavoitepoikkeamien tunnistamista sekä niihin vaikuttamista. 

Päivitys 27.6.2021: Linkedinin puolella kommentoi lähinnä tuota Sitran kuvaa ja sen sisältämää tietokäsitystä Jan Lindblom seuraavasti:

Minua on Suomeen palattuani mietityttänyt miksi Tieto-termiä yritetään työntää maailmalla olevaan DIKW-teoriaan sisälle. Tieto-termillä kun ei ole vastinparia ainakaan germaanisissa kielissä, niin tässäkin kuvassa DIKWiä yritetään vääntää johonkin sellaiseen muotoon mitä maailmalla ei tunneta. Tarkastellaan vaikka tuossa kuvassa mainittua Tiedon ja Informaation välistä suhdetta. Informaatio määritelmänä tarkoittaa informaatiota, jolla on konteksti, mikä voi muodostua vaikkapa datasta. Eli, datasta muodostuva BI-graafi tai -raportti on informaatiota. Samoin on kirjan lauseet. Joten jos informaatioon sisältyy jo konteksti, niin mitä tieto sitten on? Jos se olisi vain informaatiota, niin tieto pitäisi olla sitten sidottu ja tallennettu aina johonkin artefaktiin. Kun taas katsotaan tietofilosofiasta Platonin määritelmää tiedosta, niin siellä tieto määritelläänkin ”ustkottavaksi tosi uskomukseksi” - uskomus ei voi olla informaatiota, eli tieto ei voi olla vain artefaktissa olevaa informaatiota. Minun on pakko argumentoida tuota tieto-sanan määritelmää ja teoriaa, koska se ei istu akatemiassa hyväksyttyjen tietoteorioiden kanssa yhteen. Lisäksi noita Tietämys ja Viisaus määritelmiin pitää kohdistaa kritiikkiä. Jos tietämys on ”tiedon tulkitsemista ja soveltamista”, niin eikö päätöstenteossa tehdä juurikin tätä samaa asiaa? Päätöksenteossa juurikin omaksutaan uutta tietoa(!), tulkitaan sitä ja sovelletaan sitä. Eli, tuossa luodaan uutta tietämystä, josta johdetaan toimenpiteitä päätösten kautta. Jolloin viisauden on pakko olla jotain muuta kuin tiedon käyttämistä päätöksenteossa. Käsitteiden rajaukset ovat häilyviä ja osittain menevät päällekäin toisen käsitteen kanssa, mikä on varsin suuri heikkos tuossa kuvassa. Käsitteiden rajat tulisi olla selkeät, mikä eroa on viisaudella ja tietämyksellä; mikä ero on tietämyksellä ja informaatiolla. Kannattaa verrata tuota pyramidiä vaikka DIKW-teoriaa kuvaavien artikkelien kanssa, vaikka tämän, vaikka tämän, jossa Rowley esittää Ackoffin DIKW-teoriassa olevan viisauden tarkoittavan seuraavaa: ”Wisdom is the ability to increase effectiveness. Wisdom adds value, which requires the mental function that we call judgement. The ethical and aesthetic values that this implies are inherent to the actor and are unique and personal.” DOI: 10.1177/0165551506070706

Ollin kommentti. Olemme kollegani kanssa pohtineet tätä samaa asiaa. Lähdimme liikkeelle tuosta yleisestä DIKW-hierarkiasta. Yhdistimme siihen meta-osiot eli taustakäsityksen jokaiseen hierarkian vaiheeseen. Tämä mahdollisti juuri sen, että määritellään tarkkaan hierarkian eri termien väliset erot. Testasimme tätä ajatustapaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Artikkelimme on julkaistu 2002 ja sitä siteerataan edelleen runsaasti maailmalla: https://www.researchgate.net/profile/Mikko-Nenonen/publication/238157904_A_theoretical_framework_for_health_information_systems/links/0c960539a910c8e87e000000/A-theoretical-framework-for-health-information-systems.pdf. Blogikirjoitukseni pointti on kuitenkin se, että Helsingin datastrategia jää data-informaatio-tasolle. Tiedolla johtaminen tarvitsee koko hierarkian ja sen metaosiot. Tiedolla johtamisen painopiste on tiedossa ja viisaudessa.

Lisäkommentti Ollilta 28.6.2021 yleisesti tähän aiheeseen:  
Unohdin tosiaan, että olemme ystäväni kanssa kehitelleet tätä DIKW-mallia eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollossa ensin jo aikaa sitten 2002 jutussamme ja myöhemmin jatkoimme vielä 2021 aiheen käsittelyä lääkärilehdessä: https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/03/sote-ammattilaisen-paatoksentekoprosess.html

Viitteet

(1) Helsingin kaupungin datastrategia: https://digi.hel.fi/esittely/helsinki-datastrategia/; Koko datastrategian pääset lukemaan pdf-muodossa tästä linkistä.

(2) Ajankohtainen esimerkki DigiFinlandin hyvinvointialueiden tietojohtamisen arviointimalli: https://digifinland.fi/wp-content/uploads/2021/04/Tietojohtamisen-arviointimalli-kyselyjen-yhteenveto_8_4_2021.pdf