"Kuntalaisen kaksoisrooli toisaalta omistajana ja osallisena sekä toisaalta etujen käyttäjänä, asiakkaana, on paradigman muutoksen lähtökohta. Kuntalainen omistajana muodostaa peruskunnan ja kuntalainen edunsaajana palvelukunnan."
Yllä oleva kuva ja sitaatti ovat konkarikonsultti Ilkka Ronkaisen tuoreesta kirjasta. (1) Sain kirjan käsiini vaihtokauppana omaani. Ilkka on vuosien varrella konsultoinut yli 200 kuntaa ja muitakin julkisia toimijoita. Tutustuin herraan 1980-luvulla, kun hänet oli pestattu konsultoimaan TAYS:n toiminnan johtamista. Heti on sanottava, että kirjan soisi kuluvan erityisesti kuntavaaliehdokkaiden käsissä. Mutta meille muillekin se on mielenkiintoinen matka kunnan syviin vesiin. Ilkka esittelee kirjaansa seuraavasti:
- Kirjani ”Hyvinvointivaltiosta arvokkuusyhteiskuntaan -kunta paradigman muutoksen kourissa” avaa näkymän koronakriisin ja soteuudistuksen jälkeiseen kuntaelämään. Koronakriisi muutti yhteiskunnan perusteita. Elämä haastoi hyvinvoinnin yhteiskunnan päämääränä. Hyvinvointivaltiosta tuli arvokkuusyhteiskunta. Paikallisuuden muodonmuutos on johtanut paikkavapauteen. Kunnat joutuvat tekemään paradigman muutoksen, joka tarkoittaa uudenlaisen kunnan syntyä. Kunnan tarkoitus muuttuu hyvinvoinnista ja elinvoimasta laadukkaaseen elämään ja kestävään menetykseen pyrkimiseksi. Kunta jakautuu peruskuntaan ja palvelukuntaan. Peruskunta vastaa kunnan olemassaolon kysymyksistä ja palvelukunta palveluista. Kuntatalouden pelisäännöt ja kuntayhteistyö on uudistettava. Keskiöön nousee kuntajohtaminen, joka ratkaisee, minkä kunnan nimi on kartalla 2050."
Arvokkuuskunta. Paradigman muutos Ilkan ajattelussa liittyy tietysti koronaan, kiertotalouden esiinmarssiin, digitalisaatioon, muuttoliikkeeseen ja soteuudistukseen (soten siirtymiseen hyvinvointialueille). Kunta ei muutoksen jälkeen ole entisensä. Se voi jopa hävitä kuntakartalta itsenäisenä kuntana ja yhdistyä ympäröiviin kuntiin. Kaikessa tässä leijuu taustalla kuntatalouden kriisi. Ilkka esittelee, miten hän kumppaneineen toi aikanaan keskusteluun käsitteen "elinvoimakunta". Se on hänen mielestään osa vanhaa kunta-ajattelua. Sen sijalla pitäisi puhua arvokkuuskunnasta, jonka ytimessä on kuntalaisen arvokas elämä. Oheinen kuva avaa ajatustavan ketjut hyvinvoinnista kokemiseen ja kestävään hyvinvointiin, kukoistuksesta tekemiseen ja kestävään talouteen, merkityksestä olemiseen ja kestävään ekologisuuteen.
