Tuleeko tästä sotesta mitään vai uskoako hallitusohjelmaan?

Rinteen hallitusohjelma, luku 3.6

Keskustelin FB-kaverini kanssa viime viikolla tietysti sotesta. Hänellä oli tosi negatiivinen, suorastaan toivoton näkemys, miten uusi hallitus saisi mitään aikaan soteuudistuksessa. Yritän nyt karistaa pois suoran poliittisen pohdinnan. Kaverini totesi, että Sipilän hallituksella oli kuitenkin näkymä uudistukseen ylhäältä alas. Se perustui vahvaan resurssi-euro-ohjaukseen, johon oli tuleva maakuntamalli järjestäjän vastuulla valjastettu toimijaksi. Kyllä kaverini totesi, että olisi niitä maakuntia tai järjestäjiä voinut olla vähemmänkin. Viisi olisi hyvin riittänyt.

Innostuin hiukan haastamaan kaveriani. Kysyin, mikä tässä nykyjärjestelmässä on eniten pielessä. Ykköseksi nousi nykyinen soterahoitusjärjestelmä. Sen avulla ei voi ohjata kokonaisvaltaisesti ja korjata keskeisiä nykyjärjestelmän haittoja - siis eriarvoisuutta, jonottamista, vanhustenhuollon ongelmia jne. Myös nykyjärjestelmä ruokkii suuria erikoissairaanhoidon toimijoita investointeihin, jotka eivät ole maan kokonaisuuden optimaalia. Toinen suuri haaste on ICT-järjestelmien pirstaleisuus ja vanhentuneisuus. Näin kaverin mielestä ei myöskään kyetä rakentamaan tiedolla johtamisen järjestelmää, jolla olisi vaikutusta keskeisiin ongelmien paikantamiseen sekä vähin erin poistamiseen. Taisi olla muitakin haasteita, joita en kuitenkaan onnistunut kirjaamaan syvämuistiini.

Haastoin edelleen. Miksi kaikki täytyisi ohjata kunnista maakuntiin eli järjestäjän vastuu kaikessa pitäisi keskittää maakunnille. Eikö esimerkiksi sosiaalihuoltoa voisi jättää kuntien vastuulle. Onhan se lähipalvelua mitä suurimmassa määrin. Kaverin suorasukainen vastaus oli selvä. Sosiaalihuolto on suurimmalta osin volyymillä ja asiakkuuksilla mitattuna kiinteästi kytkyksissä terveydenhuoltoon. Lisäksi osaan palveluista kunnat ovat väestöpohjaltaan liian pieniä (erit. lastensuojelu). No miten sitten olisi taistelu resursseista samalla rintamalla mahtavan erikoissairaanhoidon kanssa, jolla vielä on paljon helpompi osoittaa mittarein nopeat vaikutukset kansalaisten kannalta. Tämä pitäisi varmistaa tavalla tai toisella, että lääkärit eivät kaikkeen pääse pistämään määräävää sormeaan - totesi kaverini noin suurin piirtein. No eikö monikanavarahoitus ole mielestäsi rahoitusongelman ydinhaaste. Ei - se on kokonaisuuden kannalta marginaalinen asia. Jos otetaan terveyskeskustoiminnan ongelmat lähtökohdaksi, niin siinä yhteydessä työterveydenhuollolla on merkityksensä. Entä terveyskeskusten resurssiongelmat. Eikö ne voitaisiin osittain ratkoa purkamalla monikanarahoitusta ja satsaamalla perusterveydenhuoltoon. Ei auta. Tulee kilpailua lääkäreistä yksityisen ja julkisen välillä (tietysti sitä on nytkin viljalti). Ainoaksi ratkaisuksi tulee hakea lisäresurssit yksityiseltä puolelta ostopalveluin.  Moni muu ammattilainen, poliitikko sekä osin hallitusohjelmakin vannoo 1000+1000 nimeen eli lääkärien ja hoitajien määrän kasvattamiseen perusterveydenhuollossa. Kaverini mielestä työnantajana perusterveydenhuolto ei ole kilpailukykyinen. Kysyin myös, eikö yksityisten yritysten rooli hämmennä. Joo, yksityiset käyttävät kaiken pelivaran hyväkseen ja ovatkin onnistuneet siinä. Kaverinikin kyllä oli huolestunut tästä kehityksestä, mutta ei löytänyt lääkkeitä asiaan.

Kaivoin esille hallitusohjelman tätä juttua tehdessäni. Löysin sieltä kovin tuttua tekstiä. Näihin kaverini huoliin ohjelma vastaa 18 maakunnan mallilla, valtion rahoituksella tarvevaikoiduin kertoimin sekä korostamalla ICT-uudistusta. Uutta Sipilän hallitukseen verrattuna on julkisten palveluiden nostaminen pääosaan sekä siirtämällä monikanavarahoituksen sekä maakuntien verotusoikeuden ratkaisut parlamentaariselle komitealle. (1). Eikö tässä nyt Rinteen hallitus jatka työtä Sipilän hallituksessa tehtyjen linjausten pohjalta lukuunottamatta tätä yksityisten palveluiden painotusta ja valinnanvapauden tuomista sotekeskusten toimintaan? No kaverini ei usko, että maakuntamalli menisi läpi uudessa eduskunnassa. Niin onhan nyt enemmistöhallitus. Tietysti kokoomus vastustaa tätä ratkaisua. Myös ns. kuntapuolue eli ne kansanedustajat, jotka vannovat kunnallisen demokratian nimeen. Tässä ovat etunenässä suuret kaupungit. Hallituksella on kuitenkin lievennykset mielessä: pääkaupunkiseudulle erityisratkaisu sekä yleensä, mitä kunnilta siirretään maakuntien vastuulle. Ketä nyt pitäisi uskoa? Onko hallitusohjelma täynnä tässä asiassa katteettomia lupauksia?

Yksi virke soteuudistuksesta oli ukkoporukkamme tulos proustilaisesta pohdiskelustamme kesällä 2018. (2) Päädyimme silloin hallinnollisesti keveämpään ratkaisuun kuin Sipilän-Rinteen malli. Nostimme esille kaikki oleelliset uudistustarpeet. Painotimme ICT-järjestelmien uudistamista sekä tiedolla johtamisen elementtejä. Ehdotuksemme oli toki puolivakava avaus, mutta kuitenkin...



Viitteet

(1) Pääministeri Rinteen hallitusohjelma: Ohessa ote luvusta 3.6.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus. https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-rakenneuudistus

"Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. ....Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Asukkaiden osallisuutta ja käyttäjädemokratiaa vahvistetaan....Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.... Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Hallitus käynnistää välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan astuessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja.
Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä....Uudistus tarvitsee tuekseen toimivat tietojärjestelmä- ja tiedonhallintajärjestelmät sekä kattavan tietopohjan ja yhtenäisen tavan raportoida. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen, ICT-valmistelu ja muu sote-kehittämistyön rahoitus turvataan siirtymävaiheen aikana."

(2)  "Proustilainen SOTE-uudistus - yksi virke riittää"
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/07/proustilainen-sote-uudistus-yksi-virke.html