Terveysfoorumi avasi monta näkökulmaa korona-pandemiaan

Kuva: Arkkiatri Risto Pelkonen 14.4.2021

Kelan terveysfoorumi pidettiin 14.4.2021 webinaarina. (1) Esiintyjäkaarti oli monipuolinen. Arkkiatri Risto Pelkonen lähti liikkeelle priorisoinnin tarpeesta. Tavoitteena on jakaa yhteiset rajalliset voimavarat yhteiskunnan eri lohkojen kesken. Kysymyksessä on aina arvovalinta. Terveydenhuollonkin voimavarat on suhteutettava yhteiskunnan muihin toimintoihin. Prioriisoinnin perusteiden ja tavoitteiden on oltava avoimia ja julkisia. Ketään ei saa jättää hoitamatta. Priorisoinnin tavoitteena on määrittää ja perustella hoidon tarve. Arkkiatri päätti esityksensä ajatukseen tuumasta toimeen. "Järjestetään kolmas priosoinnin konferenssi hyvin valmistellun konsensukokouksen mukaisesti 2023." STM:n Taina Mäntyranta kuittasi päätöspuheenvuorossaan, että konsensuskokous kannattaa järjestää 2023, jolloin tiedetään oletettavasti, miten tämän pandemian on oikein käynyt. 

Terveysfoorumi keskittyi koronan ympärille todella monesta näkökulmasta.  Epidemian leviämisen hidastaminen on ollut sinänsä haaste lääketieteelle, mutta myös koko yhteiskunnalle. Heikki Hiilamo asetti kolme tiukkaa kysymystä: 1) Paljonko palon sammuttaminen maksoi verrattuna siihen, että kylän olisi annettu palaa?, 2) Millainen hinta epidemiasta olisi koitunut tähän mennessä, jos sitä ei olisi yritetty hillitä? 3) Mistä löytyy kontrafaktuaali? No se löytyi Brasiliasta, USAsta, Venäjältä, mutta aivan läheltä Ruotsista (Covid-19 kuolemat 13621 vs. 868). Ehkä Suomen strategialla toistaiseksi on pärjätty näihin maihin verrattuna paremmin. Pandemia on ollut moniulotteinen kriisi, eräänlainen luonnonkatastrofi. Vaikutusta on ollut hyvinvoinnin kaikkiin ulottuvuuksiin. Vertauskohtina voidaan suomalaisittain pitää 1990-luvun lamaa ja 2008 globaalia talouskriisiä. Vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia periytyen osittain jopa sukupolvesta toiseen. Hiilamon mukaan epidemian idastamisen "hinta" (tarkoituksella lainausmerkeissä) ilmenee ainakin seuraavasti: palveluiden (palvelujärjestelmän) alikäyttönä, julkisen talouden sosiaalisina kustannuksina, hyvinvoinnin vajeina. Sosiaalibarometri 2021 kuitenkin antaa odotusten vastaisen tuloksen. Sosiaalialan ammattihenkilöt antavat yllättävän korkea kuvan hyvinvoinnista asteikolla 1-10: 2020: 7,43; 2021: 7,13; 2022 ennakkoarvio 7,54. 

Konkreettisesti tähän asti koronan julkisen talouden hinta Pekka Rissasen mukaan on ollut noin 20 miljardia. Suurin osa rahoista on kohdistettu yhteiskunnan taloudellisten rattaiden ylläpitoon eli yritysten tukemiseen ja työllisyyteen.  THL on Pekan kertoman mukaan myös laskenut koronan vaikutuksia terveydenhuollon kustannuksiin. Kokonaisarvio on noin 1 miljardi koostuen testauksista, jäljityksistä, rokottamisesta ja hoidosta. Toisaalta epidemia on vähentänyt terveyspalvelujen kokonaiskäyttöä sekä perus-, että erikoissairaanhoidossa. Pelkästään esh:n tulonmenetykset ovat olleet noin miljardi euroa eli siitä on syntynyt lyhytaikainen säästö kunnille. Mutta siitä koituu myöhemmin palvelu- ja hoitovelkaa.

Koronatartunnoissa on tunnetusti jatkuvasti ollut suuret alueelliset erot. Uusimaan tartuntaprosentit väestöön nähden ovat olleet vähintään kaksinkertaisia muuhun maahan verrattuna. Suuret erot ovat myös olleet eri ammattiryhmien välillä. Rakennusten työntekijät ovat olleet tilastojen kärjessä. Kaikkiaan taloudelliset vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti. Näin näkymät tulevaisuuteen ovat hoito-, hoiva- ja palveluvelkaa. Lauri Kuosmasen mukaan vaikeimmassa asemassa ovat olleet muutenkin yhteiskunnan huono-osaiset, syrjäytyneet kansalaiset, erityisesti mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, asunnottomat. Mutta myös nuoret ovat kärsineet pandemiasta sekä laitoksissa olevat vammaiset ja vanhukset.