Peruskunta ja palvelukunta. Paradigman muutos merkitsee kunnan toimintojen uusjakoa. Peruskunta takaa ja edistää kunnan menestystä, itsehallintoa, osallisuutta ja identiteetin edistämistä sekä terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Palvelukunta puolestaan edistää osaamista ja kulttuuria sekä elinympäristöä. Oleellinen muutos Ilkan mukaan on myös siirtymä paikallisuudesta paikkariippumattomuuteen. Etätyöt ovat esimerkki siirtymästä. Ronkainen varoittelee myös liiketoimintaperiaatteiden kritiikittömästä hyödyntämisestä kuntien kehittämisessä. Peruskunta ja palvelukunta eivät toimi liiketoiminnan perimmäisten tavoitteiden mukaisesti. Ilkka kertoo pitkän listan, miten hyvinvointivaltio eroaa yksityisestä sektorista. Tätä keskustelua on käyty myös soteuudistuksen edellisellä tuotantokaudella oikein kunnolla ja myös aikaisemmilla kausilla. Keskustelua on käyty myös muissa pohjoismaissa. Oleellista on myös, että kuntalaisella on monia rooleja. Kuntalainen ei ole vain asiakas. Saman yritysanalogian mukaan kuntalainen on myös omistaja. Siinä yrityslogiikka pettää. Itse asiassa kuntalainen on osa julkista valtaa. Mutta Ilkan mukaan kuntalainen on myös osallinen kaikkeen kunnan toimintaan. "Kuntalaisen kaksoisrooli toisaalta omistajana ja osallisena sekä toisaalta etujen käyttäjänä, asiakkaana, on paradigman muutoksen lähtökohta. Kuntalainen omistajana muodostaa peruskunnan ja kuntalainen edunsaajana palvelukunnan." (s.91).
Asukkaiden kunta. Kunnan pitäisi olla puolueiden kunnan sijasta asukkaiden kunta. Asukkaiden osallisuus kunnan päätöksenteossa on kansalaispääomaa. Jokaisella kunnalla pitäisi olla osallistumisen foorumeina erilaisia asukasneuvostoja. Kunnan ohjausmekanismejakin pitäisi uudistaa hyödyntämällä erilaisia ohjaustapoja rinnan: hallinto-ohjaus, tulosohjaus, palveluohjaus, markkinaohjaus, kumppanuusohjaus. Myös 1970- ja 80-luvuilla luotu palvelujärjestelmä pitäisi uudistaa. Pitäisi siirtyä yhtenäispalvelumallista uusiin malleihin korostamalla toiminnallista tehokkuutta ja asiakasläthöisyyttä: itsepalvelu ja digitalisaatio, vakioitu asiakaspalvelu, monipalvelu, asiantuntijapalvelu, monikanavamallit. Palvelut ovat kunnan antamia etuja kuntalaiselleen. Siksi kunnassa ei tavoitella voittoa, vaan se tuottaa laadukkaan elämän edellytyksiä, tasa-arvoa ja turvallisuutta sekä vakautta yhteiskuntaan. Edut tuottavat Ilkan ajattelussa kuntalaiselle omistajaetuina paikkavapauden. Kasvu- ja kehitysetuna kuntalaisella muodostuu elinikäisen oppimisen mahdollisuudet. Kunta on oppiva yhteisö.
Kultainen kolmio. Ilkka tiivistää kuntatoiminnan kultaiseksi kolmioksi: laadukas elämä - talous - yhteistyö. Suuri haaste kunnilla on talous ja tuloperustan vahvistaminen. Tähän Ilkalla on monia verouudistusehdotuksia sekä valtionosuusjärjestelmän uudistamisen tavoitteena tulosperusteisuus. Lieneekö Sanna Marin poiminut Ilkan kirjasta näitä ideoita? Kuntatalouden sopeuttamisessa mallia pitäisi ottaa 1990-luvulta. Kuntatalouden sopeuttamisessa pitäisi siirtyä laajaan kuntayhteistyöhön. Kuitenkin Ilkan mukaan asenteet estävät tehokkaan ja järkevän yhteistyön. Ilkka kuvaa tilannetta jäävuorimallilla, jossa pinnalla kaikki näyttää muodollisesti toimivalta. Pinnan alla kuitenkin arvot, asenteet ja kulttuuri estävät hyvää yhteistyötä. Tarvitaan kulttuurimuutos. Tarvitaan myös kunnan johtamisessa uudistus, joka kohdistuu koko nelipäiseen johtamiseen eli luottamushenkilöt, viranhaltijat, organisaatiot ja yhteisö. Kaikissa neljässä näkökulmassa on omat spesifit johtamisen haasteensa. Toisaalta johtaminen edellyttää kypsää johtajuutta sekä kyvykästä tiimiytymistä.