Palvelu- ja hoitovelan käsitettä avasi STM:n Sirkku Pikkujämsä. Kyse ei ole pelkästään erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutusasteesta. Käsite kuuluu seuraavasti:

• Käsitteellä hoitovelka / palveluvelka tarkoitetaan väestön todettua hoidon tai palveluiden tarvetta, johon palvelujärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan, vaan väestö joutuu odottamaan palveluja saadakseen. Lisäksi hoito- ja palveluvelaksi voidaan laskea odotettu piiloon jäänyt tarpeen mukainen kysyntä, kun väestö ei ole vielä päässyt tai hakeutunut hoidon tarpeen arvioon. Hoitovelvaa voi olla sekä perus- että erikoissairaanhoidossa ja palveluvelkaa sosiaalihuollossa sekä myös kuntoutuksessa. Hoito- ja palveluvelalla on merkittävä vaikutus väestön terveyden- ja toimintakykyyn ja hyvinvointiin.
  

Kuva: Markku Tervahauta 14.4.2021

Koronapandemia on epäjatkuvuuskohta Heikki Hiilamon sanoin. Se on epäjatkuvuutta suhteessa menneisyyteen. Kysymys kuuluu: miten paljon on mahdollista palata aikaisempaan normaaliin? Epäjatkuvuus on myös suhteessa tulevaisuuteen: kauanko pandemia kestää? Arkkiatrin esiin nostama priorisointikeskustelu onkin tarpeen juuri tämän epäjatkuvuuden vuoksi. Tämä nostaa esille myös ikiaikaiset filosofiset kysymykset ennen muuta arvokeskustelun. Tähän viittasivat tehohoidon lääkärit Pekka Louhiala ja Mika Valtonen omissa puheenvuoroissaan. Arvot ja faktat (ml.todennäköisyydet) keskustelevat keskenään. Ollaan tekemisissä seurausetiikan ja velvollisuusetiikan ristiriidoissa. Yksilötasolla hoidon priorisoinnissa ovat vastakkain potilaan (tai hänen omaisensa)  ja ammattiauttajan käsitykset hoidon tarpeesta ja hyödyistä. Markku Tervahauta konkretisoi arvokeskustelun oheiseen kuvaan.

Pandemialla on ollut myönteisiäkin seurauksia. Lauri Kuosmanen löysi seuraavan listan: yhteisvastuullisuus, välittäminen, perhekeskeisyys, digiloikka. Mielenkiintoinen havainto oli Timo Aronkydöllä vanhusten hoivasta. Palveluasumisvaiheessa olevien vanhusten elinikä on pidentynyt ja myös palveluasumisen kesto on pidentynyt johtuen mm. infektiosairauksien vähäisyydestä. Ilmiö on ikäihmisten kannalta positiivinen, mutta kunnan kannalta kustannuksia kasvattava. 

Monet alustajat totesivat, että päätöksenteko on tullut avoimemmaksi ja perusteiksi on saatu THL:ltä nopeata, varsin luotettavaa tietoa epidemian kulusta sekä ennusteita jatkosta. Tosin media on monesti ymmärtänyt ennusteiden merkityksen väärin.

Olen itse seurannut pandemiakeskustelua ja kirjoittanutkin siitä aika ajoin tällä blogipalstallani. Innostuin kuitenkin laajemmin tutkimaan aihetta hyvinvointi- ja terveyshyöty. Ajauduin ensin hyödyn etiikkaan. Mutta jatkuvasti jouduin pitkin kirjaa myös esimerkinomaisesti soveltamaan aihettani pandemiaan. Kirjani oli miltei valmis, kun osallistuin tähän Terveysfoorumiin. Totesinkin mielessäni, että Terveysfoorumi toteutti pandemiaongelman käsittelyssä osaa luomaani ongelmanratkaisumallia: ongelma - ilmiö - tilanteen kartoitus tilannehuoneessa - päätöksenteko - vaikuttavuus. Terveysfoorumi edusti hyvin käsitystäni tilannehuoneesta. Sain kirjani painoon 17.4.2021 ja siinä on otettu huomioon myös tämän foorumin sanomat hyvinvointi- ja terveyshyödyn näkökulmasta.

Viitteet

(1) Kelan Terveysfoorumi 2021: alustajat ja fasilitaattorit: arkkiatri Risto Pelkonen, Janne Leinonen (Kela: fasilitaattori), Lauri Vuorenkoski (Lääkäriliitto: fasilitaattori), Heikki Hiilamo (THL), Lauri Kuosmanen (sairaanhoitaja /psykiatria), Pekka Rissanen (THL),Timo Aronkytö (Vantaa: apulaiskaupunginjohtaja), Sirkku Pikkujämsä (STM), Jarmo Koski (Essote), Ilona Autti-Rämö (STM: fasilitaattori), Pekka Louhiala (Tay), Mika Valtonen (TYKS), Markku Tervahauta (THL), Marjukka Mäkelä (emeritaprofessori), Taina Mäntyranta (STM: fasilitaattori). https://www.kela.fi/terveysfoorumi-2021  Youtube-esitys katsottavissa kaksi viikkoa osoitteessa: 
Terveysfoorumi 2021 verkkoseminaarin tallenteeseen.

(2) Olli Nylander: Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi, BoD 2021 (ilmestyy lähiaikoina, hinta 25 euroa; voi tilata myös Ollilta. Tulee jatkossa myyntiin verkkokauppoihin.)