Kuntien erilaisuus. Kyllä Ilkalla on hanskassa kunnan kokonaisuus. Kaipasin kuitenkin kirjaan vielä enemmän erilaisten kuntien analyysiä, vaikka kirjan liiteaineistosta löytyykin yksittäisiä tilastoja. Kansalaisina tiedämme, että meillä on suuri ja kaunis pääkaupunkimme Helsinki. On myös muita suuria menestyviä kaupunkeja. Mutta vuosikymmenten saatossa on yhä enenevässä määrin kuntia (osin keskisuuria kaupunkejakin), joilla nämä menestymisen mahdollisuudet ovat jatkuvasti vaikeutuvia. Samat lääkkeet eivät ainakaan kattavasti päde kaikkiin kuntiin. Nyt ainakin lukijana minulla menee välillä sekaisin, miten jokin Ilkan uudistusehdotus sopii mihinkin kuntaan. Kunta paradigman muutoksessa on erilainen jokaisessa kunnassa. Luulisin kuitenkin, että Ilkalla pitkän kokemuksen sanelemana olisi jotain "lääkkeitä" korostaa eri kuntatyyppeihin. Ehkä tuo elinvoima voisi edelleen olla jonkinlainen mittarikokonaisuus, johon voisi nuo kytkeä kuntien paradigman muutokset. YLE tuotti mittarikokonaisuuden, joka perustui laajaan tietopohjaan sekä monipuolisen asiantuntijaryhmän yhteiseen ideointiin. (Ks. oheinen kuva ja viite 2). 
YLE- kuntatutka 2021 (viite 2)
Viitteet
(1) Ilkka Ronkainen: Hyvinvointivaltiosta arvokkuusyhteiskuntaan - Kunta paradigman muutoksen kourissa, BOD-books, 2021
(2) YLEN kuntatutka: Tiedot on hankittu Tilastokeskukselta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, oikeusministeriöltä, Patentti- ja rekisterihallitukselta, Opetushallitukselta ja Kuntaliitolta. Kuntakohtaiset indeksien tähtiluokitukset määriteltiin seuraavasti: kaikille indeksin sisällä oleville muuttujille laskettiin ensin kuntakohtainen luokitus (1–5). Indeksi määräytyi näiden muuttujakohtaisten luokitusten mediaanina. Muuttujakohtaisesti luokitus määriteltiin niin, että katsottiin kuinka monen keskihajonnan päässä kunnan arvo oli suhteessa muuttujan mediaaniin. Kun arvo oli -0,5 – 0,5 keskihajonnan päässä mediaanista sai kunta luokituksen kolme. -1,5 – -0,5 hajonnan päässä sai kunta luokituksen kaksi ja vastaavasti 0,5 – 1,5 päässä luokituksen neljä. Näistä poikkeavat arvot saivat luokitukset yksi ja viisi. Menetelmä valittiin, jotta yksittäisten kuntien merkittävästi muista poikkeavat arvot eivät heikentäisi tai parantaisi systemaattisesti muiden kuntien luokituksia. Muuttujista valittiin aina tuorein saatavilla oleva tieto ja ne pyrittiin keräämään vastaamaan nykyistä kuntajakoa. Tiedot ovat vuosilta 2011–2017. Yhdistyneiden kuntien tiedot yhdistettiin tarvittaessa asukasluvulla painotettuna.Alkuperäinen Kuntatutka julkaistiin 27.10.2016 ja tiedot päivitettiin 13.3.2017. Kuntatutkan koko data-aineisto on saatavilla tästä (siirryt toiseen palveluun). https://yle.fi/uutiset/3-1192479; https://docs.google.com/spreadsheets/d/1rfhRfNtSz28O9e1joY7DOFqqppEbAUh0F5ZOKBZWJV8/edit#gid=0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti